{"id":516,"date":"2012-11-21T22:09:00","date_gmt":"2012-11-21T19:09:00","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=516"},"modified":"2012-11-21T22:09:00","modified_gmt":"2012-11-21T19:09:00","slug":"natti-jussin-jalanjajilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/natti-jussin-jalanjajilla\/","title":{"rendered":"N\u00e4tti-Jussin jalanj\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Olemme parhaillaan – ep\u00e4muodikkaasti – Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 kaivannaisalan ja maanrakennuksen messuilla FinnMateriassa. Kaivokset ovat nyt vastatuulessa, mutta kannattaa muistaa Suomessa olevan my\u00f6s useita pitk\u00e4\u00e4n toimineita ja ymp\u00e4rist\u00f6asiansa vastuullisesti hoitavia kaivoksia. Pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 kaivosten suunnittelua ei voi kuitenkaan kuin parantaa, sill\u00e4 niiden vaikutus n\u00e4kyy ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Espanjassa<\/a> ja Jordaniassa<\/a> roomalaisajan kaivokset ovat edelleen n\u00e4kyviss\u00e4 saastuneena maaper\u00e4n\u00e4 – 2000 vuotta kaivostoiminnan j\u00e4lkeen – ja kaivostoiminta on muokannut my\u00f6s paikallista maisemaa rajusti.<\/p>\n

Messuilla on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 niin isoja kaivoskoneista, ett\u00e4 aikoinaan Aku Ankassa seikkaillut N\u00e4tti-Jussi suorastaan kalpenee niiden rinnalla.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

N\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 on my\u00f6s Rieglin skannereita, jotka pitk\u00e4n matkan mittalaitteina<\/a> soveltuvat erinomaisesti isojen avolouhostosten, kasojen ja maastomallien mittaamiseen ja seurantaan. Talvivaaran tapahtumat ovat osoittaneet, ett\u00e4 valuma-alueiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi tarvitaan nykyist\u00e4 huomattavasti tarkemmat maastomittaukset, joita skannereilla voidaan tuottaa ilmasta, mobiilisti tai maasta. M\u00e4\u00e4r\u00e4mittausten lis\u00e4ksi Rieglin skannereilla voidaan tuottaa lis\u00e4tietoja geologisiin arvioihin kivi- ja maa-aineksen osalta. Samasta ty\u00f6st\u00e4 kilpailevat tietysti my\u00f6s erilaiset kuvamittausj\u00e4rjestelm\u00e4t, mutta onneksi kasvillisuuden peitt\u00e4miss\u00e4 kohteissa ei kuvilla p\u00e4rj\u00e4\u00e4. Laserskanneri sen sijaan tunkeutuu kasvien l\u00e4pi maan pintaan. Me n\u00e4emme ty\u00f6n eduksi my\u00f6s nopeuden, sill\u00e4 kuvista mallin tuottaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n useita viikkoja ja kaiken lis\u00e4ksi paikalla t\u00e4ytyy mitata kuviin kontrollipisteit\u00e4. Vaivalloista.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Riegl VZ-1000-skanneri kaivosmittauksessa. Ty\u00f6turvallisuus paranee huomattavasti, koska mittaukset voidaan tehd\u00e4 et\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p><\/div>\n

Mit\u00e4 skannereilla saadaan aikaan? Katsopa esimerkkivideo avolouksen mittauksesta ja mallinnuksesta Chiless\u00e4<\/a>.Valtavan kaivoksen pohjalla n\u00e4kyy aukko, koska puolen p\u00e4iv\u00e4n aikana ei en\u00e4\u00e4 ehditty mitata viimeist\u00e4 mittausasemaa. Kaivoksen mittasuhteista johtuen suurin aika kului kulkemiseen paikasta toiseen.<\/p>\n

Toinen esimerkki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkin tilanteesta ennen ja j\u00e4lkeen r\u00e4j\u00e4ytyksen<\/a>, jonka j\u00e4lkeen siirtyneet massat on helppo laskea RiScan Prossa.<\/p>\n

Kolmas esimerkki on maanlaisesta kaivoksesta<\/a>, sill\u00e4 Riegl sopii erinomaisesti my\u00f6s umpinaisiin tiloihin. My\u00f6s umpinainen 3D-mesh-mallinnus voidaan tehd\u00e4 suoraan RiScan Prossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olemme parhaillaan – ep\u00e4muodikkaasti – Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 kaivannaisalan ja maanrakennuksen messuilla FinnMateriassa. Kaivokset ovat nyt vastatuulessa, mutta kannattaa muistaa Suomessa olevan my\u00f6s useita pitk\u00e4\u00e4n toimineita ja ymp\u00e4rist\u00f6asiansa vastuullisesti hoitavia kaivoksia. Pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 kaivosten suunnittelua ei voi kuitenkaan kuin parantaa, sill\u00e4 niiden vaikutus n\u00e4kyy ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Espanjassa ja Jordaniassa roomalaisajan kaivokset ovat edelleen n\u00e4kyviss\u00e4 saastuneena maaper\u00e4n\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-516","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/516","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=516"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/516\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=516"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=516"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=516"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}