Avainsana-arkisto: ilmalaserkeilaus

Hollannin rautateiden laserskannaus

Tuoreen GIM-lehden julkaisun mukaan hollantilaiset ovat tänä vuonna skannanneet rautateitä oikein urakalla – 7000 km. Mittauksen perusteella arvioidaan muun muassa korjattavia kohtia ja kasvillisuuden raivausta eli peruskunnossapitoa.

Mittauskalustona näkyy käytetyn Rieglin VUX-1-laserskannereita (2 kpl) ja järkevästi helikopteria, jolla on mitattu 190 m korkeudelta. VUX-skannerit sopivat miehittämättiin tai miehitettyihin mittausalustoihin, mutta tämän hetken kustannustasolla isot mittaukset ovat edullisempia helikopterilla tai lentokoneella tehtynä.

Seuraavaksi sitten kiinnostaa, onko mittauksia tehty myös mobiilisti rataa pitkin, sillä kaikki yksityiskohdat eivät näy ilmasta mitattuna. Palaamme asiaan lisätietoja saatuamme.

Ilmalaserkeilausta Rieglin tapaan

RIEGL USA järjesti viikolla webinaarin, jossa käsiteltiin Rieglin raskaimman sarjan ilmaskannauskalustoa. Esittelyssä olivat VQ-780i, VQ-880-G/GH ja VQ-1560i-DW tai oikeastaan kaikki 1560-sarjan skannerit.

Kyseessä ovat siis lentokoneeseen tai helikopteriin asennettavat laitteet, joilla tehdään isojen alojen kartoitusta joko alueittain tai lineaarisesti, kun kyseessä on esim. pitkä sähkölinja tai kaasuputki.

Ensimmäinen esiteltävä laite, VQ-780i, on tehokas yhden skannerin järjestelmä, joka mittaa nopeimmillaan 1 MHz:in pulssintoistotaajuudella. Webinaarissa näytettiin mielenkiintoisia asiakkaiden tilaamia integrointikokonaisuuksia, joissa oli esim. 2 kappaletta VQ-780i:tä yhdessä, mutta erityisen mielenkiintoinen on VQ-780i integroituna 8 viistoon ja ja yhden nadiiriin suunnatun kameran kanssa. Viistokamerat sijaitsivat ympyrän kehällä ja nadiirikamera niiden keskellä. Tällainen kokonaisuus on kuulemma vakuutusyhtiön käytössä.

Seuraavaksi esiteltiin topobatymetristä skanneria VQ-880, josta tänä vuonna esitellään päivitetty versio. Tällaisella laitteella skannataan samaan aikaan maan pintaa ja matalia vesistöjä. Infrapunakanavan maksimaalinen pulssintoistotaajuus on 900 kHz ja vihreän kanavan (laserin) 700 kHz. Uutta ovat myös 100 Megapixelin kamerat, jotka voivat olla RGB ja RGB-IR tai tietysti jokin käyttäjän oma vaihtoehto. Järjestelmää voidaan nyt käyttää myös joustavasti joko skannaukseen tai pelkkään kuvaukseen tai niiden yhdistelmänä, jolloin laitteelle saadaan lisää käyttömahdollisuuksia tarpeiden mukaan.

Viimeinen laite-esittely on 1560-sarja, jonka lähtölaukaus oli 2013 esitelty täyden aallonmuodon tallentava laserkeilain LMS-1560i. Sen rinnalle esiteltiin myöhemmin VQ-1560i ja viimeisimmäksi VQ-1560i-DW. Laitteiden mittaustekniikka perustuu luonnollisesti aallonmuodon analyysiin, mutta kahden jälkimmäisen kohdalla täyttä aallonmuotoa ei tarvitse tallentaa, jolloin aineistomäärä pysyy kohtuullisempana. 1560-sarjan laitteistoilla päästää hämmästyttäviin tuotantotehokkuuksiin kuten esimerkiksi 900 km2 tunnissa mitattaessa 2 pistettä/m2 tai 60 km2 tunnissa mitattaessa 60 pistettä/m2. Tiheään mitataan esimerkiksi juuri linjoja.

1560-sarjan mittausjärjestelmiä on tällä hetkellä tuotantokäytössä runsaat 50 kappaletta, mikä osoittaa järjestelmän olevan valtava menestys. Vain joitain vuosia sitten ilmalaserkeilaimia arveltiin olevan käytössä runsaat 200 kappaletta, joten tähän määrään suhteutettuna myyty määrä on käsittämätön. Käytännössä vanhoja ja hitaampia laitteita on korvattu uusilla laitteistoilla (kuten meidän kauppamme Viron Maanmittauslaitoksen kanssa) ja erityisesti Aasian markkinoille on ilmaantunut paljon uusia toimijoita. Rieglin kilpailijoiden tarjonta on puolestaan hiipunut eivätkä ne tällä hetkellä pysty tarjoamaan vastaavaa tuotantotehokkuutta. Aika on edelleenkin rahaa ja hitaammilla järjestelmillä tuotanto tulee kalliimmaksi.

