{"id":75,"date":"2011-08-04T20:28:46","date_gmt":"2011-08-04T17:28:46","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=75"},"modified":"2011-08-04T20:28:46","modified_gmt":"2011-08-04T17:28:46","slug":"riegl-kehittaa-korkearesoluutioista-hydrografista-ilmalaserkeilainta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/riegl-kehittaa-korkearesoluutioista-hydrografista-ilmalaserkeilainta\/","title":{"rendered":"RIEGL kehitt\u00e4\u00e4 korkearesoluutioista hydrografista ilmalaserkeilainta"},"content":{"rendered":"

Matalien vesist\u00f6jen ja ranta-alueiden skannaaminen on suuren mielenkiinnon kohteena, koska esimerkiksi sedimentaation, vesist\u00f6n virtauksen ja veden pinnan dynaamisen muuttumisen seuraaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. My\u00f6s EUn Vesidirektiivi velvoittaa j\u00e4senmaat kartoittamaan ja monitoroimaan vesist\u00f6j\u00e4\u00e4n entist\u00e4 tarkemmin.
\n3D-skannaus [ilmalaserkeilaus] on tehokas kartoitusmenetelm\u00e4, joten my\u00f6s hydrograafiseen skannaukseen onkin kehitetty laitteita jo vuosikymmenten ajan. N\u00e4ist\u00e4 tunnetuimpia lienee SHOALS, Optechin kehitt\u00e4m\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kartoitusj\u00e4rjestelm\u00e4.
\nRiegl on jo muutaman vuoden ajan kehitt\u00e4nyt hydrografiseen mittaukseen omaa ratkaisuaan, jota on nyt esitelty muutamassa artikkelissa ja laitteen prototyyppi oli esill\u00e4 my\u00f6s Intergeo-messuilla 2010. Laitteen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n laserin aallonpituus on 532 nm, s\u00e4teen halkaisija on noin 1 cm l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ja divergenssi 1 mrad. Nominaalisella lentokorkeudella 500 m s\u00e4teen halkaisija on siis 50 cm. Korkeaa resoluutiota tukee 110 000 mittausta\/s mittausnopeus sek\u00e4 skannausnopeus 10-200 linjaa\/s. Laite painaa 36 kg ja sen kehitysnimi on VQ-820-G.<\/p>\n

\"\"<\/a>

VQ-820-G yhdistettyna VQ-680i-skanneriin maanpinnan mittaamiseksi samanaikaisesti<\/p><\/div>\n

Mittausaineiston t\u00e4ysi aallonmuoto digitoidaan ja tallennetaan, jotta aineistoa voidaan analysoida eri tarpeisiin. Perusl\u00e4ht\u00f6kohtana vesi on kirkasta, mutta jos keskipoikkeama-arvot kertovat h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 (vesi sameaa), niin aineisto voidaan analysoida uudelleen tarkoitukseen suunnitelluilla algoritmeilla. On huomionarvoista, ett\u00e4 veden sameus voidaan havaita palautuvan s\u00e4teen aallonmuodosta. Jos vesist\u00f6ss\u00e4 on sekoittuneena paljon sedimenttiaineksia, niin pohjaa on vaikeaa tai mahdoton havaita palautuvasta s\u00e4teest\u00e4.
\nVQ-820-G keilainta on testattu muun muassa Insbruckin yliopiston koealtaassa ja viime helmikuussa Ala-It\u00e4vallan tulvatasangoilla. Testit jatkuvat edelleen eri vesist\u00f6tyypeiss\u00e4 laitteen ja ohjelmiston kehitt\u00e4miseksi t\u00e4yteen tuotantokuntoon. Laitteen oletetaan mittaavan 1 Secchi-syvyyteen asti.
\nSamalle alustalle asennettuna Rieglin ilmalaserskannerit tarjoavat jatkossa mielenkiintoisen moniaallonpituuksellisen yhdistelm\u00e4n: VQ-820-G: 534 nm; VQ-580: 1064 nm; VQ-680i ja VQ-480: 1550 nm
\nLis\u00e4tietoja: M. Pfennigbauer, F. Steinbacher, A. Ullrich, M. Aufleger: High-resolution hydrographic airborne laser scanner for surveying inland waters and shallow coastal zones. Laser Radar Technology and Applications XVI, edited by Monte D. Turner, Gary W. Kamerman, Proc. of SPIE Vol. 8037, 803706 \u2022 \u00a9 2011 SPIE<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Matalien vesist\u00f6jen ja ranta-alueiden skannaaminen on suuren mielenkiinnon kohteena, koska esimerkiksi sedimentaation, vesist\u00f6n virtauksen ja veden pinnan dynaamisen muuttumisen seuraaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. My\u00f6s EUn Vesidirektiivi velvoittaa j\u00e4senmaat kartoittamaan ja monitoroimaan vesist\u00f6j\u00e4\u00e4n entist\u00e4 tarkemmin. 3D-skannaus [ilmalaserkeilaus] on tehokas kartoitusmenetelm\u00e4, joten my\u00f6s hydrograafiseen skannaukseen onkin kehitetty laitteita jo vuosikymmenten ajan. N\u00e4ist\u00e4 tunnetuimpia lienee SHOALS, Optechin kehitt\u00e4m\u00e4 ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[143],"class_list":["post-75","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl","tag-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}