{"id":4336,"date":"2025-09-11T15:27:16","date_gmt":"2025-09-11T12:27:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/?p=4336"},"modified":"2025-09-11T15:29:52","modified_gmt":"2025-09-11T12:29:52","slug":"riegl-vz-600i-metsien-laserskannausta-kinemaattisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/riegl-vz-600i-metsien-laserskannausta-kinemaattisesti\/","title":{"rendered":"RIEGL VZ-600i \u2013 metsien laserskannausta kinemaattisesti"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4n viikon tiistaina 9. syyskuuta 2025 k\u00e4vimme mittaamassa haastavissa GNSS-olosuhteissa Kivinokan alueella Helsingiss\u00e4. N\u00e4in loppukes\u00e4ll\u00e4 puiden lehv\u00e4st\u00f6 on muhkeimmillaan ja puiden alla mittaaminen asettaa tunnetusti GNSS-j\u00e4rjestelmille haastetta. Skannasimme Helsingiss\u00e4 Kivinokantien alusta Kivinokan puomin pys\u00e4k\u00f6intialueelle ja sielt\u00e4 takaisin toimistollemme Ky\u00f6stinkuja 2:een.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"621\" height=\"978\" src=\"https:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/reitti.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4337\" style=\"width:283px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/reitti.jpg 621w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/reitti-190x300.jpg 190w\" sizes=\"auto, (max-width: 621px) 100vw, 621px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuvan yl\u00e4laidassa n\u00e4kyy Kivinokan aluetta tiheine mets\u00e4alueineen ja keskell\u00e4 It\u00e4v\u00e4yl\u00e4n alittava alikulku.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Skannaus aloitettiin avoimessa paikassa, jossa saimme korjauspalvelun avulla RTK-Fixin. Toisena vaihtoehtona olisi ollut PPK-mittaus j\u00e4lkilaskennalla eli viel\u00e4 tarkempi tapa laskea GNSS sijainnit ja reitti. Reitill\u00e4 Kivinokan puomille on paikoittain eritt\u00e4in tiivis puusto ja useasti menetimme fixin mitaten peitteiset osuudet float-tilassa. Ajonopeutemme oli noin 10 km\/h ja aikaa koko alueen mittaamiseen kului hieman yli 10 minuuttia. Kivinokassa mittasimme tien kahteen suuntaan, jotta pystymme arvioimaan laserskannausten sijaintitarkkuutta tihe\u00e4n puuston alueella.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"572\" src=\"https:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/rungot.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4338\" srcset=\"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/rungot.jpg 800w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/rungot-300x215.jpg 300w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/rungot-768x549.jpg 768w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/rungot-624x446.jpg 624w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuvassa n\u00e4kyy poikkileikkaus kahdesta vastakkaisiin suuntiin ajetusta aineistosta yhdess\u00e4. Kaikki puut n\u00e4kyv\u00e4t mukavasti yhdell\u00e4 ja ainoalla rungolla sijaitsivat ne l\u00e4hell\u00e4 tai kauempana tiealuetta.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toimistolle p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme siirsimme ker\u00e4tyn aineiston RiSCAN PRO -ohjelmistoon ja ei aikaakaan kun pistepilvi oli k\u00e4sitelty ja ajorataratkaisu valmis. Projektissa on yhteens\u00e4 noin 680 miljoonaa pistett\u00e4. Kaikki laskenta trajektoria my\u00f6ten tehd\u00e4\u00e4n RIEGL RiScan Pro -ohjelmassa, johon on viimeisen parin vuoden aikana lis\u00e4tty laskenta kinemaattiselle laserskannausaineistolle.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"476\" src=\"https:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/puut.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4339\" srcset=\"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/puut.jpg 800w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/puut-300x179.jpg 300w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/puut-768x457.jpg 768w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/puut-624x371.jpg 624w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Pystyleikkauksesta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s, miten kaksi vastakkaisesta suunnista ajettua pistepilvi\u00e4, oranssi ja turkoosi, istuvat saumattomasti yhteen.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vertasimme my\u00f6s aineistoa Helsingin kaupungin vuoden 2021 laserpisteaineistoon ja kinemaattisen skannauksen pistepilvi on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n yhten\u00e4inen t\u00e4m\u00e4n aineiston kanssa. Kaikki kiinte\u00e4t rakenteet olivat suoraan samoissa paikoissa eik\u00e4 aineistoja n\u00e4in ollen tarvitse m\u00e4ts\u00e4t\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"406\" src=\"https:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Kivinokka-1_web.