Kaikki 1560-sarjan laitteet sisältävät 2 erillistä skanneria sijoitettuna mittaamaan ristiin niin, että kohteet saadaan mitattua sekä edestä että takaa. DW-vaihtoehdossa toinen skanneri on IR-taajuudella ja toinen vihreä niin, että taajuudet täydentävät toisiaan lisätiedon saamiseksi. Aineistosta voidaan laskea esimerkiksi GNDVI (Green Normalized Difference Vegetation Index), jolloin saadaan tietoa kasvillisuuden terveystilasta tai ravinteiden tarpeista.

Kaikkien Rieglin skannereideiden ydintekniikkaa ovat:

  • Multiple time around, MTA – jopa 22 pulssia ilmassa samanaikaisesti
  • täysi aallonmuoto, reaaliaikainen aallonmuoto ja älykäs aallonmuoto
  • kalibroidut intensiteetit (reflektanssi)
  • pyörivä monikulmiopeili – tasainen pistejakauma
  • ilmassa ja maassa liikkuvasti mitattaessa samat prosessointiohjelmat
  • UUTTA: ilmakehän häiriöiden poistamistekniikka (ACS teknologia) – puhtaammat pistepilvet

Kiinnostuitko Rieglistä? Tervetuloa lokakuussa Intergeo-messuille Frankfurtiin tutustumaan koko laitevalikoimaan mukaanlukien maa- ja mobiiliskannerit. Tänä vuonna siellä juhlitaan myös Rieglin 40-vuotisjuhlaa, jolloin paikalla on myös erityisen paljon tehtaan työntekijöitä ja pääset tutustumaan ihmisiin näitten laitteiden takana.

Esittelemme myös laitteistoja ja niiden aineistoja mielellämme toimistollamme Helsingin Kulosaaressa, joten tervetuloa myös meille!

Robottiautojen paikannus & kartoitus

Kuumana käyvä itseohjautuvien eli robottiautojen kehitys tuottaa mielenkiintoisia keskusteluita myös paikannuksen, navigoinnin ja kartoituksen aihepiireistä, joten pakkohan tätä kehitystä on seurata ja kirjoittaa siitä jälleen muutama sana.

Gizmodon tuoreessa artikkelissa nuijitaan ensin GPS – hieno tekniikkaa mutta aivan liian epätarkka robottiautojen paikannukseen nykymuodossaan. No, tämä tulee tekniikkaa tuntemattomille aina yhtä suurena yllätyksenä, joten siitä ei sen enempää.

Tämän jälkeen päästään pistepilvien pariin, sillä autojen tarvitsemia 3D-karttoja tuotetaan tyypillisesti joko kuvantamalla tai laserkeilaustekniikalla. Näitä karttoja tehdään etukäteen, mutta havaintoja tehdään myös reaaliaikaisesti autojen liikkuessa, jolloin huomataan muutokset sekä käytetään tietoa estämään törmäyksiä.

Laserkeilaamalla tuotettua pistepilviä ympäristöstä. Kuva: Nordic Geo Center Oy

Laserkeilaamalla tuotettua pistepilviä ympäristöstä. Kuva: Nordic Geo Center Oy

Kehittäjäpuolella on ymmärrettävästi useita koulukuntia – osa suosii laserkeilaimia osa tutkatekniikkaa, osa kameroita. Laserkeilainten puolesta puhuu tarkkuus ja luotettavuus, mutta ongelma on korkea hinta. Esimerkiksi Google-auton katolla komeileva Velodyne-keilain maksaa yli puolet koko auton kokonaishinnasta. Silloin on helppo ymmärtää, miksi auton tuotannon liiketoimintamalli on hieman hankala, sillä keilain ei ole edes Googlen omaa tuotantoa.

Kuvantamispuolen kannattajien suurin motiivi onkin kameroiden edullisuus. Niitä voi helposti asentaa autoihin useita kappaleita ja viimeisten vuosikymmenten nopea kehitys on tehnyt kuvista mittaamisesta myös nopeaa. Mutta esimerkiksi huono sää haittaa kameroiden toimintaa huomattavan paljon tehden niiden toiminnan epäluotettavammaksi. Toinen merkittävä haitta on tarkkuus – laserkeilaus on tyypillisesti tarkempaa.

Tätä samaa keskustelua mekin käymme työksemme ihan päivittäin, sillä myös muut mittausaineistojen käyttäjät ja tuottajat etsivät halpoja keinoa tuottaa aineistoja. Sopiva ratkaisu on määritettävä tehtävästä riippuen, mutta useimmiten haluttu tarkkuus on vaikea saavuttaa kuvantavilla tekniikoilla. Tarkat laserkeilaimet ovat edelleenkin kalliita ratkaisuja, mutta niiden selkeänä etuna on homogeenisen tarkka mittausaineisto koko kohteesta verrattuna kuvamittauksen tarkkuuden sisäiseen vaihteluun kuvan eri alueilla. Kehitys jatkuu eli jatkamme edullisen ja kartoitustarkkuisen laserkeilaimen odottelua.

Lähde: Gizmodo http://gizmodo.com/how-to-teach-an-autonomous-car-to-drive-1694725874

Metsien terveyskartoitusta

Unkarilaiset ja itävaltalaiset ovat nyt innostuneet tutkimaan Natura 2000 -aluieden habitaattien kuntoa ilmalaserkeilauksella kunnontarkastuksen automatisoinniksi. Käytännössä siis tutkitaan kasvillisuuden rakennetta ja tyyppejä, ja näiden perusteella määritellään alueen kunto.

