Euroopan oman GNSS-satelliittinavigointijärjestelmän rahoitusesitys aikajaksolle 2014-2020 on luonnosvaiheessa ja viimeisin luonnos ilmestyi 5.6.2012. Galileo-projektin nykyinen rahoitus päättyy vuoden 2013 lopussa ja tuolloin systeemi on vielä kaukana valmiista. Tämänhetkisen arvion mukaan tarvitaan vielä 8 mrd euroa järjestelmän saattamiseksi lopulliseen toimintavalmiuteensa vuonna 2020. Rahoitus sisältää myös EGNOS-järjestelmän. Järjestelmien tuotekehitys rahoitetaan puolestaan Horizon 2020-ohjelmassa.
Rahoitusesityksen uusimmassa versiossa ehdotetaan rahoituksen jakamista heti alkuvaiheessa eri toiminnoille kuten satelliittien laukaisu ja huolto, maa-asemat, Egnos ja hallintokulut. Myöhemmin ≤10% prosentin rahansiirrot budjetista toiseen olisivat kuitenkin vielä mahdollisia. Näin halutaan estää budjetin paisuminen hallitsemattomasti, mikä on ollut tähän asti suuri ongelma projektissa. Suurten budjettiylitysten lisäksi myös aikataulu on venynyt vuodesta toiseen.
Toinen luonnoksessa kovasti korostettu seikka on järjestelmän kattavuus eli halutaan varmistaa kaikkien jäsenvaltioiden hyötyminen palvelusta. Ilmeisesti Egnos-korjauspalvelun käytettävyydessä on ilmennyt ongelmia monissa maissa, mitä ei haluta tapahtuvan Galileo-projektin kohdalla. Järjestelmän sosio-ekonomisesta vaikuttavuudesta halutaan laaja.
Kolmantena huomio kiinnittyy satelliittien lukumäärään, joka monessa esityksessa on 27 kpl + 3 varalle eli yhteensä 30 kpl. Ehdotuksessa budjetin mainitaan kattavan 18-24 satelliittia, jolloin lopulliseksi lukumääräksi mudostuisi vuoteen 2013 mennessä laukaistut + 18-24 uutta satelliittia. Nähtäväksi siis jää, kuinka monesta satelliitista järjestelmä vuonna 2020 koostuu.
Rahoituksen saamiseksi esityksen on saatava hyväksyntä Euroopan parlamentin Teollisuus, tutkimus ja energia -valiokunnassa ja sen jälkeen se on hyväksyttävä itse parlamentissa.
Tulevaisuudessa Galileon käyttökustannusten kattaminen on vielä aika auki. Poiketen USAn, Venäjän ja Kiinan GNSS-järjestelmistä, eurooppalainen järjestelmä luodaan siviilipohjalle. Sen peruskorjaukset (tarkkuus noin 1 m) ovat käytössä ilmaiseksi, mutta tarkempaa korjausta saa vain maksamalla. Järjestelmän ympärille halutaan näin kehittää kaupallista toimintaa ja innovaatioita, mutta on hieman kyseenalaista miten se toteutuu, kun GPS, GLONASS ja COMPASS -korjaukset ovat käytössä ilmaiseksi. Haluaako joku todella maksaa tiedosta, jota on jo saatavissa ilmaiseksi?
Koko satelliittinavigointijärjestelmän nimi on muuten huhujen mukaan vielä auki. Suomessa viime vuonna vieraillut prof. Terry Moore kertoi EU:n hävinneen Galileo-nimen käyttöoikeuden oikeudenkäynneissä Galileo-nimeä jo käyttävälle yritykselle. Julkaistussa budjettiluonnoksessa puhutaankin tarkasti ottaen vain Galileo-ohjelmasta, joten saapa nähdä mikä koko satelliittinavigointijärjestelmän nimeksi keksitään. Ehkäpä aiheesta järjestetään tulevaisuudessa kilpailu samoin kuin yksittäisten satelliittien kohdalla tehtiin. Tulevien satelliittien nimet on hiljattain päätetty lasten piirrustuskilpailuissa.