Avainsana-arkisto: korkeus

Korkeusjärjestelmän modernisointi

New York Timesissa (maksumuuri) on ilmestynyt harvinaisen havainnollinen artikkeli maan käynnissä olevassa korkeusjärjestelmän uudistamisesta. Jo toista vuosikymmentä käynnissä oleva uudistus valmistuu 2022-23 ja sen tuloksena korkeudet tulevat muuttumaan kuvan kartan havainnollistamalla tavalla.

Kuvasta huomaa helposti, että vanha korkeusjärjestelmä on kallellaan itä-länsisuunnassa ja maan länsiosa ”vajoaa” uudistuksen myötä. Vuorten korkeuksien muuttuminen aiheuttaa siis lännessä mielipahaa, mutta isompi käytännön muutos on esimerkiksi kiinteistöjen mahdollinen siirtyminen tulva-alueiksi määritetyille korkeuksille. Siitä seuraa myös käytännön kustannuksia kiinteistöjen omistajille tulvavakuutusten takia.

Muutoin korkeusjärjestelmän ajantasaistaminen on vain hyödyksi monille aloille. Se mahdollistaa esimerkiksi paremmin autonomisen liikenteen kehittämisen, sillä rajavyöhykkeet maa- ja ilmavyöhykkeiden välillä tarkentuvat. Ja tietysti tarkemman reaaliaikaisen sijainnin mittauksen. Navigointi 3D-tilassa kasvaa joka tapauksessa tulevaisuudessa on siellä mukana ihmiskuskia tai ei. Rakentamisen aloilla nähdään tyypillisesti siirtymäkausi, jolloin tehdään virheitä vanhan ja uuden korkeusjärjestelmän käytössä, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne tasaantuu.

Kansainvälisten ja kansallisten vertausjärjestelmien muutokset ovat monille ihmisille taustalla tapahtuvia, merkityksettömiä tapahtumia, joiden hinta herättää ihmetystä. Maapallomme on dynaaminen järjestelmä, minkä takia tällaisia muutoksia on pakko tehdä säännöllisen väliajoin, jotta yhteiskunnan monet osa-alueet voivat toimia ongelmitta. Meillä näkyvä osa muutosta on viimeisen jääkauden vaikutuksesta tapahtuva maannousu, joka on voimakkaimmillaan länsirannikolla. USAssa Kalifornian maanjäristysalueen tektonisten laattojen muutokset, öljyporaus Teksasissa ja liuskekaasu- ja -öljyalueiden hyödyntäminen Pohjois-Carolinassa ovat taas aiheuttaneet maan huomattavaa painumista näillä alueilla. Sekä luonto että ihmisen toiminta aiheuttavat muutoksia, jotka on huomioitava paikannuksessa.

Tällaiset järjestelmämuutokset ovat edelleenkin kallista puuhaa, minkä takia myös alan toimijat etsivät edullisempia tapoja toteuttaa ne. Yhdysvaltain muutos tehdään tällä kertaa GPS-teknologian ja painovoimamittausten kautta. Uusi korkeusdatumi GRAV-D otetaan käyttöön 2022 ja uudelle gravimetrisesti mitatulle geodille lupaillaan peräti 1 cm tarkkuutta. Sen tuloksena tavoite on mitata ortometrisia korkeuksia kaikkialla USAn alueilla 2 cm tarkkuudella, mittaamalla GPS-havaintoja 15 minuutin ajan. Kaikki aikaisemmat muutokset on tehty vaaitustekniikalla, joka nykymaailmassa katsotaan aivan liian työvoimavaltaiseksi ja kalliiksi tavaksi toimia, mutta toisaalta se on edelleenkin kaikkein tarkin tapa siirtää paikallisesti korkotaso paikasta toiseen.

Tavoitteet ovat siis korkealla ja niin ne ovat myös varmasti myös Suomessa, jossa aloitettiin vertausjärjestelmien uudistumiseen valmistautuminen projektinimellä KaRef. Odotamme sen edistystymistä mielenkiinnolla.

Rakennetun ympäristön korkotasot

Vedenpinnan taas noustua etelärannikolla korkealle ja katujen tulviessa, myös tavalliset ihmiset huolestuvat hetkeksi rakennetun ympäristön korkotasoista. Ongelmakohdat tulevat aina esille ääritilanteissa. Koroilla viitataan tässä maanpinnan korkeusvaihteluihin, joista on syytä pitää huolta haluttaessa veden virtaavan oikeissa paikoissa ja oikeaan suuntaan.

Rovaniemen Mittauspäivillä Paikkatietokeskuksen professori Markku Poutanen esitteli opiskelijoille hyvin koko geodeettisen inframme perustaa ja kertoi, miten tarkkavaaitus on edelleenkin tarkin tuntemamme keino siirtää korkeustietoa paikasta toiseen. Ja tämä samainen korkeustieto sitten kertoo, mihin suuntaan vesi paikallisesti virtaa. Siksi Maanmittauslaitos ja kunnat ylläpitävät korkeuskiintopistejärjestelmää, joihin rakennetun ympäristön mittaukset on sidottava huolimatta siitä mitä GNSS-vastaanotin kulloinkin antaa tulokseksi. Yksiselitteinen fyysinen korkeus- sekä tasokiintopisteistö pakottavat kaikki projektin jäsenet toimimaan samassa järjestelmässä ja mittausten laatujärjestelmät on rakennettu tähän pisteistöön.

Suomen korkeusjärjestelmää ylläpitää Maanmittauslaitos

Myös rakennussuunnitelmat on sidottava tähän järjestelmään, joten projektin lähtötilanteessa on erittäin halpaa tarkistaa missä mennään. Jos eri tahoille leviää väärää tai vanhentunutta lähtötietoa, niin kustannukset voivat olla myöhemmin merkittäviä. Tästä esimerkkinä tällä kertaa kotimainen sairaalaprojekti, jossa sairaala rakennettiin annettujen tietojen perusteella 80 cm liian korkealle. Tämän seurauksena lähistön katuja jouduttiin korottamaan ja ympäristön valmiit rakennukset kuten ammattikorkeakoulu jäivät uuteen katutasoon nähden liian matalalle.

Ja tämän prosessin hinta? Lehtitietojen (2018) mukaan Turun kaupunki joutui laittamaan muutostöihin lisää rahaa ainakin 690 000 euroa. Kun jo valmiiden rakennusten hulevesien virtaamista ja suhdetta uuteen katutasoon joudutaan lisäksi tarkastelemaan uudestaan, niin kokonaiskustannukset kohoavat entisestään. Jokainen voi vain miettiä, miten mitättömän summan näihin kustannuksiin nähden olisi aiheuttanut korkotason tarkastus suunnitelun alussa sekä vielä ennen rakentamisen aloittamista paikan päällä. Näin kokeneet rakentajat yleensä toimivat ja nuorten olisi syytä oppia tekemään.