Zinsky et al. 2015

Zinsky et al. 2015

 

Tutkijoiden mukaan he ovat päässeet 90% tarkkuuteen suhteessa maastossa tehtyihin havaintoihin, joten menetelmä vaikuttaa erittäin lupaavalta. Skannerina on käytetty jälleen Rieglin laitteistoja.

Ilmalaserskannauksen etu pelkästään kuvista tehtäviin mittauksiin on kasvillisuuden rakenteen mittaaminen samanaikaisesti maanpinnan mittaamisen kanssa. Kuvamittauksella ei voi mitata kasvillisuuden peittämää maanpintaa.

Lähteet:

Gizmodo: http://gizmodo.com/researchers-are-scanning-forests-with-lasers-to-monitor-1698784400

alkuperäinen artikkeli: Zlinszky et al. 2015. Mapping Natura 2000 Habitat Conservation Status in a Pannonic Salt Steppe with Airborne Laser Scanning. Remote Sens. 2015, 7, 2991-3019; doi:10.3390/rs70302991

 

Suitsutusta Rieglin ilmalaserkeilaimille

Uuden-Seelannin metsissä ollaan siirtymässä digitaaliseen monipistemittaukseen laitteiden päivittyessä uusiin sukupolviin. Konsulttiyritys Interpinen sivuilla käydään läpi uuden tekniikan tuomia hyötyjä vanhaan nähden, mutta samalla huomautetaan siirtymisen olevan hidas, sillä prosessit (puhumattakaan ohjelmista) on optimoitu vanhalle pohjalle. Näinhän se tyypillisesti on.

Juttuun pääset tästä linkistä.

Kannattaa muuten erityisesti kiinnittää huomiota kuvaesitykseen pistepilven spatiaalisesta jakautumisesta verratessa oskilloivaa ja pyörivää peiliä. Voiton kotiin vie kylläkin Rieglin LMS-Q1560 -skannerin pistejakauma, joka saavutetaan pyörivällä peilillä ja kahden laserin ristikkäisellä sijoituksella mobiiliskannereiden tyyliin.

Rieglin vahvuutta ilmalaserkeilainmarkkinoilla heijastaa myös se, että artikkelissa mainittu Trimble AX60 -ilmalaserkeilain sisältää itse asiassa Riegl LMS-Q780 keilaimen samoin kuin muutkin Trimblen ilmalaserskannerit.

Mutta kehitys ei lopu tähän vaan eteenpäin mennään koko ajan. Seuraavaksi jännitämme runsaan kuukauden päästä Hongkongissa julkaistavia uusia tuotteita; tervetuloa mukaan Rieglin käyttäjäpäiville 2015!

RIEGL-LIDAR2015

Jokien virtausmallinnus ilmalaserkeilausaineistosta

Tuoreimmassa AVN:n numerossa 1/2015 on kansikuva-artikkelina mielenkiintoinen tutkimus korkearesoluutioisen ilmalaserkeilainaineiston käyttämisestä jokien tulvimisen ja sedimenttiaineiston liikkumisen selvittelyssä. Aineisto on mitattu vuonna 2012 Riegl VQ-820-G topo-hydrograafisella skannerilla ja tutkimuskohteena on Etelä-Tirolissa sijaitseva Ahr-joki.

AVN__1_2015

Jokien virtausten ja topografian tutkiminen on tärkeää kartoittaessa alueiden tulvariskiä. Mitä korkearesoluutioisempi aineisto on käytettävissä, sitä luotettavampi mallinnuksen ja simulaation lopputulos yleensä on. Tällä hetkellä tyypillinen tapa toimia on käyttää ilmalaserkeilausaineistoja näkyvän maa-alueen kartoittamiseen ja yhdistää aineisto esimerkiksi maan pinnalla käsin mitattuihin profiileihin joen pohjasta. Tehokkaampi tapa mitata vesistöjen pohjia on käyttää kaikuluotainta, mutta matalikkojen kohdalla se ei ole mahdollista.

Hydrograafiset vihreän laserin veden alle mittaavat ilmalaserkeilaimet jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan: perinteiset syvälle mutta harvaan mittaavat laitteet ja uudemmat matalalle, mutta tiheää pisteaineistoa mittaavat skannerit. Tässä tutkimuksessa mittausaineiston resoluutio on 20-40 pistettä/m2, myös joen pohjasta mitattuna ja joesta mitattiin 20 km pituinen alue.

Aineisto luokiteltiin ja kolmioitiin malliksi, jota käytettiin numeerisen virtausdynamiikan simulointiin (CFD). Lopuksi verrattiin perinteisin ja uusin menetelmin mitattujen aineistojen pohjalta laskettuja tuloksia keskenään. Tarkemman aineiston pohjalta laskettu simulaatio vastasi mittauspäivänä mitattua virtausta, kun taas karkeampi, perinteisin menetelmien profiileilla mitattu aineisto ei antanut samaa tulosta.

Uudet menetelmät eivät siis ole tässä tapauksessa vain nopeampia, vaan myös huomattavasti tarkempia. Voimme vain arvailla, mitä tehokkaammalla, viime vuonna julkaistulla RIEGL VQ-880-G saadaan aikaan.

