{"id":576,"date":"2012-12-10T21:48:42","date_gmt":"2012-12-10T18:48:42","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=576"},"modified":"2012-12-10T21:48:42","modified_gmt":"2012-12-10T18:48:42","slug":"kartoitusta-vakoilua-ja-arvoketjujen-muuttumista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/kartoitusta-vakoilua-ja-arvoketjujen-muuttumista\/","title":{"rendered":"Kartoitusta, vakoilua ja arvoketjujen muuttumista"},"content":{"rendered":"

Globaalissa kartoitusmaailmassa kuhisee: kaupallisen kartoituksen suurtekij\u00e4t Nokia ja Google kilvoittelevat kumpi ehtii ensin kartoittamaan maapallon paikkatietopalvelujensa pohjaksi. Samaan aikaan OpenStreetMap<\/a> luo vapaata ja avointa maailmankarttaa, jota tehd\u00e4\u00e4n vapaaehtoisvoimin eri maissa. Ja kuin pisteen\u00e4 i:n p\u00e4\u00e4lle Unkarissa suunnitellaan lakia tarkemman ilmakuvauksen rajoittamiseksi miltei t\u00e4ysin. Quo vadis agrimensor?<\/em><\/p>\n

Kuten aina, niin my\u00f6s nykytilanteessa soppaan sekoittuu monia tekij\u00f6it\u00e4 kuten esimerkiksi maailmanlaajuinen yritysten arvoketjujen uusjako, karttatietojen avoimuus ja perinteinen poliittinen valtapeli: valta on edelleenkin tarkan karttatiedon haltijoilla. L\u00e4hdet\u00e4\u00e4np\u00e4 liikkeelle kaupalliselta sektorilta.<\/p>\n

Googlen kartoitussuunnitelmat ovat kunnianhimoiset, kuten tuoreessa The Guardian-lehden haastattelussa<\/a> selvi\u00e4\u00e4. Viel\u00e4 vuonna 2008 Googlen kartat tehtiin talon ulkopuolella, mutta hidas p\u00e4ivitystahti – tyypillisesti virheen korjaaminen kesti 6 – 18 kk – johti karttojen tuottamiseen talon sis\u00e4ll\u00e4. Nyt Google tuottaa 3D-karttaa huimaan tahtiin ja Google Mapsiss\u00e4 on l\u00e4hes 45 miljoonaa kilometri\u00e4 teit\u00e4, luontokohteita ja kasvavassa m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s sis\u00e4tiloja. Google luo ja p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n\u00e4 omia karttojaan, mutta samalla se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapaaehtoista talkoovoimaa varsinkin muutoksenseurannassa ja p\u00e4ivitysty\u00f6n tekemisess\u00e4. Vapaaehtoisten ty\u00f6t\u00e4 voi jopa seurata reaaliajassa Googlen MapMaker<\/a>-palvelussa. Paikkatiedon tuottaminen on huima lis\u00e4 Googlen arvoketjuun, koska paikkatietoon sidottujen hakujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa koko ajan. Eip\u00e4 tarvitse maksaa ulkopuolisille ydintuotteesta. Varjopuolena on valtioiden ja yksityisten ihmisten huoli tietoturvasta ja yksityisyydest\u00e4, joten esimerkiksi Google StreetView on Saksassa<\/a> eritt\u00e4inen kiistanalainen palvelu.<\/p>\n

Nokia siirtyi kartoittamisen raskaaseen sarjaan vuonna 2007 ostamalla alan ison yrityksen Navteqin. Kilpailu Googlen kanssa on kova, mutta n\u00e4in ulkopuolelta katsottuna kartoitusmenetelm\u00e4t ovat p\u00e4\u00e4osin samat. Esimerkiksi molemmat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t laserskannerin sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 mobiilimittausj\u00e4rjestelmi\u00e4<\/a> – t\u00e4st\u00e4 esimerkki Navteq True -mainosvideossa<\/a>. Nokia on hankkinut hiljan my\u00f6s mobiiliin stereokartoitukseen erikoistuneen Earthmine<\/a>-yhti\u00f6n ilmeisesti Google StreetView:n kilpailijaksi. Joukkoistamisessa Google n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen sijaan kulkevan omia, tehokkaampia polkujaan.<\/p>\n

