Miehittämättömät ilma-alukset (UAV) ovat pinnalla, kun Suomen armeijakin on hankkinut lisää lennokkeja. Viimeisin, 1980-luvulla alkanut sotilaallinen UAV:n käyttötrendi on maailmanlaajuinen ja nykyään esimerkiksi Yhdysvaltain armeija kouluttaa enemmän lennokkiohjaajia kuin oikeita lentäjiä.
Panoraamakuvaustarpeisiin kehitetty Dopplersport-kamera vuodelta 1907. Kamera puluineen on esillä museossa Jenassa.
Vaikka me emme myy UAV-tyyppisiä keveitä tai hieman raskaampiakaan aluksia (toimitamme kyllä RIEGLin kokonaisen kuvaus & laserkeilausjärjestelmän lentokoneineen) , niin alla Google Earthin kautta saapunut vinkki tee-se-itse kuvauslennokin hankkimiseksi. Tämä on ruohonjuuritoimintaa parhaimmillaan ja olisi mahdollista vaikkapa kouluissa.
Yhdysvalloissa toimiva Public Laboratory for Open Technology and Science (PLOTS) on kehittänyt 85 USD maksavan kuvausilmapallosetin, joka on myynnissä täällä. Paketin lisäksi tarvitset oman digipokkarisi ja softaa kuvien käsittelyyn. Ilmaisia ovat esim. MapKnitter ja arkeologisen ilmakuvauksen Grand old manin Irwin Scollarin Airphoto SE. (Jo 1950-luvulla ohjelmoinnin alottaneen Irwinin ohjelmissa matemaattiset algoritmit eivät muuten ole suunnilleen vaan justiinsa). Alkuunpääseminen on joka tapauksessa helppoa.
Älä kuitenkaan luule kuvauksen olevan aina niin yksinkertaista, sillä ulkona tuuli ottaa näihin kevyihin aluksiin helposti kiinni ja lentosuunnitelmat menevät pipariksi. Varaudu myös kamerasi tuhoutumiseen maahansyöksyissä. Toisaalta ammattimaiseen kuvaus & mittaustoimintaan liittyy aina hyvä esisuunnittelu, joka sisältää esimerkiksi säätyypin arvion toimintaan. Edellisessä UAV-blogissani on linkki UAV-kuvauksen perusteisiin ja Turun seudulla toimiva Kari Uotila (Muuritutkimus Oy), voi puolestaan kertoa, millaista on käsitellä hieman isompaa kuvauspalloa.
Mikä tämä PLOTS sitten on? Kyseessä on MIT:sta valmistuneen Jeffrey Warrenin vuonna 1997 perustama yhteisö, jonka tarkoituksena on kehittää avoimen lähdekoodin työkaluja erityisesti ympäristömme tutkimukseen. PLOTS haluaa mahdollistaa vaikkapa pienten kyläyhteisöjen omatoimisen kartoituksen, jolla he voivat tehdä suunnitelmia yhteisönsä kehittämiseksi, kartoittaa kohteita, joita ei näy virallisissa kartoissa ja kartoittaa ympäristön muutoksia/saastumista. PLOTSin ottamia kuvia voi nyt myös katsoa Google Earthissä lataamaalla tarvittavan .kml-tiedoston.
Nyky-Suomessa tulee harvoin ajatelleeksi, että suuressa osaa maailmaa karttojen/ilmakuvien olemassaolo ei ole mikään itsestäänselvyys, koska meillä on vapaasti saatavilla monen eri tyyppisiä tarkkaa karttaa ja aineistoa eri mittakaavoissa. Tästä päivästä (1.5.2012) lähtien Maanmittauslaitos on edelleen lisännyt ilmaiseksi saatavilla olevien aineistojen määrää ja näin yksityiset, yhteisölliset sekä kaupalliset tahot voivat valmistaa omia temaattisia karttoja tai palveluita. SYKE on puolestaan avannut aineistonsa jo muutamia vuosia sitten. Muualla maailmassa kartat voivat edelleenkin olla vaikkapa kassakaapissa (kollegani kokemus Armeniassa, kun hän meni auttamaan paikallisia muinaismuistojen kartoituksessa) tai hyvin valvotusti armeijan jakamia (oma kokemus Kreikassa). Kartta ja erilaiset paikkatietoa sisältävät aineistot ovat vallan välineitä.