Lähde: Baran, Ramona; Dobler, Wolfgang; Steinbacher, Frank; Aufleger, Markus (2014): Die hydraulische Modellierung von Wildbächen mit Hilfe hochaufgelöster hydrographischer LiDAR-Daten. AVN 1/2015.

Lisää samojen tekijöiden tutkimuksia löytyy esimerkiksi Insbruckin yliopiston sivuilta.

 

Ilmalaserskannaus, lennokit & huono sää

Heinäkuun 2014 alkupuolella järjestettiin jälleen kerran kansainvälinen poliisien fotogrammetrian ja laserkeilauksen työpaja Saksan Neussissa.

Tapaamisesta löytyy muutama paikallaolijoiden kuvaus netissä ja näissä huomio kiinnittyy luonnonvoimien vaikuttavuuteen. Neussin tapaamisessa on nimittäin jo perinteisesti lavastettu jonkintyyppinen onnettomuus ja sitten annettu laitevalmistajien ja softankehittäjien esittää parastaan tilanteen dokumentoimisessa poliisitutkinnan tarpeita varten. Menneinä vuosina esimerkiksi Rieglin skannerit ovat menestyneet erinomaisesti auto-onnettomuuksien ja räjähdysten sutjakassa jälkidokumentoinnissa.

Tänä vuonna poliisit lavastivat ajankohtaisesti maahan syöksyneen lentokoneen hajottamalla lentokoneen rungon ja sirottelemalla sen kappaleita sekä noin 30 nukkea yhden neliökilometrin alueelle vanhalla kaivosalueella.

Mitä sitten tapahtui? Suomen helteiden aikaan Saksassa satoi, joten suunniteltuna kenttätyöpäivänä suunnitelmat menivät uusiksi. Kuvauslennokit ja lentokoneet jäivät pääosin maahan, mutta maalaserskannereilla hommiin sentään päästiin.

Jälleen kerran siis tuli selvästi esille, miten vaikea meidän on toimia monissa todellisissa onnettomuustilanteissa, kun aurinko ei paistakaan ja tuuli puhisee navakasti. Yksi kysymys on jo onnettomuuspaikalle pääsy, jos tiet ovat poikki myrskyn takia. Jos onnettomuuspaikalle taas pääsee hyvin, niin sallivatko sääolosuhteet työvälineiden käytön, kuten Neussin tapauksessa jouduttiin toteamaan. Normaalissa kartoituksessakin on sään takia joskus varsin tiukkoja aikaikkunoita tai pitkiä odotusaikoja, mutta tilanteen aiheuttama stressi on luonnollisesti matalammalla tasolla.

Tilannekuvan luomiseen kehitetty pikkarainen Black Hornet Nano UAS

Tilannekuvan luomiseen kehitetty pikkarainen Black Hornet Nano UAS. Kuva Wikimedia.

Ei ole epäillystäkään siitä, etteivätkö nopeasti kehittyvä robotiikka ja automatiikka toimisi vaikeissa ympäristöissä vuosi vuodelta paremmin, mutta kaikkein toimivimmat ja luotettavimmat ratkaisut ovat tyypillisimmin ne kalleimmat. Tämä on selkeästi nähtävissä vaikkapa nyky-Ukrainassa, jonne OSCE on juuri pyytänyt tarjouksia lennon MH17 onnettomuuspaikan valvomiseksi lennokilla. Käytännössä työhön sotatoimialueella kelpaavat vain harvat ratkaisut kuten Schiebelin ja Saabin muutaman miljoonan maksavat UAS:ät. Näiden järjestelmien ominaisuuksia on vielä turha odottaa tuhansista kymmeniin tuhansiin maksavilta lennokeilta, joiden parissa valtaosa käyttäjistä puuhastelee.

PS. Googlen robottiautoakaan ei ole vielä testattu lumisilla teillä ja sadekin on sille vielä ongelma. Positiivisimpien robotti-ihmisten mielestä tämä on kuitenkin vain mitätön sivuseikka, eikä tällaisia asioita pidä nostaa keskusteluun. Kehittäjät kuten Sebastian Thrun käsittelevät ongelmakohtiakin aika avoimesti, joten keskustelu on kyllä sallittua.

Ilmalaserskannaukset & aurinkoenergia

Nykyään ilmalaserskannauksien kartoittamaan topografiaan perustuvat aurinkoenergian tuotantomahdollisuuksien laskennat alkavat olla jo peruskauraa. Tyypillisesti laskennassa huomioidaan kaupunkiympäristöissä rakennusten katot, mutta aurinkopaneeleja voi toki asentaa rakennusten julkisivuihinkin. Karkeasti ottaen auringon säteilemä energiamäärä eli insolaatio toki tunnetaan koko maapallolta, mutta tarkempi tarkastelu havainnollistaa suotuisat ja epäsuotuisat paikat yksityiskohtaisemmin.

Itävallan Wienissä on nyt reippaasti laskettu 160 000 rakennuksen vuotuinen aurinkoenergiapotentiaali käyttäen laskennan pohjana 3D-kaupunkimallia ja tuoretta ilmalaserkeilausaineistoa. Kyseisessä CityGML-kaupunkimallissa ei ole mukana kasvillisuutta, joten sen aiheuttama katve rakennusten julkisivuihin/kattoihin on saatu tarkasta pistepilvestä.

