{"id":556,"date":"2012-12-17T15:24:56","date_gmt":"2012-12-17T12:24:56","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=556"},"modified":"2018-07-20T14:11:51","modified_gmt":"2018-07-20T11:11:51","slug":"joulutarina-gt-formaattista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/joulutarina-gt-formaattista\/","title":{"rendered":"Joulutarina GT-formaatista"},"content":{"rendered":"

Suomalaisessa maanmittausmaailmassa on jo yli 25 vuotta kukoistanut siirtoformaattina GT, johon viitataan usein my\u00f6s Tielaitoksen<\/a> formaattina. T\u00e4ss\u00e4 GT:n lyhyt historiikki niille, jotka eiv\u00e4t tunne kyseisen tiedostomuodon alkuper\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kauan aikaa sitten<\/em>, aikojen alussa<\/em>, takymetreihin<\/a> oli saatavilla hyvin v\u00e4h\u00e4n ohjelmia, mutta eri maissa ryhdyttiin heti koodaamaan sovelluksia kun siihen tuli mahdollisuus 1980-luvulla. Suomessa syntyi t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa GT-ohjelmisto, jonka vuokaavion Hannu Heinonen hahmotteli joulun pyhin\u00e4 1986. T\u00e4ll\u00f6in ”hitaat aavistukset” ja kokemukset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mittauksesta, opetuksesta, laitemyynnist\u00e4 ja eri alan asiakkaiden mittaustarpeista kulminoituivat uuden luomiseen.<\/p>\n

GT-formaatti syntyi osana vuokaavion suunnittelua, koska l\u00e4ht\u00f6ajatus oli mittatiedon sujuva tiedonsiirto sen ajan t\u00e4rkeimpiin jatkok\u00e4sittelysovelluksiin, joista vastasivat Kunnallistieto Oy<\/a> (nyk.Logica, v. 2012 alkaen CGI) ja Teknillinen laskenta Oy<\/a> (nyk. Tekla). Molempien ohjelmissa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 4 eri pituista ja eri j\u00e4rjestyksess\u00e4 olevaa koodikentt\u00e4\u00e4, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t kaupunkinosan (T1), korttelin (T2), pistenumeron (T3) ja maastokoodin (T4). N\u00e4iden ohjelmien pisimm\u00e4t kent\u00e4t olivat 7 merkkisi\u00e4, joten Hannu p\u00e4\u00e4tyi 8 merkin pituisiin kenttiin. N\u00e4in molempien ohjelmien tiedot voitiin lukea GT:hen kent\u00e4n pituudesta huolimatta ja p\u00e4invastoin eli GT mahdollisti ensimm\u00e4isen\u00e4 my\u00f6s tiedonsiirron eri ohjelmien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\"GT-ohjelmiston

GT-ohjelmiston eri osia. Ohjelma oli aikoinaan ”h\u00e4iritsev\u00e4” keksint\u00f6 olemassa olevaan tekniikkaan n\u00e4hden: kaikki mittaukset ja laskennat voitiin tehd\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4 ja ty\u00f6n lopussa oli mahdollista tulostaa vaikka valmis kartta.<\/p><\/div>\n

Kun formaattiajatus oli valmis, niin se toimi alkuna maastomittausohjelman suunnittelulle. Ohjelman tarkoituksena oli mittaajien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n tarpeiden nopeuttaminen ja helpottaminen. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 ajatuksena oli my\u00f6s yhteensopivuus 3D-suunniteluun ja CAD maailmaan, joka juuri teki tuloaan my\u00f6s tien- ja katujen suunnitteluun. Hannun visiona oli kehitt\u00e4\u00e4 \u201dobjektiorientoitunut, reaaliaikainen 3D-mittausohjelmisto\u201d. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 maastotietokoneen muistiin ladattiin olemassa oleva kiintopisterekisteri, maastoon merkitt\u00e4vien pisteiden tiedosto CAD\u2019ist\u00e4 tai kaavalaskennasta ja tiegeometriatiedostot parametritiedostoineen. Takymetri orientoidaan koordinaatistoon ja kaikki mittaukset tehd\u00e4\u00e4n suoraan kohteen (objektin) koordinaatistossa, olipa sitten kyseess\u00e4 maantieteellinen tai paikallinen vaakatasokoordinaatisto tai teollisuusmittauksen mielivaltaisessa asennossa oleva koordinaatisto. Mittauksen aikana syntyi my\u00f6s loki, johon tallentui mittauksen tapahtumat niin, ett\u00e4 sit\u00e4 voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen ty\u00f6n oikeellisuuden todentamisessa. Maastossa GT mahdollisti helpon ja nopean tavan kartoittaa ja mitata 3D-maastomalli symboleineen, pisteineen ja viivoineen samanaikaisesti. Kuullostaako tutulta?<\/p>\n

