{"id":996,"date":"2013-06-26T20:07:36","date_gmt":"2013-06-26T17:07:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=996"},"modified":"2013-06-26T20:07:36","modified_gmt":"2013-06-26T17:07:36","slug":"riegl-lidar-2013-2-paiva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/riegl-lidar-2013-2-paiva\/","title":{"rendered":"Riegl Lidar 2013, 2. p\u00e4iv\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Eilisten tuoteuutisten j\u00e4lkeen t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskityttiin eri Riegl-sovelluksiin. P\u00e4iv\u00e4n alkajaisiksi kuunneltiin ensin Alastair Jenkinsin keynote-puhe, jossa h\u00e4n kertoi 25 vuoden kokemuksistaan skannaustekniikan parissa ja luotasi hieman tulevaisuuteen. Yleisen\u00e4 trendin\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 paikkatietoa k\u00e4ytt\u00e4vien yritysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa koko ajan ja tulevaisuudessa tarvitaan entist\u00e4 tarkempi 3D-karttoja.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/06\/2paiva-1902225366.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-998\" alt=\"2paiva-1902225366\" src=\"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/06\/2paiva-1902225366.png\" width=\"640\" height=\"480\" srcset=\"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/06\/2paiva-1902225366.png 640w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/06\/2paiva-1902225366-300x225.png 300w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/06\/2paiva-1902225366-624x468.png 624w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><\/p>\n<p>P\u00e4iv\u00e4n mielenkiintoisimmat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemukset tulivat teollisuusmittauksen puolelta. Vattenfall Europen kaivospuoli on kiinnitt\u00e4nyt Riegl VZ-400:n levitt\u00e4j\u00e4n yli 100 m pituisen puomin p\u00e4\u00e4h\u00e4n mitatakseen putoavan massan putoutumispaikkaa. Vuosien aikana he ovat kokeilleet kaikenlaista mittaustekniikkaa t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, mutta vasta Rieglin skannereilla on alettu saada haluttua mittaustulosta. Skanneri sijaitsee t\u00e4risev\u00e4ss\u00e4 puomissa ja ymp\u00e4rist\u00f6 on hyvin likainen, mutta reaaliaikaista aallonmudon mittausta hy\u00f6dynt\u00e4en mittaus onnistuu kuitenkin riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tarkkuudella tuotantotilanteessa. Skannerin k\u00e4ytt\u00f6 on automatisoitu t\u00e4ysin ja haluttu mittaustulos prosessin ohjaamiseksi saadaan 1 sekunnin viiveell\u00e4 mittauksesta &#8211; t\u00e4m\u00e4 &#8221;viive&#8221; her\u00e4tti naurua yleis\u00f6n joukossa.<\/p>\n<p>Toinen mielenkiintoinen mittausteht\u00e4v\u00e4 liittyi Niagaran voimalaitoksella tehtyyn uuteen tunneliin. Vanhaa voimalaitosta modernisoidaan ja sen yhteydess\u00e4 rakennetaan 10 km pituinen tunneli veden johdattamiseksi. Tunnelin halkaisija on 12,6 m ja se p\u00e4\u00e4llystet\u00e4\u00e4n ruiskubetonilla. Betoni esij\u00e4nnitet\u00e4\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ty\u00f6n laatua valvotaan skannauksin. Ty\u00f6h\u00f6n k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Riegl VZ-400-T skanneria ja haluttu tarkkuus on 0,3 mm. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa moni kysyy, miten se mahdollista VZ-400:lla, jonka mittaustarkkudeksi ilmoitetaan 5 mm. T\u00e4m\u00e4 tarkkuus on pistemittauksen tarkkuus eli aluemittauksen keskihajonnassa on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 paljon suurempaan tarkkuuteen. Niagaran tunnelissa 0,3 mm tarkkuuteen on p\u00e4\u00e4sty koko 10 km matkalla ja tarkkuutta on kontrolloitu muutaman sadan metrin v\u00e4lein. T\u00e4ss\u00e4kin ty\u00f6ss\u00e4 mittautuloksia on prosessoitu reaaliaikaisesti ja tulokset saadaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 2 minuutin kuluttua mittauksesta.<br \/>\nTunnelin rakennus kesti 2 vuotta, 2010  &#8211; 2012, ja projektin 6 skanneria py\u00f6riv\u00e4t jokainen 8000 tuntia\/18 kuukautta ilman huoltoa vaativissa ja likaisissa olosuhteissa.<\/p>\n<p>P\u00e4iv\u00e4n aikana ei siis n\u00e4hty tuoteuutuuksia, mutta sen sijaan esiteltiin uusia ominaisuuksia olemassa oleviin ohjelmiin. Esimerkiksi automaattista skannausta edist\u00e4v\u00e4 RiSolve  sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nyt automaattisen tunnetun asemapisteen prosessoinnin &#8211; yhdell\u00e4 napin painalluksella. Rekister\u00f6innist\u00e4 saadaan ulos kattava raportti, jolla voidaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n tilaajalle rekister\u00f6innin tiedot. RiSolven k\u00e4ytt\u00f6 siis laajenee ja sit\u00e4 my\u00f6ten my\u00f6s mittauksen automatisointi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eilisten tuoteuutisten j\u00e4lkeen t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskityttiin eri Riegl-sovelluksiin. P\u00e4iv\u00e4n alkajaisiksi kuunneltiin ensin Alastair Jenkinsin keynote-puhe, jossa h\u00e4n kertoi 25 vuoden kokemuksistaan skannaustekniikan parissa ja luotasi hieman tulevaisuuteen. Yleisen\u00e4 trendin\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 paikkatietoa k\u00e4ytt\u00e4vien yritysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa koko ajan ja tulevaisuudessa tarvitaan entist\u00e4 tarkempi 3D-karttoja. P\u00e4iv\u00e4n mielenkiintoisimmat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemukset tulivat teollisuusmittauksen puolelta. Vattenfall Europen kaivospuoli on kiinnitt\u00e4nyt [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[],"class_list":["post-996","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/996","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=996"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/996\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=996"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=996"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=996"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}