Wien on Riegl Laser Measurement Systemsin kotikenttä, joten kaupunkia on skannattu vuosien ajan ilmasta ja maasta. Tuloksia voidaan hyödyntää monin tavoin kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa, kuten tämä valtava aurinkoindeksi osoittaa.

[slideshare id=36990894&doc=firstlargecoveragefacadessolarcadasterfromlidardataandcitymodel-140715043219-phpapp01]

 

RIEGL Lidar 2015

Riegl järjestää seuraavat käyttäjäpäivänsä ensi vuoden toukokuussa Hongkongissa ja Guangzhoussa, joka tunnetaan myös nimellä Kanton. Näin päästää keskelle Aasian vilkkaita markkinoita, joissa on meille eurooppalaisillekin ihmettelemistä. Kanton on teollisen Kiinan keskuksia, jossa riittää vierailijoille katsottavaa. Hongkongiin pääsemme taas Suomesta suorilla lennoilla ja se on ollut kaupan keskus jo monia vuosisatoja.

riegl_lidar_2015

Konferenssi on kaksiosainen niin, että Hongkongissa 5.-7.5. pääkielenä on englanti ja Kantonissa 7.-8.5. puhutaan mandariinikiinaa. Osallistujat voivat valita tapahtumansa kielen mukaan tai osallistua vaikka molempiin tapahtumiin.

Konferenssin aiheena ovat luonnollisesti kaikki laserkeilauksen muodot ilmasta, maasta ja mereltä – mobiilisti ja staattisesti. Ota yhteyttä ja lähde kanssamme Kiinaan!

Lisätietoja aletaan piakkoin päivittää sivuille www.riegllidar.com

Opas metsien tutkimukseen Lidarilla

Kanadalaiset ovat julkaisseet oppaan metsien ilmalaserkeilaukseen perustuen 25 vuoden käytännön kokemukseen: ”A best practices guide for generating forest inventory attributes from airborne laser scanning data using an area-based approach”.

kanadaKirjoittajien joukossa näkyy olevan myös suomalainen Mikko Vastaranta, joka on viime vuonna metsien 3D-kartoituksesta Helsingin yliopistossa väitellyt metsänhoitaja. Hienoa! Oppaasta lienee paljon hyötyä myös Suomessa – olemmehan samalla boreaalisella metsävyöhykkeellä Kanadan kanssa.

 

Riegl Lidar 2013, 4. päivä

Riegl Lidar 2013, 4. päivä

Käyttäjätapaamisen viimeisenä päivänä osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Rieglin itävaltalaisiin yhteistyökumppaneihin Wienin eteläpuolelle Wiener Neustadtissa, jonne Itävallan lentokoneteollisuus on klusteroitunut. Kuvat kertovat enemmän kuin sanat, joten alla kuvakertomus vierailukohteista.

Päivän ensimmäinen kohde oli Airborne Technologies, joka on systeemi-integraattori ja myös palveluntuottaja. Airborne Technologies valmistaa eri sensorein – laserskannerit mukaanlukien – varustettuja koneita kaikenlaiseen kuvaukseen, mittaukseen ja valvontaan. Koneet voivat olla lentokoneita tai helikoptereita asiakkaan tarpeiden mukaan. Yhtiön toimitusjohtaja piti esityksen nykyaikaisista valvontakoneista, joilla voidaan seurata yksittäisiä ihmisiä kilometrien päästä ja streamata videokuvaa reaaliaikaisesti satelliittien kautta katsottavaksi vaikka toiselle puolen maailmaa. Kuvassa kaikkien katseet ovat kiinnittyneet…

Airborne Industriesin hallilla tri Johannes Riegl innostui esittelemään lentotaitojaan. Tähän lentokoneeseen on asennettu alusta uuden LMS-Q1560 ilmalaserskannausjärjestelmän käyttämiseen. Riegl on innokas lentäjä, joka testaa usein henkilökohtaisesti yhtiön skannereita

…Johannes Riegliin, sillä Airborne Technologies hallilla tri Johannes Riegl innostui esittelemään lentotaitojaan. Tähän lentokoneeseen on asennettu alusta uuden LMS-Q1560 ilmalaserskannausjärjestelmän käyttämiseen. Riegl on innokas lentäjä, joka testaa usein henkilökohtaisesti yhtiön skannereita.

Uutta ratkaisua ja LMS-Q1560-skanneria tutkitaan innokkaasti.

Uutta ratkaisua ja LMS-Q1560-skanneria tutkitaan innokkaasti.

Seuraavaksi vierailimme lentokonevalmistaja Diamondin luona ja ihailimme tuotekehityksessä olevaa "mittauskonetta". Tässä mallissa koneen nokkaan on asennettu UltraCam-ilmakuvakamera ja alla näkyy puolestaan Riegl LMS-Q680i ilmalaserskanneri. Diamond rakentaa muokattavia koneita, joiden kyydissä oli olevia sensoreita voi vaihdella tarpeen mukaan ilman lentokoneen lisäsertifiointeja.

