{"id":4129,"date":"2023-09-28T15:39:01","date_gmt":"2023-09-28T12:39:01","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/?p=4129"},"modified":"2023-09-28T15:39:01","modified_gmt":"2023-09-28T12:39:01","slug":"paikkatietojen-oikeellisuus-keskustelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/paikkatietojen-oikeellisuus-keskustelussa\/","title":{"rendered":"Paikkatietojen oikeellisuus keskustelussa"},"content":{"rendered":"\n

Mittausten oikeellisuus vaikuttaa monien el\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s alan ulkopuolella, joten kerrotaanpa t\u00e4ss\u00e4 tuoreimmasta ja kuohuttavimmasta esimerkist\u00e4 vuorikiipeilyn maailmassa. <\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s alan legendoista, 79-vuotias Reinhold Meissner, on kiivennyt monet vuoret ja h\u00e4n on ensimm\u00e4inen ihminen, joka on kiivennyt kaikille 14 yli 8000 m korkeille vuorille ilman lis\u00e4happea. T\u00e4t\u00e4 enn\u00e4tyst\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n kuitenkin viety h\u00e4nelt\u00e4, sill\u00e4 Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksen aineistojen mukaan osassa vuoria niiden huippu on tulkittu v\u00e4\u00e4rin. N\u00e4in ollen Meissner ja muutaman muukin kiipeilij\u00e4 olisi k\u00e4ynyt v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ja liian matalalla huipulla. Asiasta kertovat useat saksalaisjulkaisut<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Meissner ja muut eiv\u00e4t ole valmiita luopumaan enn\u00e4tyksist\u00e4\u00e4n ja kritisoivat aineistojen analysoijaa amat\u00f6\u00f6riksi. Onkin hyv\u00e4 kysymys, miksi yhden ei-virallisen tahon tulkinta otetaan niin vakavasti, ett\u00e4 jopa Guinnessin enn\u00e4tyskirjaa muutetaan. Kaiken lis\u00e4ksi analysoijalla ei ole tarkkaa tietoa Meissnerin ja muiden saavuttamien huippujen sijainnista, vaan h\u00e4n on p\u00e4\u00e4tellyt sijainnit kuvauksista. Kun kysymys on loppujen lopuksi muutamasta metrist\u00e4, niin toiset pit\u00e4v\u00e4t koko kohua mielett\u00f6m\u00e4n\u00e4<\/a>. Enn\u00e4tys on ihan oikeasti ansaittu.<\/p>\n\n\n\n

Mittausteknisess\u00e4 mieless\u00e4 kannattaa muistaa viel\u00e4 se, ett\u00e4 tietojemme tarkentuessa my\u00f6s vuorten huippujen korkeudet muuttuvat. Lis\u00e4ksi maapallo on dynaaminen eli maankuori sek\u00e4 sen alaiset osat liikkuvat koko ajan. N\u00e4in ollen maailman korkeimman vuoren Mount Everestin tuorein mittaus taitaa olla vuodelta 2021, jolloin kiinalaiset ja nepalilaiset <\/a>julistivat vuoren kasvaneen noin kaksi jalkaa (noin 60 cm) tuoreimman mittauskampanjansa tuloksena. Ei t\u00e4llaisten vaihtuvien tietojen pit\u00e4isi antaa muuttaa kiipeilyenn\u00e4tyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in ollen olisikin paljon mielenkiintoisempaa ja opettavaisempaa, jos vuorten korkeuksista keskusteltaisiin laajemmin. P\u00e4\u00e4st\u00e4isiin mittaustekniikan ohella keskustelemaan my\u00f6s maailman korkeimman vuoren tittelin haltijan kriteereist\u00e4, sill\u00e4 Mount Everestin huippu on korkeimmalla merenpinnasta, mutta Mauna Kean v\u00e4itet\u00e4\u00e4n olevan korkein vuoren juuresta mitattuna.<\/a> Artikkelista kerrotaan my\u00f6s vuoresta, jonka huippu on kauimpana maan keskipisteest\u00e4. Kandidaatteja siis riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Hauskana yksityiskohtana voisi mainita Viron ja Latvian v\u00e4lisen k\u00f6ydenvedon maiden korkeimmasta huipusta. Uuden geoidimallin my\u00f6t\u00e4 Viron Suur Munam\u00e4gi<\/a><\/em> -kukkulan voitto on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kiistaton, mutta ero Latvian Gaizi\u0146kalnsiin<\/em><\/a> on vain muutama metri.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mittausten oikeellisuus vaikuttaa monien el\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s alan ulkopuolella, joten kerrotaanpa t\u00e4ss\u00e4 tuoreimmasta ja kuohuttavimmasta esimerkist\u00e4 vuorikiipeilyn maailmassa. Er\u00e4s alan legendoista, 79-vuotias Reinhold Meissner, on kiivennyt monet vuoret ja h\u00e4n on ensimm\u00e4inen ihminen, joka on kiivennyt kaikille 14 yli 8000 m korkeille vuorille ilman lis\u00e4happea. T\u00e4t\u00e4 enn\u00e4tyst\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n kuitenkin viety h\u00e4nelt\u00e4, sill\u00e4 Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4129","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4129","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4129"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4129\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4129"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4129"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4129"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}