Ruotsissa on myönnettu 12 miljoonan kruunun rahoitus uudelle kansalliselle laserskannausprojektille. Vastaavaa projektia puuhataan jo täyttä häkää Suomessa, mutta Ruotsin projekti vaikuttaa hiukan yllätykselliseltä. Muun muassa paikallisen maanmittauslaitoksen sivuilla todetaan (12.9.2017) seuraavaa:

”Laserpunktmolnet är en ögonblicksbild som Lantmäteriet inte kommer att ajourhålla. Punktmolnet kan få nytt klassificeringsdatum vid rättningar av felaktig klassificering, men punktmolnet i sig får inte ny aktualitet. I den mån laserskanning används för ajourhållning av terrängmodellen kan vissa områden komma att skannas på nytt och laserdata får då ett nytt aktualitetsdatum i berörda områden. Redovisningen sker i metadata.”

Pistepilven todetaan siis olevan ikkuna mittausajankohdan tilanteeseen ja pistepilveä ei aiota päivittää kuin mahdollisesti tietyillä alueilla. On tietysti mahdollista, että kirjoituksen takana on varovainen virkamies, joka sanoo aineistoja päivitettävän vasta sitten kun rahoitus on selvä.

Tämän kirjoittaja muistaa tosin istuneensa muutama vuosi sitten seminaarissa, jossa Ruotsin maanmittauslaitoksen edustaja vakuutti uuden kansallisen projektin tehtävän kuvantavin menetelmin – siis fotogrammetrisesti. Ruotsin kansallinen korkeusmalli oli kuulemma nyt päivitetty ja olisi huomattavasti edullisempaa päivittää metsä-, infra yms. aineistoja kuvin. Se kun antaa moderneilla metodeilla aivan yhtä hyvän tarkkuuden ja eihän tuota metsien maastoa tarvitse nyt tiheästi päivittää…

Hih, maan teollisuus on nyt tainnut vakuuttaa päätöksentekijät toisin, koska ajatus kuvamittauksella päivittämisestä on unohdettu ainakin tällä erää ja hyvistä syistä. Metsäala iloitsee tietojen päivittymisestä laserskannauksella avoimesti tiedotteessaan ja korostaa kuinka sijoitus tuo itsensä takaisin monikertaisesti eri alojen hyötynä. Ja näinhän se on.