Seuraavaksi vierailimme lentokonevalmistaja Diamondin luona ja ihailimme tuotekehityksessä olevaa ”mittauskonetta”. Tässä mallissa koneen nokkaan on asennettu UltraCam-ilmakuvakamera ja alla näkyy puolestaan Riegl LMS-Q680i ilmalaserskanneri. Diamond rakentaa muokattavia koneita, joiden kyydissä oli
olevia sensoreita voi vaihdella tarpeen mukaan ilman lentokoneen lisäsertifiointeja.

Riegl LMS-680i.

Riegl LMS-680i.

Vuonna 1989 perustettu Diamond on noussut maailmanlaajuisesti merkittäväksi pienkoneiden valmistajaksi. Rungon komposiittirakenteesta johtuen (lasikuitu+hiilikuitu) koneet ovat hyvin kevyitä. Kun tähän rakenteeseen liitetään Austro Enginen valmistama nelisylinterinen dieselmoottori, niin saadaan hyvin vähäkulutuksinen lentokone. Koneen hankintahinta on sen kilpailijoita hieman kalliimpi, mutta vastaavasti käyttökustannukset ovat huomattavan edulliset, joten pitkällä tähtäimellä hyöty on selvä. Varsinkin kun koneen käyttöiän luvataan olevan pitkä, jopa 150 vuotta.

Vuonna 1989 perustettu Diamond on noussut maailmanlaajuisesti merkittäväksi pienkoneiden valmistajaksi. Rungon komposiittirakenteesta johtuen (lasikuitu+hiilikuitu) koneet ovat hyvin kevyitä. Kun tähän rakenteeseen liitetään Austro Enginen valmistama nelisylinterinen dieselmoottori, niin saadaan hyvin vähäkulutuksinen lentokone. Koneen hankintahinta on sen kilpailijoita hieman kalliimpi, mutta vastaavasti käyttökustannukset ovat huomattavan edulliset, joten pitkällä tähtäimellä hyöty on selvä. Varsinkin kun koneen käyttöiän luvataan olevan pitkä, jopa 150 vuotta.

Lentokonerakentamisen jälkeen tutustuttiin miehittämättömien helikopterien maailmaan Schiebelillä. Jälleen kerran kyseessä on perheyritys, jossa toimintaa johtaa nykyään jo toinen sukupolvi. Yhtiö on erikoistunut miinojen etsintään ja siihen liittyen UAV-kehitys sai alkunsa 1990-luvun puolessa välissä. Näin ollen yhtiön kehittämä kopteri on monia kilpailijoitaan huimasti edellä ja on osoittanut myös luotettavuutensa vuosien käyttöajalla. Nykyisin kopterit valmistetaan monien erilaisten sensorien mittaus- ja kuvausalustaksi ja konsepti mahdollista luonnollisesti myös ilmalaserkeilaimen käytön.

Lentokonerakentamisen jälkeen tutustuttiin miehittämättömien helikopterien maailmaan Schiebelillä. Jälleen kerran kyseessä on perheyritys, jossa toimintaa johtaa nykyään jo toinen sukupolvi. Yhtiö on erikoistunut miinojen etsintään ja siihen liittyen UAV-kehitys sai alkunsa 1990-luvun puolessa välissä. Näin ollen yhtiön kehittämä kopteri on monia kilpailijoitaan huimasti edellä ja on osoittanut myös luotettavuutensa vuosien käyttöajalla. Nykyisin kopterit valmistetaan monien erilaisten sensorien mittaus- ja kuvausalustaksi ja konsepti mahdollista luonnollisesti myös ilmalaserkeilaimen käytön.

Päivän lopuksi Diamond ja Airborne Industries tarjosivat halukkaille mahdollisuuden lyhyelle lentokierrokselle. Viistoilmakuvassa näkyy Wiener Neustadtin lentokenttäaluetta.

Päivän lopuksi Diamond ja Airborne Technologies tarjosivat halukkaille mahdollisuuden lyhyelle lentokierrokselle. Viistoilmakuvassa näkyy Wiener Neustadtin lentokenttäaluetta.

Tähän Diamondin malliin mahtuu 3 matkustajaa lentäjän lisäksi.

Tähän Diamondin malliin mahtuu 3 matkustajaa lentäjän lisäksi.

Olipa tapahtumarikas päivä! Kaiken koetun jälkeen ymmärtää hyvin alan klusterien merkityksen yrityksen tuotekehitykselle ja kasvulle. Vaikka nämä yritykset osin kilpailevat keskenään, ne myös avittavat toisiaan menestymään, jakavat tuotekehitystään ja käyttävät yhteisiä osia kuten AustroEnginen moottoreita. Sensoritekniikan kehittäjillä kuten Rieglillä on taas puolestaan mahdollista testata ja kehittää laitteitaan realistisessa toimintaympäristössä, jolloin tuotteet ovat heti käyttövalmiita.

Tapahtuman jälkeen jäämme innolla odottamaan seuraavia käyttäjäpäiviä, mutta sitä ennen tapaamme luonnollisesti Intergeossa syksyllä. Tervetuloa mukaan! Tavataan Rieglin osastolla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

RIEGL VQ-820-G palkittu esimerkillisenä innovaationa

RIEGLin matalien vesistöjen mittaamiseen suunniteltu VQ-820-G ilmalaserkeilain on palkittu esimerkillisenä keksintönä Rotterdamissa järjestetyssä Geospatial World Forum -tapahtumassa.

