{"id":4050,"date":"2022-12-28T11:42:04","date_gmt":"2022-12-28T09:42:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/?p=4050"},"modified":"2022-12-29T12:50:59","modified_gmt":"2022-12-29T10:50:59","slug":"geodesian-alamaki-lantisessa-maailmassa-kiina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/geodesian-alamaki-lantisessa-maailmassa-kiina\/","title":{"rendered":"Geodesian alam\u00e4ki l\u00e4ntisess\u00e4 maailmassa &#038;Kiina"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Rakennus- ja infrasektorin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmat Suomessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4n\u00e4kin vuonna geodesian osaaminen noussut on j\u00e4lleen noussut keskusteluihin monissa yhteyksiss\u00e4, kun projektit eiv\u00e4t suju ihan niin kuin pit\u00e4isi. Meille kantautuu rakennus- ja infrasektorilla jatkuvaa nahinaa siit\u00e4, kuka on mitannut v\u00e4\u00e4rin kun virheist\u00e4 aiheutuneille kustannuksille entist\u00e4\u00e4n maksajaa. Olemme olleet my\u00f6s mukana selvitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 isojen infrakohteiden virheit\u00e4. Nyt joulukuussa vastaan tuli vaihteeksi vastaan rakennussektorin kohde, jossa kyse on niinkin pienest\u00e4 asiasta kuin koordinaatistojen ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, mutta virheet ovat kulminoituneet yli sadan tuhannen euron lis\u00e4kustannuksiin t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa. Isoissa infraprojekteissa kerrannaisvaikutukset lasketaan miljoonissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Rakennusteollisuuden tuottama lis\u00e4arvo vuodessa vastaa noin 15 % bruttokansantuotteesta ja kiinteist\u00f6t &#8211; sek\u00e4 nimenomaan rakennettu infra -muodostavan ison osan kansallisvarallisuudestamme. Sektori on siis merkitt\u00e4v\u00e4 osa suomalaista yhteiskuntaa. N\u00e4in ollen alan ongelmakohtien selvitt\u00e4misen luulisi kiinnostavan monia tahoja mukaan lukien koulutus.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Geodesian kriisi Yhdysvalloissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 on ollut mielenkiintoista seurata geodesian kriisin keskustelua USAssa. Geodesian osaajia on en\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, mutta tarpeet senkun kasvavat. Geodesia tarvitsee siis puhtaan geodesian sek\u00e4 sit\u00e4 soveltavien alojen kuten rakennusteollisuuden ongelmat ymm\u00e4rt\u00e4vi\u00e4 osaajia kehitty\u00e4kseen. Tammikuussa 2022 julkaistu raportti <a href=\"https:\/\/aagsmo.org\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/TheGeodesyCrisis_Final.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><em>Geodesy in Crisis<\/em><\/a> kuvaa valaisevasti tilannetta esimerkiksi eri geodesiaa hy\u00f6dynt\u00e4viss\u00e4 tutkimuslaitoksissa, joissa ei en\u00e4\u00e4 ole t\u00f6iss\u00e4 edes geodesian tohtoreita. My\u00f6s USAn puolustusteollisuudessa ja puolustusvoimissa on sama tilanne. Kuvaavaa on, ett\u00e4 puolustusvoimien alaisessa National Geospatial Intelligence Agencyssa on nyky\u00e4\u00e4n noin 2000 GIS-erikoisosaajaa, mutta vain kaksi geodesian tohtoria, joista toinen on l\u00e4hell\u00e4 el\u00e4keik\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rahoituksen alam\u00e4ki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alkaneen 1990-luvulla samaan aikaan, kun kylm\u00e4 sota loppui. Nimenomaan kouluttajien puuttumisen takia USAssa on puolestaan paljon nuoria paikkatieto- ja GIS-insin\u00f6\u00f6rej\u00e4, joiden oman ydinalan osaaminen on heikolla tieteellisell\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n osaamisen pohjalla. Samaan aikaan geodesiasta riippuvaiset geospatiaaliset alat ovat vain kasvaneet ja USAssa on muodostunut alla olevan kuvan mukainen k\u00e4rjell\u00e4\u00e4n seisova pyramidi. Geodesia kannattaa yli 1000 miljardin USAn dollarin teollisuutta.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full\"><a href=\"https:\/\/www.gpsworld.com\/the-inverted-geospatial-pyramid-shows-our-vulnerability\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"521\" height=\"560\" src=\"http:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/geodesia_pyramidi.