{"id":911,"date":"2013-05-12T16:09:47","date_gmt":"2013-05-12T13:09:47","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=911"},"modified":"2013-05-16T21:34:22","modified_gmt":"2013-05-16T18:34:22","slug":"lidar-elokuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/lidar-elokuvat\/","title":{"rendered":"Lidar & elokuvat"},"content":{"rendered":"

3D-laserskannauksella on monia k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia ja usein viitataan elokuva- ja peliteollisuuteen yhten\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4n\u00e4. Mutta mit\u00e4 se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa?<\/p>\n

Elokuvaymp\u00e4rist\u00f6t ovat usein t\u00e4ysin keinotekoisia luomuksia, joita nyky\u00e4\u00e4n luodaan digitaalisesti – n\u00e4it\u00e4 maisemia ei oikeasti ole. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 toimii tuore Pilvikartasto-elokuva, jonka kohtaukset sijoittuvat kuuteen eri aikakauteen 1800-luvusta 2100-luvulle. Katsojan voi kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 tieto siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s 1970-luvulle sijoittuvat San Franciscon kohtaukset on my\u00f6s luotu keinotekoisesti tietokoneella.<\/p>\n

Laserskannauksella tallennetaan todellisuutta, joten miten se liittyy illuusion luomiseen? Elokuvassa San Franciscon katun\u00e4kym\u00e4t on rendattu Skotlannin Glasgowssa skannatuista kaduista ja rakennuksista. Lis\u00e4ksi taustalle on lis\u00e4tty erikseen skannattuja aikakauteen sopivia autoja. Pistepilvist\u00e4 saatiin kohteiden geometria valmiina tavarana, jota sitten vain muunneltiin tarpeiden mukaan esimerkiksi mallintamalla ja maalaamalla. Jopa sillalla tapahtuma auto-onnettomuus on tavattoman keinotekoinen, sill\u00e4 silta on skannattu Glasgowssa, mallinnettu ja keinotekoisesti pidennetty tietokoneella.<\/p>\n

\"Glasgow'n<\/a>

Glasgow’n skannattuja katuja San Franciscoksi muutettuna elokuvasta Pilvikartasto.<\/p><\/div>\n

Lis\u00e4\u00e4 juonipaljastuksia liittyy elokuvassa n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n ydinvoimalaan, jonka sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti on my\u00f6s skannattu kuvauksia varten. Kuvauksia olisi turvallissyit\u00e4 ollut mahdotonta tehd\u00e4 oikeassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, joten digiymp\u00e4rist\u00f6n luominen helpotti tilannetta. My\u00f6hemmin samaa sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n satelliittikeskuksen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntin\u00e4 tulevaisuusepisodissa. Nyt geometria on siirretty vuorenhuipulle – Mallorcalla. Voiko mihink\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 uskoa?<\/p>\n

Skannaukset on tehnyt saksalainen, Berliiniss\u00e4 toimiva erikoisfirma<\/a>. Elokuvan kohtausten teosta voi kuunnella lis\u00e4\u00e4 erikoisefektien luojan haastattelussa<\/a> ja yksityiskohdista kerrotaan my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 kirjallisessa haastattelussa<\/a>.<\/p>\n

[embedplusvideo height=”379″ width=”625″ standard=”http:\/\/www.youtube.com\/v\/BMuh1sPL1sg?fs=1&hd=1″ vars=”ytid=BMuh1sPL1sg&width=625&height=379&start=&stop=&rs=w&hd=1&autoplay=0&react=1&chapters=&notes=” id=”ep4485″ \/]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

3D-laserskannauksella on monia k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia ja usein viitataan elokuva- ja peliteollisuuteen yhten\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4n\u00e4. Mutta mit\u00e4 se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa? Elokuvaymp\u00e4rist\u00f6t ovat usein t\u00e4ysin keinotekoisia luomuksia, joita nyky\u00e4\u00e4n luodaan digitaalisesti – n\u00e4it\u00e4 maisemia ei oikeasti ole. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 toimii tuore Pilvikartasto-elokuva, jonka kohtaukset sijoittuvat kuuteen eri aikakauteen 1800-luvusta 2100-luvulle. Katsojan voi kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 tieto siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s 1970-luvulle […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[60,30,61,34],"class_list":["post-911","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","tag-elokuva","tag-lidar","tag-peliteollisuus","tag-pistepilvi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/911","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=911"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/911\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=911"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=911"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=911"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}