{"id":4360,"date":"2025-11-18T10:13:00","date_gmt":"2025-11-18T08:13:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/?p=4360"},"modified":"2025-11-18T10:13:02","modified_gmt":"2025-11-18T08:13:02","slug":"laserskannauksen-kehityssuuntia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/laserskannauksen-kehityssuuntia\/","title":{"rendered":"Laserskannauksen kehityssuuntia"},"content":{"rendered":"\n

Olemme hiljalleen sulatelleet RIEGLin vuoden 2025 Intergeossa julkaisemia uutuuksia ja teknist\u00e4 kehityst\u00e4. Laserskannauksessa tekninen kehitys jatkuu edelleen ja Gartnerin k\u00e4yr\u00e4ll\u00e4<\/a> ollaan selke\u00e4sti tuottavuuden kasvun tasangolla.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n aihepiiriin liittyen RIEGLin teknisen kehityksen vet\u00e4j\u00e4 Dr. Martin Pfennigbauer kertoo tuoreessa Geo-matching-julkaisussa<\/a> n\u00e4kemyksens\u00e4 lidarin muuttuvasta roolista nykyp\u00e4iv\u00e4n 3D-mittauksessa ja paikkatietosektorilla. H\u00e4nen mukaansa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 RIEGLin kehityksen keskeiset aiheet ovat aineistojen reaaliaikainen laskenta mittalaitteissa, teko\u00e4lyn integrointi ja mittalaitteiden joustava k\u00e4ytt\u00f6 eri mittausalustoilla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuvassa esimerkki teko\u00e4lyn tuomista parannuksista pistepilvien luokitteluun. Nyt esimerkiksi RIEGL VZ-600i laserskannerilla mitatusta mets\u00e4aineistoista voi erotella yksitt\u00e4iset puut helpommin ja automaattisemmin.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Haastattelun keskeisen\u00e4 teemana on RIEGLin sitoutuminen kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisuja, jotka vastaavat alan tarpeisiin ja tukevat erityisesti tiettyj\u00e4 sovellusalueita. RIEGLin tavoitteena on tarjota jokaiselle asiakkaalle ty\u00f6kalut tarkkojen ja laadukkaiden 3D-tietojen ker\u00e4\u00e4miseen ja prosessointiin. Kaksi esimerkki\u00e4 t\u00e4st\u00e4 l\u00e4hestymistavasta ovat RIEGL VZ-600i<\/a>, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s suurten rakennusty\u00f6maiden mittausten vaatimukset, ja RIEGL VUX-120<\/a> UAV -anturi, jossa on integroitu RiLOC IMU\/GNSS<\/a>-j\u00e4rjestelm\u00e4 ja joka on suunniteltu k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4lliseksi ratkaisuksi s\u00e4hk\u00f6linjojen tehokkaaseen s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen seurantaan. <\/p>\n\n\n\n

Toinen keskeinen kehitysaihe oli useiden anturien ja tietol\u00e4hteiden tiiviimpi integrointi navigointi- ja georeferointiprosessointiin. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa parantaa paikkatietojen, erityisesti pistepilvien, tarkkuutta ja luotettavuutta yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 teknologioita tavalla, joka vahvistaa j\u00e4rjestelm\u00e4n kokonaistehoa. Nyt RIEGLin tarkoilla laserskannereilla korjataan jopa GNSS-virheit\u00e4 ja inertiamittauksen sortoa, jolloin j\u00e4rjestelm\u00e4t tuottavat entist\u00e4 yhdenmukaisempia tuloksia ja tukevat tarkkaa kartoitusta my\u00f6s monimutkaisissa tai vaihtelevissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. T\u00e4st\u00e4 aihepiirist\u00e4 voit lukea lis\u00e4\u00e4 ISPRS:n artikkelista<\/a>, jossa kerrotaan miten RIEGL VUX-120 NFB-mittausominaisuus eli kyky mitata kolme laserprofiilia samanaikaisesti auttaa my\u00f6s parantamaan mittausaineiston sis\u00e4ist\u00e4 ja ulkoista tarkkuutta. Sama p\u00e4tee luonnollisesti my\u00f6s RIEGL VUX-160-malliin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
RIEGLin drooni ja ilmalaserskannereissa on vaihtoehtoja, joilla voidaan mitata useampia laserprofiileja samanaikaisesti lentosuuntaan n\u00e4hden. N\u00e4m\u00e4 laitteistot parantavat tuottavuutta, mutta erityisesti niiden tuottamilla aineistoilla voidaan parantaa pistepilvien ulkoista ja sis\u00e4ist\u00e4 tarkkuutta.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

RIEGLll\u00e4 vuodesta 2005 l\u00e4htien ty\u00f6skennellyt tohtori Martin Pfennigbauer tarjoaa tulevaisuuteen suuntautuvan n\u00e4kemyksen lidar-teknologian kehityksest\u00e4. H\u00e4n erityisen ylpe\u00e4 yrityksen eritt\u00e4in laajasta tuotevalikoimasta, johon kuuluu staattinen ja kinemaattinen, maalla ja ilmassa teht\u00e4v\u00e4, teollinen ja batymetrinen laserskannaus. T\u00e4m\u00e4n ansiosta RIEGL tukea asiakkaita vankalla tiet\u00e4myksell\u00e4, erityisesti kun on tarpeen yhdist\u00e4\u00e4 eri tavoin toteutettujen skannausteht\u00e4vien, esimerkiksi maalla ja UAV-pohjaisten tai staattisten ja kinemaattisten, tuottamaa dataa. Nyky\u00e4\u00e4n digitalisaation vaatimusten kasvaessa palveluntarjoajien on hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti kaikki k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat l\u00e4hteet.<\/p>\n\n\n\n

Lue Martin Pfennigbauerin alkuper\u00e4inen haastattelu.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kiinnostuitko? Nordic Geo Center Oy<\/a> on RIEGLin auktorisoima maahantuoja Suomessa, Virossa ja Ruotsissa. Ota meihin yhteytt\u00e4<\/a> kun haluat tiet\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 RIEGLin laserskannereiden kiehtovasta maailmasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olemme hiljalleen sulatelleet RIEGLin vuoden 2025 Intergeossa julkaisemia uutuuksia ja teknist\u00e4 kehityst\u00e4. Laserskannauksessa tekninen kehitys jatkuu edelleen ja Gartnerin k\u00e4yr\u00e4ll\u00e4 ollaan selke\u00e4sti tuottavuuden kasvun tasangolla. T\u00e4h\u00e4n aihepiiriin liittyen RIEGLin teknisen kehityksen vet\u00e4j\u00e4 Dr. Martin Pfennigbauer kertoo tuoreessa Geo-matching-julkaisussa n\u00e4kemyksens\u00e4 lidarin muuttuvasta roolista nykyp\u00e4iv\u00e4n 3D-mittauksessa ja paikkatietosektorilla. H\u00e4nen mukaansa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 RIEGLin kehityksen keskeiset aiheet ovat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,6,132,10],"tags":[142,29,30,143],"class_list":["post-4360","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-inertianavigointi","category-laserkeilaus","category-paikannus","category-riegl","tag-laserkeilaus","tag-laserskannaus","tag-lidar","tag-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4360","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4360"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4360\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4363,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4360\/revisions\/4363"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4360"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4360"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}