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4051\" srcset=\"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/geodesia_pyramidi.jpg 521w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/geodesia_pyramidi-279x300.jpg 279w\" sizes=\"auto, (max-width: 521px) 100vw, 521px\" \/><\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 kriisi on havaittu ja tunnistettu kunnolla muutama vuosi sitten ja raportissa kuvataan muutoksia ja syit\u00e4 tapahtumiin. Yksi perussyist\u00e4 lienee geodesian muuttuminen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi \u2013 se on kaikkialla, mutta jopa alan sis\u00e4ll\u00e4 on sen tunnistamisvaikeuksia. Suomessa on muuten samankaltainen tilanne.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Geodesian kukoistus Kiinassa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Samaan aikaan Kiinassa koko 2000-luku geodesiaan on panostettu valtavasti niin, ett\u00e4 siell\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n noin 150 oppilaitosta, joissa on geodesian ja kartoituksen perus- ja jatko-opinto-ohjelmia. Raportin tekij\u00e4t arvioivat, ett\u00e4 vuosittain ohjelmiin otetaan 9000\u201312500 opiskelijaa. Kiinan kasvaneen koulutustarjonnan my\u00f6t\u00e4 Kiina on nyky\u00e4\u00e4n geodesian koulutuksen ykk\u00f6smaa ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Wuhanin yliopistossa ja tutkimuskeskuksissa on enemm\u00e4n geodesian maisteriopiskelijoita ja tohtorikoulutettavia kuin koko USAssa. Koko maailmaa ajatellen Kiinassa on nyky\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n koulutettuja geodeetteja kuin muualla maailmassa yhteens\u00e4. My\u00f6s tutkimusjulkaisuissa Kiina on mennyt ohitse sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti ett\u00e4 laadullisesti ja nyt lis\u00e4\u00e4ntyy vain kiinaksi kirjoitettujen julkaisujen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kiinan virallisen politiikan mukaan tieteiden saavutuksia ei halutakaan en\u00e4\u00e4 jakaa kaikkien kanssa, vaan ne pidet\u00e4\u00e4n kielimuurin takana. Kyseess\u00e4 ovat n\u00e4et my\u00f6s kaupalliset edut. T\u00e4m\u00e4n tekstin kirjoittaja huomasi saman taktiikan jo vuosia sitten seuratessaan kiinalaisten julkaisuja oman GNSS-inertia-laskennan kehitt\u00e4misest\u00e4. Aluksi projektia ja sen kehitt\u00e4mist\u00e4 esiteltiin, mutta sitten julkaisut kansainv\u00e4lisill\u00e4 alustoilla loppuivat vaikka projekti jatkui.<\/p>\n\n\n\n<p>Valtavan rahoitus- ja kehitysty\u00f6n tuloksena geodesian rahoitus Kiinan eri tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa on huomattavasti paremmalla tasolla kuin muualla maailmassa. Koska osaajia on, niin valtiolla on varaa rahoittaa useampia saman ongelmakent\u00e4n parissa ty\u00f6skentelevi\u00e4 tutkimusryhmi\u00e4, jolloin todenn\u00e4k\u00f6isyys ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4miseen on tietysti suurempi. Raportin kirjoittajien mukaan esimerkiksi BeiDou (Compass) on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 hyv\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 kuin GPS ja osin se on jopa parempi. Sill\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s maailmanlaajuisesti suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 kuin GPS:ll\u00e4. Geodesian laaja osaaminen on mahdollistanut my\u00f6s esimerkiksi Kiinan kuuprojektin, autonomisten ajoneuvojen kehitt\u00e4misen sek\u00e4 vaativat ja tarkkuutta vaativat isot infrastruktuuriprojektit. Kaukana ovat ajat, jolloin Suomen 1950-luvulla siteeratuin tiedemies <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/V._A._Heiskanen\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">V. A. Heiskanen <\/a> koulutti salaa geodesiaa my\u00f6s NASAn kuuprojektin tiedemiehille Ohion Kolumbuksessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Raportissa viitataan my\u00f6s Eurooppaan ja todetaan geodesian koulutuksen olevan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 