Suomessa rakennusinframittauksen ryhtiliike odottaa edelleen tuloaan, minkä näkee erilaisten projektien mielenkiintoisissa uutisoinneissa. Koska erimielisyydet tilaajien ja tuottajan välillä ratkaistaan tyypillisesti välimiesoikeudessa piilossa julkisuudelta, niin ongelmien suuruutta on mahdoton tilastoida. Eikä alan koulutus siten huomaa/tajua/osaa edes puuttua tilanteeseen. Siten kun se mittausosaamisen kannalta olisi mahdollista eli tämän kirjoituksen lähtöoletuksena on se, ettei urakoitsija oli huijausyritys.
Suomi on siitä harvinainen maa, että kuka tahansa voi ryhtyä mittauskonsultiksi. Ilman mitään pätevöittävää koulutusta siis. Tilaaja voi toki kysyä referenssejä, mutta nykyään kilpailutuksen pelisäännöt taitavat jopa kieltää tekijöiden koulutuksen tarkemman tiedustelun. Tyypillisesti maailmalla edes pelkkä alan koulutus ei anna pätevyyttä maan- ja rakennusmittauksiin, vaan alalla toimivien tarvitsee pitää yllä osaamistaan eli ns. uudistaa lisenssinsä säännöllisesti. Lisäksi erikoistyöt voivat vaatia lisäosaamista. Eikai kukaan kuvittele lääkärienkään toimivan ammatissaan 40-50 vuotta ilman säännöllistä ja jatkuvaa koulutusta?
Kun ennen vanhaan, siis muutama vuosikymmen sitten, mittaussektorilla toimi lähinnä alan koulutuksen saaneita ammattilaisia, niin tilanne ei ollut sen suurempi ongelma. Virheitä kyllä tehtiin, mutta ei taatusti sitä tahtia kuin nykyään. Tekijänkentän laajeneminen ja erityisesti satelliittipohjaisen mittauksen yleistyminen on kuitenkin muuttanut sektorin täysin. Etsimällä saa etsiä niitä ihmisiä, jotka oikeasti ymmärtävät käyttämänsä mittauslaitteen ja -menetelmän sielunelämää tavalla, joka saa heidät ymmärtämään käytännön mittaustarkkuuden. Nykyään painetaan nappuloita ja monen desimaalin tarkkuudella saatu mittaustulos on aina tarkka ja oikein. Monasti eri alojen koulutuksen saaneille ihmisille lykätään käyttöön mittausjärjestelmä ja sen jälkeen he pätevästi hoitavat mittaukset työkohteissa. Lopputulos voi riittää moneen käyttötarkoitukseen, mutta vaativissa töissä sillä ei pitkälle päästä.
Kuten huomataan esimerkiksi näissä kiusallisissa urheilukenttien remonteissa, jossa pinnan muodoilta vaaditaan erityisen tiukkoja toleransseja. Ja ne ovat sitä paitsi kansainvälisiä vaatimuksia. Tuorein uutisointi on Helsingin Herttoniemestä, jossa pitkään ja hartaasti korjattu urheilukenttä on remontin jälkeen käyttökelvoton. Uutisoinnin mukaan Herttoniemen liikuntapuiston äskettäin valmistuneessa, 4,2 miljoonaa euroa maksaneessa kenttäremontissa on vakavia rakenteellisia virheitä. Uusittu juoksurata on silminnähden epätasainen ja kumpuileva, minkä vuoksi se ei sovellu kilpaurheilukäyttöön tai virallisten ennätysten tekoon. Myös jalkapallokentän kaltevuudessa on havaittu ongelmia.
Vuonna 2023 uutisointiin Vantaan Hakunilan urheilukentän remontin vastaavista ongelmista. Vuonna 2025 ilmoitettiin poliisin aloittaneet tutkinnan talousrikoksesta, josta ei sitten ole tihkunut sen enempää tietoja. Talousrikoksen selvittelyssä tuskin analysoidaan, mistä kentän epätasaisuudet johtuvat ja ammatillisesti asia ei johda mihinkään.
Lopuksi täytynee todeta, että urheilukentillä tehtävät mittaukset ovat aina olleet lähellä Nordic Geo Centerin perustajan Hannu Heinosen sydäntä. Kenttiin hän on tutustunut käytännössä nuorena urheilijana ja myöhemmin kenttämittaajana sekä mittausjärjestelmän suunnittelijana.