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4340\" srcset=\"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Kivinokka-1_web.jpg 800w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Kivinokka-1_web-300x152.jpg 300w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Kivinokka-1_web-768x390.jpg 768w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/Kivinokka-1_web-624x317.jpg 624w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Helsingin ilmaskannausaineisto n\u00e4kyy kuvassa oikealla vihre\u00e4n\u00e4 ja VZ-600i-aineisto punaisena. Vasemmalla n\u00e4kyy rakennus ja leikkauskohta ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 katsottuna. Kannattaa muistaa, ett\u00e4 n\u00e4iden aineistojen v\u00e4lill\u00e4 on nelj\u00e4n vuoden aikaero.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samalla reissulla dokumentoimme my\u00f6s paikallisen alikulkutunnelin, jossa on parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 korjausty\u00f6t. Niinp\u00e4 sen luona on normaalien liikennemerkkien lis\u00e4ksi paljon muitakin heijastavia kohteita. Toinen ajokaista on parhaillaan my\u00f6s kokonaan tukittu.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"538\" src=\"https:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/tunneli.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4341\" srcset=\"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/tunneli.jpg 800w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/tunneli-300x202.jpg 300w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/tunneli-768x516.jpg 768w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/tunneli-624x420.jpg 624w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ei siis hullumpi lopputulos 10 minuutin kentt\u00e4ty\u00f6lle ja sen j\u00e4lkeiselle prosessoinnille. Jos kiinnostaa tarkastella t\u00e4t\u00e4 aineistoa tarkemmin, niin se on saatavissa meilt\u00e4 luokiteltuna pistepilven\u00e4. Esittelemme my\u00f6s mielell\u00e4\u00e4n koko mittausprosessia ja t\u00e4m\u00e4n kaluston voit laittaa my\u00f6s vaikka m\u00f6nkij\u00e4\u00e4n, polkupy\u00f6r\u00e4\u00e4n yms. kevyemp\u00e4\u00e4n alustaan. Ei kun menoksi!<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Apropoo, RIEGL VZi-sarjan skannereiden kinemaattisen mittauksen laskenta-algoritmi ei muuten ole SLAM (Simultaneous Location and Mapping) pohjainen vaan RIEGLin omaa tuotantoa perustuen holistiseen GNSS-, IMU- ja LiDAR-integraatioon. T\u00e4ll\u00f6in kaikki mittaukset sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n yhteen malliin, mik\u00e4 mahdollistaa sek\u00e4 liikeradan ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n kalibrointiparametrien tarkan arvioinnin. Kehitysprojektin alussa SLAM-algoritmien heikkoudet olivat tietysti hyv\u00e4ss\u00e4 tiedossa ja niiden ei arveltu riitt\u00e4v\u00e4n tuottamaan riitt\u00e4v\u00e4n laadukasta lopputulosta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/www.geocenter.fi\/yhteystiedot\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/www.geocenter.fi\/yhteystiedot\/\">Ole yhteydess\u00e4!<\/a> Meid\u00e4n Kulosaaren toimistollamme saa my\u00f6s mielell\u00e4\u00e4n poiketa kahvilla juttelemassa  mittaustarpeista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4n viikon tiistaina 9. syyskuuta 2025 k\u00e4vimme mittaamassa haastavissa GNSS-olosuhteissa Kivinokan alueella Helsingiss\u00e4. N\u00e4in loppukes\u00e4ll\u00e4 puiden lehv\u00e4st\u00f6 on muhkeimmillaan ja puiden alla mittaaminen asettaa tunnetusti GNSS-j\u00e4rjestelmille haastetta. Skannasimme Helsingiss\u00e4 Kivinokantien alusta Kivinokan puomin pys\u00e4k\u00f6intialueelle ja sielt\u00e4 takaisin toimistollemme Ky\u00f6stinkuja 2:een. Skannaus aloitettiin avoimessa paikassa, jossa saimme korjauspalvelun avulla RTK-Fixin. Toisena vaihtoehtona olisi ollut PPK-mittaus j\u00e4lkilaskennalla [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[49,99,243,143],"class_list":["post-4336","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-maalaserkeilaus","tag-mobiililaserskannaus","tag-reigl-vz-600i","tag-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4336","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4336"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4336\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4349,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4336\/revisions\/4349"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4336"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4336"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4336"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}