1987 alussa Hannu palkkasi ensimm\u00e4isen ohjelmoitsijan, Markku Salorannan, joka aloitti ohjelman koodaamisen Hannun ohjelmarungon perusteella. Syyskes\u00e4ll\u00e4 ohjelmaa p\u00e4\u00e4stiin jo testaamaan maastomallimittauksissa ja ohjelmaa kehitettiin alusta alkaen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isesti testiryhmien palautteen perusteella. Vuoden lopulla ohjelmistosta ja takymetrij\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 saatiin ensimm\u00e4iset tilaukset. Ohjelman kehityst\u00e4 jatkettiin vuosien ajan, vaikka takymetrimerkit vaihtuivat ja er\u00e4s versio myytiin Japaniin Nikonille. Loppujen lopuksia ohjelmalisenssej\u00e4 myytiin yli 2200 kappaletta erityisesti Pohjois-Eurooppaan, mutta my\u00f6s Kairon kaupunki osti niit\u00e4 Egyptiin. Suomessa jo edesmennyt Tielaitos otti formaatin ja mittausohjelmat my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4, josta johtunee GT:n toinen nimi: Tielaitos-formaatti.<\/p>\n

GT toimi aluksi ulkoisessa GeoNic\/MicroNic-maastotietokoneessa. Vuonna 1988 Hannu teki sopimuksen uuden takymetrin kehitt\u00e4misest\u00e4 Nikonin kanssa, joten vuoden 1993 j\u00e4lkeen GT toimi suoraan Nikonin ja my\u00f6hemmin Zeissin takymetreiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 monipuolisti ja nopeutti mittausta. Sittemmin t\u00e4m\u00e4 mahdollisuus suljettiin pois ja tyypillisesti takymetrit eiv\u00e4t ole viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n avautuneet kunnolla uudestaan ulkopuolisille ohjelmille. N\u00e4in valmistajat voivat toisaalta suojata omaisuuttaan ja kilpailukyky\u00e4\u00e4n, mutta suljetut systeemit on loppujen lopuksi vaikea pit\u00e4\u00e4 hengiss\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4. Steven Johnsonin<\/a> sanoin: ” Suljettujen ymp\u00e4rist\u00f6jen ongelmana on, ett\u00e4 ne est\u00e4v\u00e4t onnekkuutta ja pienent\u00e4v\u00e4t ongelmaa potentiaalisesti selvitt\u00e4vien mielten verkostoa<\/em>”.<\/p>\n

Kun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ja ulkopuoliset sovelluskehitt\u00e4j\u00e4t p\u00e4\u00e4sev\u00e4t prosessoimaan suoraan raakadataa ja ohjelmoimaan suoraan omia sovelluksiaan laitteisiin, niin niiden k\u00e4ytt\u00f6 yleens\u00e4 monipuolistuu eri tarpeiden mukaan ja n\u00e4in luodaan uutta kysynt\u00e4\u00e4. Sellainen kehitys olisi my\u00f6s suotavaa laserskannerien puolella, mutta osa laitteista pysyy tiukasti suljettuna. Onneksi avautumistakin on, sill\u00e4 esimerkiksi Rieglin skannereihin<\/a> voi ohjelmoida oman k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4sovelluksen<\/a> ja niiden tuottamaa t\u00e4yden aallonmuodon dataa voi prosessoida halutessa itse<\/a>. Kokonaisuudessaan ulko- ja sis\u00e4paikannus sek\u00e4 laserskannausmaailma ovat kehittyvi\u00e4 aloja sek\u00e4 laiteiden, ohjelmien ett\u00e4 palveluiden osalta, joten sin\u00e4kin, hyv\u00e4 lukija, voit ideoillasi muokata tulevaisuutta.<\/p>\n

Hyv\u00e4t lukijamme, GT:n tarinan siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 toivotamme teille hyv\u00e4\u00e4, rentouttavaa ja idearikasta Joulua sek\u00e4 menestyksek\u00e4st\u00e4 Uutta Vuotta 2013!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaisessa maanmittausmaailmassa on jo yli 25 vuotta kukoistanut siirtoformaattina GT, johon viitataan usein my\u00f6s Tielaitoksen formaattina. T\u00e4ss\u00e4 GT:n lyhyt historiikki niille, jotka eiv\u00e4t tunne kyseisen tiedostomuodon alkuper\u00e4\u00e4. Kauan aikaa sitten, aikojen alussa, takymetreihin oli saatavilla hyvin v\u00e4h\u00e4n ohjelmia, mutta eri maissa ryhdyttiin heti koodaamaan sovelluksia kun siihen tuli mahdollisuus 1980-luvulla. Suomessa syntyi t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa GT-ohjelmisto, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,7,10,13],"tags":[142,29,33,41],"class_list":["post-556","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-ohjelmistot","category-riegl","category-takymetrit","tag-laserkeilaus","tag-laserskannaus","tag-ohjelmistokehitys","tag-takymetri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/556","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=556"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/556\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=556"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=556"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=556"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}