{"id":500,"date":"2012-11-09T13:26:43","date_gmt":"2012-11-09T10:26:43","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=500"},"modified":"2012-11-09T13:26:43","modified_gmt":"2012-11-09T10:26:43","slug":"oman-polut-kulkijat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/oman-polut-kulkijat\/","title":{"rendered":"Oman polut kulkijat"},"content":{"rendered":"

Toisin kuin nyky\u00e4\u00e4n monasti halutaan uskotella, syvallinen osaaminen ja siit\u00e4 pulppuavat keksinn\u00f6t eiv\u00e4t ole saavutettavissa lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 olkoon Johannes Rieglin keksint\u00f6jen tarina. H\u00e4n aloitti tutkijana Wienin teknillisess\u00e4 korkeakoulussa 1968 ja loi siell\u00e4 10 vuoden aikana perustan yhti\u00f6lleen, Riegl Laser Measurements Systems<\/em><\/a>ille. Yhti\u00f6n historian sen tuotteiden kautta voi katsastaa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Ja kyll\u00e4, joukossa on my\u00f6s ne nopeustutkat, joita esimerkiksi Saksan poliisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Tohtorit Andreas Ullrich ja Johannes Riegl<\/p><\/div>\n

Samanlaisia kehitt\u00e4ji\u00e4 tarvitaan koko ajan, sek\u00e4 laitteiden ja ideoiden kehitt\u00e4jin\u00e4 ett\u00e4 k\u00e4yt\u00f6n soveltajina. Kun meill\u00e4 Suomessa halutaan nyky\u00e4\u00e4n usein valmiiksi pureskeltuja ratkaisuja, ihmettelemme hieman minne on kadonnut kokeilunhalu? Ei kai kukaan oikeasti kuvittele luovansa taloudellista menestyst\u00e4 esimerkiksi vain kopioimalla muita tai tekem\u00e4ll\u00e4 kaiken varman p\u00e4\u00e4lle? Tietysti on harmillista, ett\u00e4 monet rahoitusmuodot suosivat vain pikavoittojen hakua eiv\u00e4tk\u00e4 pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen tavoitteita, mutta lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ajattelutapaa vastaan on kamppailtava. Ajatelkaapa esimerkiksi, ett\u00e4 laserin keksij\u00e4t hy\u00f6dynsiv\u00e4t 1960-luvulla Albert Einsteinin 40 vuotta aiemmin kehitt\u00e4mi\u00e4 ideoita ja todenn\u00e4k\u00f6isesti he eiv\u00e4t ajatelleet keksint\u00f6\u00e4\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n 60 vuoden kuluttua silm\u00e4kirurgiassa tai 3D-laserskannereissa. Ideasta on joskus pitk\u00e4 matka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksiin.<\/p>\n

Ent\u00e4p\u00e4 sitten olemassa olevien tekniikoiden soveltaminen muista poikkeavalla tavalla? Kiinassa Rieglin monik\u00e4ytt\u00f6inen maalaserskanneri VZ-1000<\/a> laitettiin miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kopterin kyytiin kameran kera ja tulokset<\/a> olivat k\u00e4ytt\u00e4jien mielest\u00e4 erinomaisia. Jo ennen systemaattisten virheiden poistoa saavutettu X\/Y tarkkuus oli < 10 cm ja korkeustarkkuus Z < 5 cm. Lentokorkeus oli runsaat 200 m ja pisteit\u00e4 saatiin mitattua noin 25 kpl\/m2. Ilmakeilaukseen on paljon optimaalisempiakin skannereita<\/a>, mutta t\u00e4ss\u00e4 on selv\u00e4sti k\u00e4ytetty mit\u00e4 on saatavilla. Samalla skannerilla voi mitata my\u00f6s staattisesti ja mobiilista maassa, joten k\u00e4ytt\u00f6aluiden lis\u00e4\u00e4ntyessa voimme todella alkaa puhua 3D-skannerien monitoimilinkkuveitsest\u00e4.<\/p>\n

Toinen esimerkki on tunnelimittausten maailmasta Espanjasta, jossa on nyky\u00e4\u00e4n Euroopan pisin nopeiden junien verkko. Viranomaiset vaativat kahden vierekk\u00e4isen 25 km pituisen tunnelin tarkkaa kartoittamista mutta perinteisin menetelmin mittaus olisi kest\u00e4nyt kuukausia. Riegl VMX-250 mobiiliskannausj\u00e4rjestelm\u00e4n IMU-yksikk\u00f6 ei kest\u00e4 pitki\u00e4 GPS-katkoksia, joten portugalilaiset kartoittajat ratkaisivat yli tunnin mittaiset GPS-katkokset muilla keinoin. Miten? Sen voi voit lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Lopputuloksena saadun reitin (trajectory) absoluuttinen sijaintitarkkuus oli 2 cm!<\/p>\n

Loppujen lopuksi my\u00f6s mittaamisen voi ottaa pelaamisen kannalta. Tavoitteena on siis mitata nopeammin, tarkemmin, tehokkaammin ja luotettavammin! Parhaat pelaajat ajattelevat luovasti ja keksiv\u00e4t uutta. Ota yhteytt\u00e4, emme ole koskaan olleet luomassa jo keksitty\u00e4 py\u00f6r\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toisin kuin nyky\u00e4\u00e4n monasti halutaan uskotella, syvallinen osaaminen ja siit\u00e4 pulppuavat keksinn\u00f6t eiv\u00e4t ole saavutettavissa lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 olkoon Johannes Rieglin keksint\u00f6jen tarina. H\u00e4n aloitti tutkijana Wienin teknillisess\u00e4 korkeakoulussa 1968 ja loi siell\u00e4 10 vuoden aikana perustan yhti\u00f6lleen, Riegl Laser Measurements Systemsille. Yhti\u00f6n historian sen tuotteiden kautta voi katsastaa t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Ja kyll\u00e4, joukossa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[],"class_list":["post-500","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/500","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=500"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/500\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=500"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=500"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=500"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}