Vihreää laseria hyödyntävä VQ-820-G on maailman ensimmäinen tiukasti kytketty topo-hydrografinen ilmalaserkeilain, joka hyödyntää älykkäästi aallonmuodon mittausta. Skanneri mahdollistaa ensimmäistä kertaa vaikeiden vesistöjen ja tulva-alueiden mittauksen suurella tarkkuudella, kuten Yhdysvalloissa esimerkkiprojektina tehty Sandy-joen ympäristö osoittaa. Vesistöjen kaukokartoitus optisesti on haastavaa, sillä näkyvyys säätelee tiukasti mittaussyvyyttä. Lisää projektista ja esimerkkikuvia näet tästä.

RIEGLin lehdistötiedote

[embedplusvideo height=”379″ width=”625″ standard=”http://www.youtube.com/v/NFrIWhC4f7A?fs=1&hd=1″ vars=”ytid=NFrIWhC4f7A&width=625&height=379&start=&stop=&rs=w&hd=1&autoplay=0&react=1&chapters=&notes=” id=”ep7538″ /]

RIEGL LMS-Q780: uudet tulokset

Maaliskuussa RIEGL julkaisi uuden esitteen syksyllä 2012 esittelemästään ilmalaserkeilaimesta LMS-Q780. Ensi kokemusten perusteella laite mittaa vielä tehokkaammin kuin on alunperin laskettu ja sen perusteella skannerin suorituskykyarvoja on nostettu.

Mitä uutta tekniikkaa skannerista oikein löytyy? Aloitetaanpa mahdollisuudesta tunnistaa jopa 10 ilmassa samanaikaisesti olevaa pulssia kaikuineen. RIEGL käyttää skannereissaan nopeasti pyörivää monikulmiopeiliä, joka mahdollistaa suuren pulssimäärän lähettämisen tasaisesti. Koska valon nopeus on rajana, RiMTA-ohjelma mahdollistaa puolestaan etäisyysmittauksen monitulkintaisuuden tulkinnan automaattisesti.

polygon_mirror

Skannerin monikulmiopeili mahdollistaa tasaisen pistekuvion maan pinnalla.

Skannaustekniikalla mahdollistetaan myös tasainen pistetiheys maan pinnassa sekä skannauksen etenemissuunnassa että kohtisuoraan. RIEGL kutsuu lopputulosta matriisiskannauskuvioksi – Matrix Scan Pattern. On huomionarvoista, että skannausprofiilit ovat toisiinsa nähden täysin yhdensuuntaisia.

scan_matrix

Kun tähän lisätään skannerin leveä näkökenttä, 60 astetta, niin skannaukseen saadaan huomattavaa tehokkuutta. Käytännössä lentolinjoja voidaan siis harventaa. Leveän näkökentän ansiosta skanneri ei myöskään tarvitse erillisistä stabilointialustaa lentokoneessa millään lentokorkeudella.Testien mukaan 10 km x 10 km kokoisen alueen mittaus pistetiheydellä 4 pistettä/m2 kestää karvan verran yli tunnin.

FOV

Täyden aallonmuodon mittaustekniikka on luonnollisesti mukana vakiona. Samoin mukana tulevat RIEGLin tehokkaat ohjelmat mittausaineistojen prosessointiin luovutuskelpoiseksi pistepilviaineistoksi asti.

Tutustu LMS-Q780-skannerin uuteen esitteeseen tässä ja laitteen esittelyyn sivuillamme pääset tästä.

Kehoitamme samalla tutustumaan myös eri skanneritekniikoiden vertailuun RIEGLin tuoreessa asiantuntija-artikkelissa. Tämä kirjoitus antaa myös hyviä työkaluja vertailla skannereita keskenään, sillä – kuten kaikki alaan perehtyneet tietävät – pelkkien teknisten tietojen vertailu suoraan laitevalmistajien antamien tietojen perusteella on mahdotonta.

Maanmittauspäivillä aaltoillaan

Perinteinen mittausalan tapahtuma Maanmittauspäivät järjestetään ensi torstaina ja perjantaina, 21.-22.4.2013 Kuopiossa. Tällä kertaa yritämme selventää mitä täyden aallonmuodon digitointia hyväksikäyttävä mittaustekniikka tarkoittaa oikein luennon voimin – tervetuloa kuuntelemaan! Tämän esityksen jälkeen ei pitäisi enää olla epäselvää, miksi ja miten Rieglin skannerit pystyvät mittaamaan heijastintarraan ja miksi mittaus on kaiken lisäksi erittäin tarkka – sama pätee muihinkin materiaaleihin. Tähystarraratkaisua ei tähän päivään mennessä ole kyennyt toteuttamaan mikään muu valmistaja ja Rieglin maalaserskannerit ovat ainoita signaalin täysin digitaalisesti käsitteleviä 3D-skannereita.

tahys

Tunnelissa sijaitseva tähystarra visualisoituna valokuvassa. Kyseessä on kiinteä kontrollipiste, johon tähystarra sijoitetaan tyypillisesti takymetrimittausta varten.