Molemmat yhti\u00f6t tekev\u00e4t sin\u00e4ns\u00e4 tehokasta kartoitusta, mutta tuotetun karttatiedon k\u00e4ytt\u00f6 tapahtuu luonnollisesti niiden ehdoilla – kysymys ei ole hyv\u00e4ntekev\u00e4isyystoiminnasta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 valtioiden tarve omaan kartoitustoimintaan julkisten karttojen tekemiseksi ja p\u00e4ivitt\u00e4miseksi ei suinkaan ole kuollut. Koska kansallisen kartoituksen p\u00e4ivitt\u00e4mistahti ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ehdot ei ole kaikkien k\u00e4ytt\u00e4jien mielest\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4, niin on olemassa my\u00f6s talkooperiaatteen nojautuva OpenStreetMap-projekti, jolla on my\u00f6s Suomessa muutama kymmenen aktiivitoimijaa. T\u00e4ss\u00e4 projektissa kartoitus tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin GPS:n avulla, mutta Suomessa Maanmittauslaitoksen avoimet datat antavat my\u00f6s valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n pohjatietoa projektiin.<\/p>\n

Kannattaako kartoitusfirmojen huolestua Googlen, Nokian tai vaikkapa OpenStreetMapin puuhista? Kyll\u00e4 ja ei. Jossain m\u00e4\u00e4rin suuren yleis\u00f6n keskuudessa on syntynyt mielikuva, ett\u00e4 maailma on jo mitattu ja paikallisia tekij\u00f6it\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvita. Googlen toiminta vaikuttaa monien mielest\u00e4 suorastaan hyv\u00e4ntahtoiselta, sill\u00e4 kehittym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 maissa ihmiset voivat kartoittaa viimein omia l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4\u00e4n. Loppujen lopuksi maailman kartoitusurakka p\u00e4ivityksineen on kuitenkin niin suuri, etteiv\u00e4t edes isot toimijat kerki\u00e4 kaikkialle ja todella syrj\u00e4iset seudut eiv\u00e4t niit\u00e4 edes kiinnosta. Oman ongelmankentt\u00e4ns\u00e4 muodostaa my\u00f6s tuotetun paikkatiedon ep\u00e4yhten\u00e4isyys sek\u00e4 vaihteleva sis\u00e4inen ja ulkoinen tarkkuus. Esimerkiksi Googlen Maps ja Earth-palveluissaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n korkeustiedon tarkkuus vaihtelee alueittain, joten tarkan suunnittelun pohjaksi aineistoista ei siis viel\u00e4 ole.<\/p>\n

Miten otsikossa mainittu vakoilu puolestaan liittyy karttojen tuottamiseen? No, Unkarissa suunniteilla oleva lakiesitys <\/a>tarkan ilmakuvauksen rajoittamisesta tuntuu ensitietojen perusteella nojautuvan tarpeeseen salata maan strategiset kohteet ulkopuolisilta silmilt\u00e4. Tosin n\u00e4in\u00e4 maailmanaikoina on vaikeaa palata menneeseen ja est\u00e4\u00e4 korkearesoluutioista ilmakuvaamista, sill\u00e4 my\u00f6s kaupallisten satelliittikuvien resoluutio on nyky\u00e4\u00e4n niin hyv\u00e4. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten Kreikassa allekirjoittaneen oli vaikea saada k\u00e4siins\u00e4 ilmakuvia, mutta ongelmasta selvisi ostamalla jo silloin laadukasta satelliittikuvaa ulkomailta. Satelliittikuvauksen ollessa ylikansallista toimintaa Unkarin mahdollisesta kiellosta k\u00e4rsisiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00e4hinn\u00e4 paikalliset pienyritykset.<\/p>\n

