Suomessa tietoturvakeskustelu painottuu usein geospatiaalisten aineistojen saatavuuteen ja jakamiseen, mutta globaalissa mittakaavassa kilpailu alkaa jo laitteiden valmistuksesta ja niiden komponenteista. Vakiintuneen perusteknologian k\u00e4ytt\u00e4jien ei tarvitse olla huolissaan; kriisitilanteissa kiinnostus kohdistuu aina uusimpaan huipputeknologiaan, kuten t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 drooneihin, Lidariin, inertiaj\u00e4rjestelmiin ja SAR-tutkateknologiaan.<\/p>\n\n\n\n
Viime vuosina laitevalmistuksen toimitusketjuissa on tapahtunut rajuja muutoksia. Maailman blokkiutuminen tarkoittaa, ett\u00e4 rajojen yli toimiminen k\u00e4y jatkuvasti vaikeammaksi \u2013 ainakin julkisesti. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy ostopaineina ja rajoituksina, joita sovelletaan ensin julkisella sektorilla ja tarpeen tullen my\u00f6s teollisuudessa. Vuoden 2025 lopussa n\u00e4htiin merkitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohta, kun Yhdysvaltain telehallintovirasto FCC kielsi kiinalaisten droonien ja niiden osien maahantuonnin<\/a> kokonaan. P\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 on pohjustettu vuodesta 2017 alkaen, ja vastaavia hankintakieltoja on n\u00e4hty jo useissa Euroopan maissa. Tuore kielto on kova isku esimerkiksi DJI:lle, sill\u00e4 se ulottuu nyt my\u00f6s kuluttajasektoriin.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s valmistajien omistussuhteissa tapahtuu. Japanilainen Topcon Corporation ostettiin pois p\u00f6rssist\u00e4 vuoden 2025 lopulla sijoitusyhti\u00f6 KKR:n, JIC Capitalin ja yhti\u00f6n johdon toteuttamalla j\u00e4rjestelyll\u00e4. Historiallisesti osakkeet poistettiin Tokion p\u00f6rssist\u00e4 2.12.2025, jotta yhti\u00f6 voisi \u201dkasvaa ketter\u00e4mmin ilman julkisten markkinoiden tuottopaineita\u201d. T\u00e4ss\u00e4 liikkeess\u00e4 n\u00e4kyy geopolitiikan lis\u00e4ksi tarve pitk\u00e4j\u00e4nteiselle kehitysty\u00f6lle, joka on usein helpompaa yksityisess\u00e4 tai yksityisen p\u00e4\u00e4oman omistuksessa (toki perinteisesti n\u00e4in on tapahtunut my\u00f6s valtion omistamissa yhti\u00f6iss\u00e4 eri puolella maailmaa). Tietysti p\u00f6rssiyhti\u00f6kin voi toimia pitk\u00e4j\u00e4nteisesti, mutta t\u00e4ll\u00f6in yhti\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan on t\u00e4ytynyt s\u00e4ily\u00e4 hallittuna fiksuissa k\u00e4siss\u00e4 kuten esimerkiksi Googlen kaltaisessa yrityksess\u00e4 on j\u00e4rjestelty. Vuoden aikana on liikkunut tietoja my\u00f6s muistakin laitevalmistajien isoista yhti\u00f6j\u00e4rjestelyist\u00e4 ja kaupoista, mutta niiden lopullisen toteutumisen voimme todeta vasta julkisten tiedotteiden my\u00f6t\u00e4. Pienempi\u00e4 yritysostoja geospatiaalisella alalla tapahtuu koko ajan.<\/p>\n\n\n\n Muutoksia tapahtuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s satelliittimittauksessa. Vuosikymmenten GNSS-dominanssin j\u00e4lkeen alalle etsit\u00e4\u00e4n nyt tosissaan korvaavia tai t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 teknologioita. Puolustusvoimilla ymp\u00e4ri maailmaa on k\u00e4ynniss\u00e4 lukuisia projekteja, joista osa on noussut julkisuuteenkin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on loppuvuodesta julkistettu hanke kehitt\u00e4\u00e4 optista trajektorimittausta, jonka tavoitteena on saavuttaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nykyisen GNSS-inertiateknologian tarkkuus. T\u00e4llainen toimiva kaupallinen tuote innostaisi jo meit\u00e4 ja asiakkaitammekin, sill\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n GNSS-h\u00e4irint\u00e4 vaikuttaa monilla alueilla ty\u00f6ntekoon varsin paljon.<\/p>\n\n\n\n Jos k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olisi kristallipallo, olisi mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, millaiseksi vuosi 2026 muotoutuu. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainoa varma ennuste on ep\u00e4varmuuden jatkuminen; kauppasodat ja geopolitiikan j\u00e4nnitteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kiihtyv\u00e4n, mist\u00e4 ennen joulua paljastettu laaja yritysvakoiluoperaatio<\/a> on karu muistutus.<\/p>\n\n\n\n Mittauslaitteiden kehitys jatkuu edelleen, mutta voimasuhteet ovat muuttuneet. Kiinalaiset valmistajat dominoivat markkinaa jo kappalem\u00e4\u00e4riss\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 he hallitsevat Afrikan maiden markkinoita ollen hyvin vahvoilla my\u00f6s monessa Etel\u00e4-Amerikan maassa. N\u00e4m\u00e4 maanosat ovat viime vuosina olleet kasvavia markkina-alueita monin tavoin. On siis tultu t\u00e4ysi kierros siit\u00e4, kun sveitsil\u00e4inen Wild Heerbrugg perusti tuotantolaitoksen Singaporeen vuonna 1971 ja pian \u201dKiina 1.0\u201d alkoi vuonna 1978. Nyt \u201dKiina 2.0\u201d -aikakausi on alkanut my\u00f6s geospatiaalisella alalla. \u00a0Toki iloksemme my\u00f6s edustamamme it\u00e4valtalainen RIEGL<\/a> on vastannut kilpailuun ja sen tuotekehitysputki jatkuu edelleen voimakkaana. RIEGLin suunnittelun ja tuotannon kotimaisuusaste on huomattavasti yli 90%, mik\u00e4 tekee RIEGLin tuotteista eritt\u00e4in eurooppalaisia. Nykytilanteeseen lienee vaikuttanut se, ett\u00e4 yrityksen perustaja ja omistaja tohtori Johannes Riegl on kokenut samanlaiset geopoliittiset j\u00e4nnitteet ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryt jo edellisen kylm\u00e4n sodan aikaudella.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ihin mietteisiin p\u00e4\u00e4t\u00e4mme vuoden 2025 ja toivotamme valoisampaa uutta vuotta kaikille asiakkaillemme ja blogin lukijoille. <\/p>\n\n\n\n 2020-luku alkoi koronapandemialla ja sen my\u00f6t\u00e4 olemme kokeneet isoja ja nopeita muutoksia my\u00f6s eri teollisuussektoreilla. N\u00e4iden muutosten juuret ovat tietysti kauempana menneisyydess\u00e4, mutta pandemia tuntui olevan jonkinlainen kiihdytt\u00e4m\u00f6 erilaisille muutoksille \u2013 my\u00f6s geopoliittisille. Nyt geopolitiikka on palannut voimalla ja trendin\u00e4 se vaikuttanee viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Normaalin kilpailun ja teknisen kehityksen rinnalla geopolitiikka n\u00e4kyy nyt selv\u00e4sti my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[170],"tags":[30,143],"class_list":["post-4380","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tapahtumat","tag-lidar","tag-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4380","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4380"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4380\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4392,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4380\/revisions\/4392"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4380"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4380"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4380"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/taidepuu2.jpg\")