paremmassa tilassa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 viitataan vain tiettyihin maihin kuten Saksaan ja samalla todetaan Saksankin osaamisen nojautuvan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyvin paljon Kiinaan. Esimerkiksi Saksan geotieteiden tutkimuskeskuksen avaruusgeodesian osastolla noin puolet tohtoreista on saanut koulutuksensa Kiinassa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Suomen tilanne<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Millainen tilanne on sitten Suomessa vuoden 2023 kynnyksell\u00e4? Geodesian kriisi havaittiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jo varhain, joten meill\u00e4 on toteutettu korjaavia toimenpiteit\u00e4. Markku Poutanen kirjoitti esimerkiksi seuraavasti Maank\u00e4yt\u00f6n numerossa 3\/2007:<\/p>\n\n\n\n<p><em>Yhten\u00e4 syyn\u00e4 lienee se, ett\u00e4 geodesian menetelmi\u00e4 ja geodeettisten havaintoverkkojen ja pysyvien, stabiilien vertausj\u00e4rjestelmien merkityst\u00e4 ei tunneta. Tutkimuksen lis\u00e4ksi yhteiskunnallisten tarpeiden huomioonottaminen ja geodeettisten menetelmien tunnetuksi tekeminen ovat l\u00e4hivuosien suuria haasteita.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>sek\u00e4<\/p>\n\n\n\n<p><em>Viime aikojen muotina on ollut koko geodesia-sanan h\u00e4vitt\u00e4minen niin alan laitosten kuin geodesian opetuksen nimist\u00e4. Miksi? Tilalle ovat tulleet sellaiset mit\u00e4\u00e4n tarkoittamattomat sanahirvi\u00f6t kuin geomatiikka. Kun alan opiskelijat on menetetty samassa myllerryksess\u00e4, on koko tarpeeton geodesian opetuskin voitu lakkauttaa. Mist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t tulevaisuuden osaajat ja kuka kykenee jatkossa luomaan ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n koordinaattij\u00e4rjestelmi\u00e4?<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin kohdistetun tiedottamisen my\u00f6t\u00e4 Suomessa on l\u00f6ytynyt rahoitusta muun muassa geodeettisen perusinfrastruktuurin yll\u00e4pit\u00e4miseen ja uudistamiseen. Tietoisuuden kohottamiseksi on julkaistu my\u00f6s <a href=\"https:\/\/www.maanmittauslaitos.fi\/tutkimus\/osastot\/geodesia-ja-geodynamiikka\/geodesia-suomessa-strategia\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">visio ja strategia geodesialle Suomessa 2017-2026<\/a>, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n my\u00f6s l\u00e4pi heikkouksia mukaan lukien alan koulutus Suomessa. Aalto-yliopistossa on saatu pidetty\u00e4 geodesian apulaisprofessori sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4professori. Kaikeksi onneksi my\u00f6s geodesia-nimike on palautettu arvoonsa, sill\u00e4 maailmanlaajuinen geomatiikkaseikkailu ei tehnyt geodesialle kuin hallaa (t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s USAn raportissa).<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen geodeettisen vision ja strategian p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien viimeinen kohta on \u201dmetrologisesti luotettavat ja tarkat koordinaatti-, korkeus- ja painovoimaj\u00e4rjestelm\u00e4t tarjoavat helposti saatavilla olevat paikkatiedot kaikkien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien sovellusten tarpeisiin\u201d. Koko raportti k\u00e4sittelee siis p\u00e4\u00e4osin yl\u00e4tason rakenteita ja toimenpiteit\u00e4, kun taas sovellettu geodesia eri aloilla ei oikeastaan esiinny siin\u00e4 laisinkaan. Geodesian infrastruktuuri tuotetaan siis kaikkien sovellusten tarpeisiin, mit\u00e4 oikeastaan heijastaa kuvan 1 pyramidi, ja pohjalta yl\u00f6sp\u00e4in siirrytt\u00e4ess\u00e4 sen nimi n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muutettavan meill\u00e4 paikkatiedoksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Sovellusaloja ja tekij\u00f6it\u00e4 on paljon, mutta varsinaista geodesian osaamista on muilla aloilla tyypillisesti v\u00e4h\u00e4n. Teoriassa koulutus ja tutkimus heijastavat tiet\u00e4myst\u00e4 muille aloille, mutta koska geodesian koulutus on sen ydinalalla heikoilla kantamilla, niin ei ole paljoakaan mit\u00e4 heijastaa. Tai se mit\u00e4 on, suuntautuu l\u00e4hinn\u00e4 avaruusgeodesiaan. Valitettavasti toinen tuore strategia, <a href=\"https:\/\/geoforum.