Muutama vuosi sitten kommentoin ns. skannaavia takymetreja Maankäytön artikkelissa. Kysymys on siis niiden käytettävyydestä 3D-laserskannereihin verrattuna – voiko skannerin korvata skannaavalla takymetrilla?

Maailma ei ole mustavalkoinen, joten vastaus riippuu siitä mitä mittalaitteella suunnitellaan tehtäväksi. Jos halutaan hyödyntää maalaserskannerin nopeus eikä kohteessa ole varaa roikkua kuukausikaupalla, niin silloin 3D-skanneri on ainoa mahdollinen valinta skannaustehtävään.

Aihe tähän juttuun tuli siitä, että parhaillaan Suomessakin moni firma lähtee skannauskuvioihin ns. pitkän kaavan mukaan: ensin ostetaan se skannaava takymetri ja sitten huomataan, ettei sillä voikaan tehdä haluttua työtä kun aika on myös rahaa. Sen kun vaan, kantapään kautta tapahtuva oppiminen, joka vielä tuntuu kukkarossa, on lopulta sitä ainoaa kunnolla perille menevää oppia 🙂

Kun katselee tyypillisen skannaavan takymetrin teknisiä tietoja, niin mittausnopeus normaalitilanteessa on 5 pistettä/s. Kun esimerkiksi Faro Focus mittaa lähes 1 000 000 pistettä/s ja Riegl lähettää 122 000 pulssia/s vastaanottaen max. 2 000 000 pistettä/s, niin kyllä jonkinlainen herästyskello voisi hälyttää ostajan päässä. Eikä takymetrin prismaton mittausetäisyyskään ole kovin kummoinen, jos skannatessa päästää vain hiukan vaihe-ero-keilaimia pidemmälle.

Mittausnopeudella ja pistetiheydellä on suurta merkitystä mallinnuksen kannalta, sillä vaikka kohdetta mitattaisiin monta päivää, niin mallinnus ei kuitenkaan ole mahdollista. Näin näyttää havainneen myös Jukka Tolonen vuonna 2011 diplomityössään, jossa vertaillaan saman valmistajan skannaavaa takymetriä ja 3D-skanneria. Monista hienoista yksityiskohdista kuten sillan kaiteista ei sittenkään ole mitattu tarpeeksi pisteitä mallinnukseen. Tässä työssä laitteiden nopeusero ei edes ole merkittävä, sillä ranskalaisen Mensin alunperin suunnittelema skanneri oli kymmenisen vuotta sitten nopea state-of-the -art -laite, mutta nykyskannereihin verrattuna auttamattoman hidas.

Rahansäästö on laitteistoa ostaessa nopeasti näennäinen säästöerä. Laskettaessa myöhemmin kokonaistyöaika mittauksesta mallinnukseen, huomataan rahan kulumisen olevan hyvinkin konkreettista.