Hiljan Kiinan reissulla tuli tutustuttua maan suuriin pilvilaskentasuunnitelmiin. Kiinan toinen pilvilaakso, Cloud Valley, sijaitsee Pekingissä Zhongguancunin Zparkissa. Pilvipalveluteollisuuden rahoitus on turvattu sadoilla miljoonilla uusimmassa viisivuotissuunnitelmassa ja tarkoitus on luonnollisesti kasvaa johtavaksi maaksi alalla tavoitteena biljoonien (10 potenssiin 12) dollarien liikevaihdot. Ei ole oikeastaan epäillystään siitä, etteikö Kiinan suunnitelma toteutuisi, sillä jo nyt maassa on määrällisesti eniten internetin käyttäjiä. Hankkeen toteuttajia ovat muun muassa tuhannet USA:ssa ja Euroopassa opiskelleet lahjakkaat IT-alan tekijät, joista rahallisesti menestynein lienee Baidun perustaja Robin Li.

Vielä muutama vuosi sitten olin itsekin vaikuttunut pilvipalveluiden vaikutuksesta kaikkeen laskentaan ja nythän elämme jo keskellä Googlen, Amazonin, Facebookin, yms. pilvipohjaisia palveluita. Myös käyttäjille maksulliset hyötysovellukset ovat siirtyneet tai siirtymäisillään pilveen, josta olisi valtava etu Big Datan kuten pistepilvienkin laskennassa. Mutta ainakaan lupaus kasvavasta tietoturvasta ei ole toteutunut, sillä suuretkin palveluntarjoajat ilmoittavat jatkuvasti tietomurroista.

Kovin huolestuttavalta vaikuttaa myös lainsäädännön puuttuminen alalta, erityisesti kun on kyse aineettoman omaisuuden omistusoikeudesta (IPR). Aihepiiri on kyllä EU:n lainsäätäjien kiirelistalla, mutta ihan lähiaikoina valtioiden välisiä sopimuksia tuskin saadaan aikaan. Kyberrikollisuutta koskevassa EU-raportissa päähuolenaiheena ei pidetä varsinaista rikollisuutta, vaan pilvilaskennassa mahdollisesti tapahtuvaa identiteetin ja datan, siis aineettoman omaisuuden menettämistä. Globaalin taloustilanteen ollessa kireä ohjelmiston käyttösopimukset (EULA) alkavatkin olla jo hurjaa luettavaa: esimerkiksi tunnettu suunnitteluohjelmien valmistaja ilmoittaa pilvilaskentaohjelmansa käyttöoikeussopimuksessa käyttäjien luovuttavan sisältönsä käyttöoikeuden heille. Koska yhtiön pääjohtaja on ilmoittanut kaikkien ohjelmiensa muuttuvan tulevaisuudessa pilvipohjaisiksi, tätä ominaisuutta ei kohta voi edes kiertää muuten kuin vaihtamalla ohjelmiston tarjoajaa, jos se edes on mahdollista.

Ohjelmalisenssien puolella Microsoft puolestaan ilmoitti uuden Office 2013-lisenssi olevan sidottu tietokoneeseen, josta sitä ei voi siirtää muihin tietokoneisiin. Näin ollen me Euroopassa voimme sitten myydä käytetyn Office 2013-ohjelman ainoastaan myymällä myös sen sisältävän tietokoneen. Mielenkiintoista.

Mutta palataan vielä noihin aineistoihin, joita voisivat olla vaikka skannatut pistepilvet silloista ja ja rakennuksista tai taiteilijoiden ja arkkitehtien luovan työn tulokset. Tämänhetkisessä tilanteessa ratkaiseva tekijä lainsäädännön kannalta vaikuttaa olevan se, missä maassa pilvipalveluntarjoajan palvelimet sijaitsevat, sillä se voi ratkaista minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan kiistatilanteissa. Tosin myös ohjelmistovalmistajan kotimaalla on merkitystä. Mutta kuinkas moni tämän tekstin lukijoista haluaisi siis varastoida aineistonsa kiinalaiselle palvelimelle, jossa aineetonta omaisuutta koskeva lainsäädäntö on muuten ihan hyvä? Ainoa ongelma Kiinassa on lakien käytännön sovellus. Entäpä sitten USA? Siellä liittovaltion viranomaiset voivat päästä käsiksi kaikkeen USA:n lainsäädännön alaiseen dataan muutamankin lakipykälän kuten Patriot Actin avulla. Ja sama pätee ilmeisesti useassa Euroopan maassa, vaikka toisaalta meillä on tiukat tietosuojalait. Pitäisikö huolestua? No ainakin sen takia, että kokonaistilanne on varsin epäselvä. Lakimiehillä riittää töitä.

Pitääkö aineistojen omistusoikeuksien menetyksestä edes huolestua? Pilvipalvelujen tarjojat puolustautuvat sanomalla, ettei ohjelmien kunnollinen toimiminen ole edes mahdollista jollei heille anna oikeuksia aineistojen käyttöön. Toisaalta, ollaanko kansainvälisestikin herkkiä kohteita kuten ydinvoimaloiden pohjakaavoja sitten valmiita jakelemaan kenellä vaan, kaikenlaiseen ennaltamäärittelemättömään käyttöön? Entäpä sitten tuotteiden arvoketju, jos teknisiä ja taiteellisia töitä jaetaan ilman korvauksia tekijöille? Ammattilaispuolella on kysymys rahasta eikä parista hassusta lomakuvasta.

Toisaalta, emme pysty näköjään muutenkaan pitämään kiinni tekijän/omistusoikeuksistamme, kuten arkkitehti Zaha Hadidin tapaus osoittaa. Tähtiarkkitehdin vasta valmisteilla oleva suurhanke Galaxy SOHO Pekingissa on jo kopioitu Chongqingiin, jossa sijaitseva kopio on kaiken lisäksi valmistumassa ennen Pekingin projektia. Samaan aikaan kiinalaiset ovat kaikessa hiljaisuudessa kopioineet sievän, itävaltalaisen Hallstattin pikkukylän, joka on sattumoisin myös maailmanperintökohde. Pahat kielet kertovat muuten kuviin perustuvassa mallinnuksessa tapahtuneen pienen virheen eli kiinalais-Hallstatt olisi peilikuva oikeasta esikuvastaan. Se ei poista kylän asukkaiden mielipahaa kopioinnista, jolle sinänsä ei löydy minkäänlaista estoa.

Tämä kirjoitus on rönsyillyt pilvilaskentapalveluista aineettoman omaisuuden hallintaan tarkoituksena kehoittaa myös skannausaineistojen haltijoita olemaan varovaisia. Kryptatkaa aineistonne edes pienen harmin aikaansaamiseksi ja ”Hey, let’s be careful out there”.

Addendum 1.12.2013: Pilvipalvelujen tietoturva on käytännössä olematon, jos Mikko Hyppöseen on uskomista. Jopa standardoimisviranomaiset toimivat yhteistyössä viranomaisten kanssa niin, että luotettavia salauskeinoja ei ole käytettäessä Yhdysvaltalaisia palveluita. Katso Hyppösen TED Talk.