{"id":473,"date":"2012-11-02T19:09:57","date_gmt":"2012-11-02T16:09:57","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=473"},"modified":"2012-11-02T19:09:57","modified_gmt":"2012-11-02T16:09:57","slug":"taysi-aallonmuoto-fw-lidar-metsantutkimuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/taysi-aallonmuoto-fw-lidar-metsantutkimuksessa\/","title":{"rendered":"T\u00e4ysi aallonmuoto, FW LIDAR, mets\u00e4ntutkimuksessa"},"content":{"rendered":"

Maailmalla kirjoitellaan mielenkiintoisia tutkimuksia t\u00e4yden aallonmuodon ilmalaserkeilauksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 monilla aloilla kuten mets\u00e4ntutkimuksessa. F. Pirotti on iForestlehden artikkelissaan<\/a> tehnyt yhteenvedon alan t\u00e4m\u00e4n hetkisest\u00e4 tutkimuksesta eli miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n metodien ja tulosten suhteen.<\/p>\n

Todettakoon siis, ett\u00e4 t\u00e4yden aallonmuodon analyysi tarjoaa tarkempaa mittaustekniikkaa sek\u00e4 maanpinnan ett\u00e4 puuston suhteen ja puuston tarkempia luokittelumahdollisuuksia. Esimerkiksi saksalainen J. Reitberger on saavuttanut automaattisessa havupuu – lehtipuu -luokittelussa 85% (puissa lehdet) ja 96% (lehdet\u00f6n aika) tuloksia. Ai mist\u00e4 n\u00e4it\u00e4 aineistoja saa? Katsopa RIEGL<\/em>in laitevalikoima aineiston tuottamiseksi t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/a>

T\u00e4yden aallonmuodon reaaliaikaisessa analyysissa palautuva signaali digitoidaan ja eri kaiut m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n automaattisesti. Jos digitoitu signaali tallennetaan, niin aineistoa voidaan tarkastella tarkemmin viel\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen ja se voidaan k\u00e4sitell\u00e4 erilaisin algoritmein tarkempien analyysien saamiseksi.<\/p><\/div>\n

Suomessa mets\u00e4tutkijat eiv\u00e4t ole kokemustemme perusteella innostuneet t\u00e4yden aallonmuodon hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 tutkimuksissaan. Kysymys on useimmiten kustannusten suhteesta hy\u00f6tyyn eli pelkona on ettei t\u00e4ydest\u00e4 aallonmuodosta saada tarpeeksi lis\u00e4arvoa diskreetteihin mittauksiin verrattuna. Maanmittauslaitoksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 laserkeilausseminaarissa kuultiin jopa sellainen mets\u00e4ntutkijan kannanotto, etteiv\u00e4t aineistot edes kiinnosta. Ihmettelemme hieman moista asennetta, mutta onneksi muualla maailmalla ja jopa naapurimaissammekin tutkijoiden asenteet ovat jo toiset \ud83d\ude42 Hassua muuten on se, etteiv\u00e4t Rieglin ilmalaserskannerit ole kilpailijoitaan kalliimpia, joten esimerkiksi reaaliaikaisesta t\u00e4yden aallonmuodon analyysist\u00e4 p\u00e4\u00e4see nauttimaan ihan samaan hintaan kuin vanhanaikaisemmasta tekniikasta.<\/p>\n

\"Matalien<\/a>

Kuvassa Riegl VQ-820-G ilmalaserskannerilla kartoitettuja maa- ja vesist\u00f6alueita. Puusto- ja maastoskannauksen lis\u00e4ksi my\u00f6s vedenalaisia alueita voidaan mitata tarkemmin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4yden aallonmuodon analyysi\u00e4. Ilmassa n\u00e4kyv\u00e4t pisteet ovat puolestaan voimajohtojen poikkileikkauksia. Voimajohdot ja muut ilmakaapelit on helppo skannata ja samalla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n onko kasvillisuus liian l\u00e4hell\u00e4.<\/p><\/div>\n

Mittaustekniikka on dynaaminen ala ja kehittyy koko ajan! Se tuntuu unohtuneen geodesian ja fotogrammetrian entisessa edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4maassa, jossa nyky\u00e4\u00e4n mitataan lennokkien ottamista ilmakuvista jopa kasvillisuuden peitt\u00e4mien alueiden maastomalleja. Ja tosiaan, kuvia puuston yl\u00e4pinnasta lasketusta pintamallista esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s valtakunnallisessa tekniikan alan yleislehdess\u00e4 maastomallina… O tempora, o mores<\/em><\/a>.<\/p>\n

L\u00e4hde: Pirotti, F. 2011. Analysis of full-waveform LiDAR data for forestry applications: a review of investigations and methods. iForest, vol 4 (100-106)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailmalla kirjoitellaan mielenkiintoisia tutkimuksia t\u00e4yden aallonmuodon ilmalaserkeilauksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 monilla aloilla kuten mets\u00e4ntutkimuksessa. F. Pirotti on iForestlehden artikkelissaan tehnyt yhteenvedon alan t\u00e4m\u00e4n hetkisest\u00e4 tutkimuksesta eli miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n metodien ja tulosten suhteen. Todettakoon siis, ett\u00e4 t\u00e4yden aallonmuodon analyysi tarjoaa tarkempaa mittaustekniikkaa sek\u00e4 maanpinnan ett\u00e4 puuston suhteen ja puuston tarkempia luokittelumahdollisuuksia. Esimerkiksi saksalainen J. Reitberger on saavuttanut automaattisessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[],"class_list":["post-473","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/473","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=473"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/473\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=473"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=473"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=473"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}