Vakoilu ja kartoittaminen tarjovat lopuksi oivan aasinsillan palauttaa mieleen mikkelil\u00e4inen Kyyhkyl\u00e4n kartanon<\/a> is\u00e4nt\u00e4 Otto Carl von Fieandt, jota 1700-luvun lopulla pidettiin Ruotsi-Suomen etevimp\u00e4n\u00e4 sotilastiedustelukarttojen tekij\u00e4n\u00e4. T\u00e4t\u00e4 aihepiiri\u00e4 h\u00e4n opetti Haapaniemen sotilaskoulussa ja julkaisi 1804 kirjan ”: Om s\u00e4ttet att rita milit\u00e4riske cartor och att med s\u00e4kerhet urskilj\u00e4 f\u00f6rem\u00e5len, som i dem b\u00f6r uts\u00e4tt\u00e4s<\/em>”.<\/p>\n

\"1700-luvun

1700-luvun maanmittari ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. L\u00e4hde: Wikimedia. Johann Heinrich von Denffer und Mitarbeiter bei der Landvermessung<\/p><\/div>\n

Ilmeisen n\u00e4pp\u00e4r\u00e4n\u00e4 miehen\u00e4 Otto Carl s\u00e4\u00e4styi jopa kuolemantuomiolta Anjalan liiton<\/a> j\u00e4lkipyykeiss\u00e4, koska h\u00e4n ei nykypolitiikkojen ja yritysjohtajien tapaan kuulusteluissa ”muistanut” mit\u00e4\u00e4n kapinayrityksest\u00e4 kuningasta vastaan. Melkein heti vankilasta vapautumisen j\u00e4lkeen vuonna 1789 Kustaa III l\u00e4hetti Otto Carlin ja ruotsalaisen Carl Fredrik K\u00f6nigin kartoittamaan Seine-joen laakson Le Havresta Pariisiin, sill\u00e4 Kustaan kunnianhimoinen suunnitelma oli palauttaa Ranskan vallankumouksessa syrj\u00e4ytetty kuningas Ludvig XVI ja kuningatar Marie Antoinette takaisin valtaan. von Fieandt ja K\u00f6nig todellakin toteuttivat j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n kartoitusretken, mutta Ruotsin sotajoukot eiv\u00e4t koskaan l\u00e4hteneet Ranskaan. Koko tarinan voi lukea K\u00f6nigin j\u00e4lkel\u00e4isen Thorsten Sandbergin julkaisemasta kirjasta Gustav III:s Spioner<\/em> (Historiska Media, 2006), joka perustuu K\u00f6nigin p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6ihin. Mahdollisesti jo ensi kes\u00e4n\u00e4 Kyyhkyl\u00e4ss\u00e4 voi puolestaan tutustua von Fieandtin ja K\u00f6nigin piirt\u00e4m\u00e4n kartan kopioon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Globaalissa kartoitusmaailmassa kuhisee: kaupallisen kartoituksen suurtekij\u00e4t Nokia ja Google kilvoittelevat kumpi ehtii ensin kartoittamaan maapallon paikkatietopalvelujensa pohjaksi. Samaan aikaan OpenStreetMap luo vapaata ja avointa maailmankarttaa, jota tehd\u00e4\u00e4n vapaaehtoisvoimin eri maissa. Ja kuin pisteen\u00e4 i:n p\u00e4\u00e4lle Unkarissa suunnitellaan lakia tarkemman ilmakuvauksen rajoittamiseksi miltei t\u00e4ysin. Quo vadis agrimensor? Kuten aina, niin my\u00f6s nykytilanteessa soppaan sekoittuu monia tekij\u00f6it\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,6],"tags":[],"class_list":["post-576","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-gnss","category-laserkeilaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/576","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=576"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/576\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=576"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=576"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=576"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}