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/Kansallinen-paikkatietostrategia_2022\u20132025.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kansallinen paikkatietostrategia 2022-2025<\/a> ei vastaa mill\u00e4\u00e4n tavalla my\u00f6sk\u00e4\u00e4n osaamisen haasteisiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. On kyll\u00e4 keksitty toistaa aikakautemme mantraa osaajien maahantuonnista ulkomailta:<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u201dMaahamme on saatava ulkomaisia alan osaajia ja lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 muiden alojen asiantuntijoiden paikkatieto-osaamista. Paikkatieto-alan osaajien palkkauksen on oltava tasolla, joka motivoi ty\u00f6nhakijoita tilanteessa, jossa IT-osaajista on pulaa.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>No, tied\u00e4mme miss\u00e4 maassa ne oikeat osaajat nyky\u00e4\u00e4n ovat, joten ilmeisesti rekrytointi Kiinasta k\u00e4y kuumana.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Toimiva geodeettinen infrastruktuuri ei siis riit\u00e4 siihen, ett\u00e4 esimerkiksi rakennusalalla saavutettaisiin parempaa laatua ja v\u00e4ltytt\u00e4isiin isoilta virheilt\u00e4. Geodesian tietotaidon pit\u00e4isi heijastua paremmin sek\u00e4 kartoittajien ja maanmittaajien koulutukseen, jotta he osaisivat soveltaa sit\u00e4 onnistuneesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n projekteissa \u2013 monet toimivat rakennusalalla. Toisaalta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tason toimijoiden osaaminen ja ymm\u00e4rrys ei riit\u00e4, koska geodeettinen osaaminen on nyky\u00e4\u00e4n olematonta my\u00f6s yl\u00e4tasoill\u00e4 &#8211; sek\u00e4 tilaaja \u2013ett\u00e4 suunnitteluorganisaatioissa. Esimerkiksi merkitt\u00e4vi\u00e4 mittausprojekteja tilaavilla ja hallinnoivilla yksityisill\u00e4 ja julkisilla organisaatioilla ei tyypillisesti ole yht\u00e4\u00e4n geodesian osaajaa talossa. GIS-analyytikolla ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista ja IT-ammattilainen ei normaalisti tied\u00e4 mittauksesta mit\u00e4\u00e4n. Saatava lopputulos on usein sen mukaista. Koska ongelmatilanteita ja rahallisia korvauksia ei ratkota julkisuudessa, niin tietoisuus ongelmista ei levi\u00e4. Tilinpidossa kustannukset jakautuvat eri kustannuspaikoille, joten ongelmien rahallista vuosikustannusta Suomessa ei tied\u00e4 kukaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Nahina jatkuu. N\u00e4ihin hiukan synkkiin ajatuksiin p\u00e4\u00e4t\u00e4mme vuoden 2022 kirjoitukset. T\u00e4st\u00e4 huolimatta toivotamme kaikille lukijoillemme Valoisaa Uutta Vuotta 2023!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rakennus- ja infrasektorin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmat Suomessa T\u00e4n\u00e4kin vuonna geodesian osaaminen noussut on j\u00e4lleen noussut keskusteluihin monissa yhteyksiss\u00e4, kun projektit eiv\u00e4t suju ihan niin kuin pit\u00e4isi. Meille kantautuu rakennus- ja infrasektorilla jatkuvaa nahinaa siit\u00e4, kuka on mitannut v\u00e4\u00e4rin kun virheist\u00e4 aiheutuneille kustannuksille entist\u00e4\u00e4n maksajaa. Olemme olleet my\u00f6s mukana selvitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 isojen infrakohteiden virheit\u00e4. Nyt joulukuussa vastaan tuli [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,138,6],"tags":[],"class_list":["post-4050","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-inertianavigointi","category-koulutus","category-laserkeilaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4050","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4050"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4050\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4050"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4050"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4050"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}