Suomessa rakennusinframittauksen ryhtiliike odottaa edelleen tuloaan, mink\u00e4 n\u00e4kee erilaisten projektien mielenkiintoisissa uutisoinneissa. Koska erimielisyydet tilaajien ja tuottajan v\u00e4lill\u00e4 ratkaistaan tyypillisesti v\u00e4limiesoikeudessa piilossa julkisuudelta, niin ongelmien suuruutta on mahdoton tilastoida. Eik\u00e4 alan koulutus siten huomaa\/tajua\/osaa edes puuttua tilanteeseen. Siten kun se mittausosaamisen kannalta olisi mahdollista eli t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen l\u00e4ht\u00f6oletuksena on se, ettei urakoitsija oli huijausyritys.<\/p>\n\n\n\n
Suomi on siit\u00e4 harvinainen maa, ett\u00e4 kuka tahansa voi ryhty\u00e4 mittauskonsultiksi. Ilman mit\u00e4\u00e4n p\u00e4tev\u00f6itt\u00e4v\u00e4\u00e4 koulutusta siis. Tilaaja voi toki kysy\u00e4 referenssej\u00e4, mutta nyky\u00e4\u00e4n kilpailutuksen pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t taitavat jopa kielt\u00e4\u00e4 tekij\u00f6iden koulutuksen tarkemman tiedustelun. Tyypillisesti maailmalla edes pelkk\u00e4 alan koulutus ei anna p\u00e4tevyytt\u00e4 maan- ja rakennusmittauksiin, vaan alalla toimivien tarvitsee pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 osaamistaan eli ns. uudistaa lisenssins\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Lis\u00e4ksi erikoisty\u00f6t voivat vaatia lis\u00e4osaamista. Eikai kukaan kuvittele l\u00e4\u00e4k\u00e4rienk\u00e4\u00e4n toimivan ammatissaan 40-50 vuotta ilman s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja jatkuvaa koulutusta? <\/p>\n\n\n\n
Kun ennen vanhaan, siis muutama vuosikymmen sitten, mittaussektorilla toimi l\u00e4hinn\u00e4 alan koulutuksen saaneita ammattilaisia, niin tilanne ei ollut sen suurempi ongelma. Virheit\u00e4 kyll\u00e4 tehtiin, mutta ei taatusti sit\u00e4 tahtia kuin nyky\u00e4\u00e4n. Tekij\u00e4nkent\u00e4n laajeneminen ja erityisesti satelliittipohjaisen mittauksen yleistyminen on kuitenkin muuttanut sektorin t\u00e4ysin. Etsim\u00e4ll\u00e4 saa etsi\u00e4 niit\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka oikeasti ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 mittauslaitteen ja -menetelm\u00e4n sielunel\u00e4m\u00e4\u00e4 tavalla, joka saa heid\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mittaustarkkuuden. Nyky\u00e4\u00e4n painetaan nappuloita ja monen desimaalin tarkkuudella saatu mittaustulos on aina tarkka ja oikein. Monasti eri alojen koulutuksen saaneille ihmisille lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mittausj\u00e4rjestelm\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen he p\u00e4tev\u00e4sti hoitavat mittaukset ty\u00f6kohteissa. Lopputulos voi riitt\u00e4\u00e4 moneen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen, mutta vaativissa t\u00f6iss\u00e4 sill\u00e4 ei pitk\u00e4lle p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kuten huomataan esimerkiksi n\u00e4iss\u00e4 kiusallisissa urheilukenttien remonteissa, jossa pinnan muodoilta vaaditaan erityisen tiukkoja toleransseja. Ja ne ovat sit\u00e4 paitsi kansainv\u00e4lisi\u00e4 vaatimuksia. Tuorein uutisointi on Helsingin Herttoniemest\u00e4<\/a>, jossa pitk\u00e4\u00e4n ja hartaasti korjattu urheilukentt\u00e4 on remontin j\u00e4lkeen k\u00e4ytt\u00f6kelvoton. Uutisoinnin mukaan Herttoniemen liikuntapuiston \u00e4skett\u00e4in valmistuneessa, 4,2 miljoonaa euroa maksaneessa kentt\u00e4remontissa on vakavia rakenteellisia virheit\u00e4. Uusittu juoksurata on silminn\u00e4hden ep\u00e4tasainen ja kumpuileva, mink\u00e4 vuoksi se ei sovellu kilpaurheiluk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai virallisten enn\u00e4tysten tekoon. My\u00f6s jalkapallokent\u00e4n kaltevuudessa on havaittu ongelmia.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/rata_muukka.jpg\")