Viime maanantai-iltana Ranskan Guayanassa ammuttiin kiertoradalle 2 uutta eurooppalaisen Galileo-paikannusjärjestelmän satelliittia. Tällä hetkellä maata kiertää järjestelmän 4 ensimmäistä satelliittia nimeltään Thijs, Natalia, David ja Sif, jotka on nimetty eurooppalaisten lasten mukaan. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan satelliitteja on 18 kappaletta vuoden 2014 loppuun mennessä ja järjestelmä on täydessä toimintatilassa vuonna 2018, jolloin siihen kuuluu 30 satelliittia. Lue lisää ESAn sivulta.

Galileo-järjestelmän toimintamenoihin on pedattu miljardien rahoitusta Horizon 2020-ohjelmassa, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että EU:n tulevista tutkimus- ja kehitysrahoista kiistellään parhaillaan. Erään esityksen mukaan Galileon toteutuessa EU:lla olisi hallussaan 20% globaalista GNSS-markkinasta vuoteen 2020 mennessä ja projekti synnyttäisi euroalueelle 400 000 uutta työpaikka. Paikantaminen on iso bisnes!

EU ei rahoita paikannusinfran luomista puolustusmenoista kuten muut alan valtiot, joten ESA tarvitsee tukea tavoitteissaan. Mitenhän muuten saisi vaikkapa Rovion Peter Westerbackan ja Angry Birdsit mukaan ESAn projekteihin samalla tavalla kun he ovat solmineet kumppanuuden NASAn ja CERNin kanssa? Paikannus on sinänsä muodikasta mutta kalliin infran rakentaminen taas ei ole.

No, uuden paikannusjärjestelmän valmistumista toivoessamme muistutamme myös edustamiemme Stonexin GNSS-vastaanottimien valmiudesta hyödyntää Galileo-järjestelmää. Stonexin vastaanottimet ovat kohtuuhintaisia ammattilaismittauslaitteita moniin käyttötarkoituksiin kuten RTK- tai GIS-mittauksiin. Tutustu tarkemmin Stonex S9:iin ja S7:aan sivuillamme.

Kuvassa Stonexin uusi maastopaikannuslaite S7.