{"id":93,"date":"2011-08-20T12:51:16","date_gmt":"2011-08-20T09:51:16","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=93"},"modified":"2011-08-20T12:51:16","modified_gmt":"2011-08-20T09:51:16","slug":"limez","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/limez\/","title":{"rendered":"LIMEZ"},"content":{"rendered":"

Kun viikolla minulta kysyttiin, tied\u00e4nk\u00f6 mik\u00e4 ”limes” on, niin ensimm\u00e4isen\u00e4 tuli mieleen Rooman valtakunnan raja – Limes<\/em><\/a>. T\u00e4m\u00e4 oli v\u00e4\u00e4r\u00e4 ajatuskuvio mittaustekniikan saralla, vaikka kyll\u00e4 LIMEZill\u00e4 rajoja etsit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on Thelix-konsortion (FTI Engineering Network GmbH, Dahlewitz, Fraunhofer Institut f\u00fcr Physikalische Messtechnik IPM, Freiburg und Metronom-Automation GmbH) Saksassa kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 rautateiden mittaukseen tarkoitetusta mittausvaunusta, josta on julkaistu jo muutama versiokin. Nykyisess\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on muun muassa laserskannereita,stereovideokuvaussysteemi ja INS\/GNSS-laitteisto paikantamiseen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tavoitteena on mitata raiteita 120 km\/h nopeudella ja laserprofiileja olisi t\u00e4ll\u00f6in 1 cm v\u00e4lein.<\/p>\n

Pienell\u00e4 tutkimuksella l\u00f6ytyy tietoja vuoden 2007 versiosta<\/a> (100 km\/h; 2,5 cm profiiliv\u00e4li), josta alkaa saada mittausuhteita esimerkiksi aineistom\u00e4\u00e4riin: pelk\u00e4st\u00e4\u00e4 yksi laserskanneri tuottaa mobiilimittauksessa 70 GB dataa\/h, joten kokonaisaineiston m\u00e4\u00e4r\u00e4 on valtavan suuri. Toisaalta p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 voidaan mitata suurella tarkkuudella vaikkapa 500 km rataverkostoa.<\/p>\n

Mihin t\u00e4llaista datam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 oikein tarvitaan? Vastaus on aika yksinkertainen: rataverkoston monitorointiin. Tulevaisuudessa keskisen Euroopan radoilla maiden rajat senkun madaltuvat, kun eri maiden ja yhti\u00f6iden junakalustot kulkevat ristiin rastiin koko Euroopan alueella. Ihan yksinkertaisimmillaan rataosuuksien ulottuvuudet t\u00e4ytyy selvitt\u00e4\u00e4 erikokoisia vaunuja varten: mill\u00e4 reitill\u00e4 juna mahtuu kulkemaan. Samalla voidaan kartoittaa kaikki radan varrella sijaitsevat kyltit ja muu infra, jossa tapahtuu jatkuvasti muutoksia.<\/p>\n

LIMEZin kehitt\u00e4minen on maksanut kymmeni\u00e4 miljoonia, mutta nyt valmiilla systeemeill\u00e4 aletaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 jo samaan. T\u00e4st\u00e4 esimerkkina Rieglin VMX-250 mobiiliskannausj\u00e4rjestelm\u00e4, jota on k\u00e4ytetty my\u00f6s junaratojen mittaukseen. J\u00e4rjestelm\u00e4 voidaan kiinnitt\u00e4\u00e4 junavaunuun, mutta yksinkertaisimmillaan voidaan ajaa laite auton katolla junavaunuun ja eikun menoksi. T\u00e4sss\u00e4 esimerkkivideo Unkarissa tehdyst\u00e4 ratamittauksesta<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun viikolla minulta kysyttiin, tied\u00e4nk\u00f6 mik\u00e4 ”limes” on, niin ensimm\u00e4isen\u00e4 tuli mieleen Rooman valtakunnan raja – Limes. T\u00e4m\u00e4 oli v\u00e4\u00e4r\u00e4 ajatuskuvio mittaustekniikan saralla, vaikka kyll\u00e4 LIMEZill\u00e4 rajoja etsit\u00e4\u00e4n. Kyseess\u00e4 on Thelix-konsortion (FTI Engineering Network GmbH, Dahlewitz, Fraunhofer Institut f\u00fcr Physikalische Messtechnik IPM, Freiburg und Metronom-Automation GmbH) Saksassa kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 rautateiden mittaukseen tarkoitetusta mittausvaunusta, josta on julkaistu […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[],"class_list":["post-93","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=93"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=93"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=93"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=93"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}