{"id":460,"date":"2012-10-19T14:36:41","date_gmt":"2012-10-19T11:36:41","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=460"},"modified":"2012-10-19T14:36:41","modified_gmt":"2012-10-19T11:36:41","slug":"robotiikkaa-skannausta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/robotiikkaa-skannausta\/","title":{"rendered":"Robotiikkaa & skannausta"},"content":{"rendered":"

Kurssien inspiroimana t\u00e4ss\u00e4 muutama sana geomatiikan ja robotiikan yhdist\u00e4misest\u00e4 eli mit\u00e4 tutkimuspuolella tapahtuu. Robotiikan puolella pyrit\u00e4\u00e4n t\u00e4yteeen automaatioon ja reaaliaikaiseen laskentaan, jotta robotti voi liikkuessaan samanaikaisesti paikantaa itsens\u00e4 ja kartoittaa samalla ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n, jotta se voi samanaikaisesti taas mietti\u00e4 etenemist\u00e4\u00e4n. Samanaikanen paikantaminen ja kartoitus tunnetaan nimell\u00e4 lyhenteell\u00e4 SLAM, simultaneous locationing and mapping. T\u00e4t\u00e4 l\u00e4hestymist\u00e4 tarvitaan vaikkapa Mars-m\u00f6nkij\u00e4n tilanteessa tai kotona robotti-imuria k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. P\u00f6lynimurin ei tarvitse tietenk\u00e4\u00e4n tallentaa kartoitustietoa, mutta edistyneen imurin logiikan t\u00e4ytyy kuitenkin p\u00e4\u00e4tell\u00e4 milloin ty\u00f6maa on valmis.<\/p>\n

\"\"<\/a>Geomatiikan puolella menn\u00e4\u00e4n my\u00f6s kohti automatisaatiota ja reaaliaikaisuutta, mutta kartoituksen ja paikannuksen tarkkuus on kuitenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 systeemeit\u00e4 suunnitellessa. Tulevaisuudessa yhdistymist\u00e4 tapahtuu varmasti kasvavassa m\u00e4\u00e4rin. Esimerkkin\u00e4 tarkan laserskannerin ja SLAM-tekniikan yhdist\u00e4misest\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Andreas N\u00fcchterin<\/a> tutkimuksissa, joissa h\u00e4n on yhdist\u00e4nyt Riegl VZ-400<\/a>-skannerin liikkuvan alustaan. N\u00fcchterin tutkimuksia tarkastellessa huomaa, miten h\u00e4n on aloittanut edullisilla skannereilla laskenta-algoritmeja kehitt\u00e4ess\u00e4, mutta lopulta ty\u00f6n kehittyess\u00e4 yhdist\u00e4nyt j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n laadukkaan skannerin paremman kartoitusaineiston saamiseksi.<\/p>\n

Esimerkkivideoissa paikannetaan ja kartoitetaan kahdella eri tapaa: mobiilisti 2D:n\u00e4 ja mobiilisti (stop&go) 3D:n\u00e4. Molempia tekniikoita voi sitten mainostaa sis\u00e4tila-tai ulkoskannauksena ilman t\u00e4hysten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Huomatkaa liikkuvan alustan suuren py\u00f6r\u00e4t, jolloin robotti ei juutu kynnyksiin ja lattian muihin pieniin ep\u00e4tasaisuuksiin.<\/p>\n

Stop&Go video antiikin Ostian kartoituksesta<\/a><\/p>\n

Irma3D-robotti mittaa toimistoa<\/a><\/p>\n

Jos haluat kokeilla ja kehitt\u00e4\u00e4 laskenta-algoritmia omien komponenttien avulla, niin N\u00fcchterin SLAM6D laskentaty\u00f6kalupakki <\/a>on kayt\u00f6ss\u00e4si.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kurssien inspiroimana t\u00e4ss\u00e4 muutama sana geomatiikan ja robotiikan yhdist\u00e4misest\u00e4 eli mit\u00e4 tutkimuspuolella tapahtuu. Robotiikan puolella pyrit\u00e4\u00e4n t\u00e4yteeen automaatioon ja reaaliaikaiseen laskentaan, jotta robotti voi liikkuessaan samanaikaisesti paikantaa itsens\u00e4 ja kartoittaa samalla ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n, jotta se voi samanaikaisesti taas mietti\u00e4 etenemist\u00e4\u00e4n. Samanaikanen paikantaminen ja kartoitus tunnetaan nimell\u00e4 lyhenteell\u00e4 SLAM, simultaneous locationing and mapping. T\u00e4t\u00e4 l\u00e4hestymist\u00e4 tarvitaan vaikkapa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[],"class_list":["post-460","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/460","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=460"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/460\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=460"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=460"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=460"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}