Skannerien hankinnan yhteydessä, esimerkiksi kilpailutuksissa, tulee säännöllisin väliajoin esille skannerin huolto- ja kalibrointikysymykset. 10 pistettä ja papukaijamerkin saa ilmoittamalla eli ”hieman omaatuntoa venyttämällä”, että skannerit huolletaan Suomessa.
Tarjouskilpailua valmisteltaessa olisi siis mietittävä, onko kyseisellä huoltopykälällä minkäänlaista todellista arvoa muuta kuin koko kilpailutuksen vaarantaminen? Toisin sanoen, onko pulssi/vaihe-erotekniikkaisten skannerien huolto ja kalibrointi yleensä mahdollista Suomessa joko maahantuojan hoivissa tai jossain muussa kaupallisessa palvelussa? Vastaus : Suomessa ei tällä hetkellä ole maalaserskannerien kalibrointimahdollisuutta. Täten myös laitteiden huolto on hiukan hankalaa, sillä monet operaatiot vaativat lopuksi laitteen kalibroinnin. Kaikissa Suomen huolloissa skannerin mahdollinen vika analysoidaan tarkemmin kun laite saadaan asiakkailta ja tämän jälkeen tehtailta saadaan toimintaohjeet vian korjaamiseksi. Yksinkertaisinta on, jos tilanteesta selvitään firmware-päivityksellä. Kaikki laitteen avaamiseen johtavat operaatiot vaativat todennäköisesti kalibroinnin, joten laite on lähetettävä tehtaalle. Esimerkiksi Rieglin kohdalla skannerin hyvä suojaus (IP 64) merkitsee vielä sisusten typpihuuhtelua jos laitteen kuoret on avattu.
Miksi skannerien huolto- ja kalibrointitilanne on tällainen? Kyseessä on puhtaasti taloudellinen ratkaisu, sillä vaadittavaa tietotaitoa voisi maailmalta yrittää ostaa. Stabiilin kalibrointikentän rakentaminen sen sijaan maksaa seitsemännumeroisen summan, joten ihan joka tyttö/poika tai joka maa ei sellaiseen toimintaan ryhdy. Itse asiassa emme tiedä maailmalla yhtäkään kaupallista, tehtaiden ulkopuolista kokonaiskalibrointipalvelua skannereille. Esimerkiksi USA:n National Institute of Standards and Technology (NIST), tarjoaa ainostaan skannerien etäisyysmittausten kalibrointipalvelua kalibrointiradallaan, mutta sillä ei pitkälle pötkitä haluttaessa saada laitteen kaikki arvot kohdalleen tai todeta poikkeama oletetusta.
Skannerien lisäksi sama kuvio koskee myös monimutkaisia uusia takymetrejä, joissa korjaus on tyypillisesti keskitetty tehtaille tai laitevalmistajan suuriin huoltokeskuksiin eri mantereilla. Kaikkien takymetrien kohdalla tilanne on kalibroinnin osalta siinä mielessä vielä jokseenkin surkuhupaisa, että TKK:n vanha 80-metrin kalibrointirata jäi pois käytöstä muutama vuosi sitten, koska sen tilalle piti saada Aalto-yliopiston päärakennuksen uudet ilmastointilaitteet. Nyt kalibrointipalvelua tarjoaa esimerkiksi Mikes 30-metrisellä radallaan, mutta ainakaan viime vuoden puolella kojeiden etäisyysmittausta ei kalibroitu absoluuttisesti, vain suhteellisesti. Taitaa olla niin, että kaikki viralliset, oikeaoppiset laboratoriokalibrointipalvelut sijaitsevat tälläkin alalla Suomen ulkopuolella.
Ottaen vielä huomioon, kuinka tarkasti laitteet nykyään mittaavat vain nappia painamalla, niin tarvitaanko tällaisia kalibrointipalveluita? Kyllä vaan, sillä kaikki elektroniset mittauslaitteet elävät ajan funtiona ja ryömivät vähitellen pois tehdassäädöistä. Sitten on laitteiden korjaustilanteet, joiden jälkeen voi esiintyä kalibroimistarvetta kuten yllä on kuvattu.
Kalibrointi jakautuu muuten oikeastaan kahteen pääosa-alueeseen, laboratorio- ja kenttäkalibrointiin. Laboratoriokalibroinnissa määritetään laitteen mittaustarkkuudet ihanteellisissa ja stabiileissa mittausolosuhteissa. Kenttäkalibroinnissa selvitetään muuttuvien ympäristö- ja lämpötilasuhteiden vaikutus laitteen mittaustarkkuuteen ja voidaan tehdä järjestelmäkalibrointia, jossa selvitään myös mittaajien osuutta mittaustulokseen. Takymetrien kohdalla löydettiin Tampereen vanhalla testikentällä laitteita, jotka saivat laboratoriotesteissa erinomaiset tulokset, mutta välittömästi tehty kenttäkalibrointi osoitti laitteiden olevan lähes käyttökelvottomia käytännön mittauksissa. Skannereiden kohdalla esimerkiksi RIEGL tekee laitteilleen tehtaalla sekä laboratorio- että kenttäkalibroinnin.
Suomessa on yksi huomattava kenttäkalibrointikenttä, joka sijaitsee Kirkkonummen Sjökullassa. Se on Geodeettisen laitoksen ilmakuvakameroille ja nykyään myös esimerkiksi ilmalaserkeilaimille suunniteltu testikenttä, jossa voidaan käytännössä tutkia laitteiden toimivuutta ja myös kehittää uusia kalibrointimenetelmiä tekniikkojen muuttumisen myötä. Kalibrointi- ja testikenttiä ei siis tarvita ainoastaan olemassa olevien laitteiden testaamiseen ja säätämiseen, vaan ne ovat myös perusta uuden kehittämiseen.
Zürichin kantoninpoliisi käyttää Riegl VZ-400 skanneria monipuolisesti onnettomuus- ja rikospaikkatutkimuksessa. Kuvalähde: RIEGL