Maailmalla kirjoitellaan mielenkiintoisia tutkimuksia täyden aallonmuodon ilmalaserkeilauksen käytöstä monilla aloilla kuten metsäntutkimuksessa. F. Pirotti on iForestlehden artikkelissaan tehnyt yhteenvedon alan tämän hetkisestä tutkimuksesta eli missä mennään metodien ja tulosten suhteen.
Todettakoon siis, että täyden aallonmuodon analyysi tarjoaa tarkempaa mittaustekniikkaa sekä maanpinnan että puuston suhteen ja puuston tarkempia luokittelumahdollisuuksia. Esimerkiksi saksalainen J. Reitberger on saavuttanut automaattisessa havupuu – lehtipuu -luokittelussa 85% (puissa lehdet) ja 96% (lehdetön aika) tuloksia. Ai mistä näitä aineistoja saa? Katsopa RIEGLin laitevalikoima aineiston tuottamiseksi täältä.
Täyden aallonmuodon reaaliaikaisessa analyysissa palautuva signaali digitoidaan ja eri kaiut määritellään automaattisesti. Jos digitoitu signaali tallennetaan, niin aineistoa voidaan tarkastella tarkemmin vielä jälkikäteen ja se voidaan käsitellä erilaisin algoritmein tarkempien analyysien saamiseksi.
Suomessa metsätutkijat eivät ole kokemustemme perusteella innostuneet täyden aallonmuodon hyödyntämisestä tutkimuksissaan. Kysymys on useimmiten kustannusten suhteesta hyötyyn eli pelkona on ettei täydestä aallonmuodosta saada tarpeeksi lisäarvoa diskreetteihin mittauksiin verrattuna. Maanmittauslaitoksen järjestämässä laserkeilausseminaarissa kuultiin jopa sellainen metsäntutkijan kannanotto, etteivät aineistot edes kiinnosta. Ihmettelemme hieman moista asennetta, mutta onneksi muualla maailmalla ja jopa naapurimaissammekin tutkijoiden asenteet ovat jo toiset 🙂 Hassua muuten on se, etteivät Rieglin ilmalaserskannerit ole kilpailijoitaan kalliimpia, joten esimerkiksi reaaliaikaisesta täyden aallonmuodon analyysistä pääsee nauttimaan ihan samaan hintaan kuin vanhanaikaisemmasta tekniikasta.
Kuvassa Riegl VQ-820-G ilmalaserskannerilla kartoitettuja maa- ja vesistöalueita. Puusto- ja maastoskannauksen lisäksi myös vedenalaisia alueita voidaan mitata tarkemmin hyödyntämällä täyden aallonmuodon analyysiä. Ilmassa näkyvät pisteet ovat puolestaan voimajohtojen poikkileikkauksia. Voimajohdot ja muut ilmakaapelit on helppo skannata ja samalla nähdään onko kasvillisuus liian lähellä.
Mittaustekniikka on dynaaminen ala ja kehittyy koko ajan! Se tuntuu unohtuneen geodesian ja fotogrammetrian entisessa edelläkävijämaassa, jossa nykyään mitataan lennokkien ottamista ilmakuvista jopa kasvillisuuden peittämien alueiden maastomalleja. Ja tosiaan, kuvia puuston yläpinnasta lasketusta pintamallista esitellään myös valtakunnallisessa tekniikan alan yleislehdessä maastomallina… O tempora, o mores.
Lähde: Pirotti, F. 2011. Analysis of full-waveform LiDAR data for forestry applications: a review of investigations and methods. iForest, vol 4 (100-106)