Päivien ohjelma

Nordic Geo Centerin esitys

Videossa näkyy puolestaan Rovaniemen maanmittauspäivien tunnelmaa & Riegl VMX-250 liikkuva kartoistusjärjestelmä Suomen ja Lapin talvessa.

[embedplusvideo height=”496″ width=”625″ standard=”http://www.youtube.com/v/B9CbAHJ9TF4?fs=1&hd=1″ vars=”ytid=B9CbAHJ9TF4&width=625&height=496&start=&stop=&rs=w&hd=1&autoplay=0&react=1&chapters=&notes=” id=”ep9878″ /]

RIEGL LIDAR 2013-tapahtuman ohjelmaa

Kesäkuussa Wienissä järjestettävän RIEGL LIDAR 2013 -tapahtuman ohjelma alkaa muotoutua ja tietoja esityksistä alkaa hiljalleen tihkua. Ensimmäiset nimetyt ulkopuoliset puhujat ovat Ilja Rilski (Ark-on), Alastair Jenkins (GeoDigital, Kanada) ja tältäkin palstalla aikaisemmin tuttu Martin ”Herra LAStools” Isenburg (rapidlasso, Saksa). RIEGLin puolelta puhujina toimivat ainakin Johannes Riegl Sr, Andreas Ullrich (lidar-teknologia) ja Martin Pfennigbauer, joka puhuu aiheesta ”tutkimus ja aineeton omaisuus”. Selviääköhän täällä muuten, mitä RIEGL tekee käyttämättömille ideoilleen ja keksinnöilleen? Onko Itävallassa Innovation mill -tyyppistä toimintaa, joka on nyt Suomessa ja monessa muussa maassa kovin in-ja pop?

Ulkopuolisista puhujista voisi mainita sen verran lisää, että Ark-on on iso venäläinen kartoitusalan yhtiö ja Ilja Rilski on yhtiön kaukakartoitusosaston vetäjä. Yhtiö toimii esityksensä mukaan laajalla skaalalla ilmassa ja maassa – staattisesti ja kinemaattisesti – Venäjän jättimäisissä infrarakentamishankkeissa. Kuvissa vilahtaa myös RIEGLin mobiilimittausjärjestelmä ja maalaserskanneri. Lisätietoja kesäkuussa.

Alastair Jenkins on puolestaan Geodigital Internationalin toimitusjohtaja, jolla on vankka tietotaito kartoitus-, paikannus- ja ilmailuteollisuuksista sekä rahoitus- ja markkinointiosaamista. Näinpä hän on ollut luomassa uusia yrityksiä kyseisille aloille myös sijoittajana. Näyttää siltä, että Jenkins on myös vankka täyden aallonmuodon tekniikan (full waveform) fani, sillä hän on muun muassa osallistunut artikkelin kirjoittamiseen aihepiiristä sähkölinjojen esteettömyyden mittauksessa. Näin siis Kanadassa vuonna 2008.

Saksalainen, hyvän aikaa Yhdysvalloissa työskennellyt Martin Isenburg on pitkän linjan ohjelmistontekijä. Nykyään hän keskittyy oman ilmalaserskannausohjelmistonsa LAStoolsin kehittämiseen sekä PulseWaves-standardin luomiseen yhteisen tiedonsiirtoformaatin saamiseksi täyden aallonmuodon aineistoille. Monet suomalaisetkin käyttävät Martinin luomaa LASzip-työkalua las-aineistojen purkamiseen tai zippaamiseen. Wienissä voit tavata tämän persoonallisen käkkäräpään, joka on aina kiinnostunut uusista kontakteista.

Mitä muuta on luvassa? Esitysten ja luentojen lisäksi voi osallistua muun muassa RiSolve & RiMining -työpajoihin sekä retkelle RIEGLin tehtaalle Horniin. Ylimääräisenä päivänä perjantaina voi puolestaan vierailla itävaltalaisten ilmailualan toimijoiden luoda tutustumassa Diamond-lentokoneisiin, Schiebelin miehittämättömiin koptereihin (UAS) ja systeemi-integraattoori Airborne Technologiesin toimintaan. Paikan päällä selviää varmasti, mitä kaikkea ilmalaserskannausjärjestelmän asentamisessa ja käyttämisessä pitää oikein ottaa huomioon.

Vapaa-ajan ohjelmaan kuuluu erilaisia iltarientoja ja luonnollisesti juhlaillallinen, joka järjestetään yllätyskohteessa. Hmm…entinen keisarikunnan pääkaupunki Wien on täynnä mitä upeampia historiallisia paikkoja ja se on myös arkkitehtuurin tyylisuuntien sekä taiteen näyttämö mukaanlukien Spittelaun kaupunginosassa sijaitseva moderni jätteenpolttolaitos. Toisaalta illallispaikka voi sijaita jossain kaupungin lukuisista luontokohteista kuten Tonavan saarella. Jännittävää.

Esimakua tapahtumasta saat tutustumalla RIEGL LIDAR 2012 -tapahtumaan Floridassa seuraavan videon avulla

[embedplusvideo height=”379″ width=”625″ standard=”http://www.youtube.com/v/tri7g7th3EA?fs=1&hd=1″ vars=”ytid=tri7g7th3EA&width=625&height=379&start=&stop=&rs=w&hd=1&autoplay=0&react=1&chapters=&notes=” id=”ep3594″ /]