Perjantaina 9. lokakuuta saimme vihdoin pitkän mobiilimittaajan ja mallintajan kurssin päätökseen Parikkalassa. Yhteinen polku oli varsin pitkä, sillä aloitimme tammikuussa ja kesätaukoa lukuunottamatta mobiililaserskannauksen parissa on näin pakerrettu monta kuukautta.
Omista lähtökohdista lähtevä ongelmanratkaisukeskeinen koulutus on toiminut hyvin ja olemme tyytyväisiä oppimistuloksiin. Kehittyvällä alalla kukaan ei voi jäädä paukuttamaan henkseleitään vaan tietotaitoa on kehitettävä koko ajan. Jos haluaa puuhailla uusimpien tekniikoiden parissa, niin oman ymmärtämyksen kehitys on kaiken lähtökohta.
Kurssien päätteeksi vierailimme porukalla läheisessä Honkakylän kauppamuseossa, jossa tutustuimme menneen ajan maalaiskaupaupan valikoimaan. Museo on varsin huima kokemus, sillä kokoelmat ovat aikoinaan myymättä jääneistä tavaroita ja yleisilme on 1940-50-luvuilta. Kiitos Mikko Kososelle mielenkiintoisesta esittelystä!
- Ullakolle on jäänyt monta säkkiä tupakkaa.
- Tapettikirjat eivät ole muuttuneet.
- Tämä oli jos mystinen.
- Kaupan tiskillä
- Paperinarukenkiä puupohjalla.
- Pyörämies löysi pyöräjuttuja.
- Kaupan tiskillä
- Hyvää karjalanpaistia nauttimassa.
- Suksimuseo
- Karvalakki à la Nikita
- Herttoniemen silkkikutomon tuote!
- Tervetuloa museoon!












