{"id":3968,"date":"2022-05-02T21:22:43","date_gmt":"2022-05-02T18:22:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi\/blogi\/?p=3968"},"modified":"2022-05-02T21:22:43","modified_gmt":"2022-05-02T18:22:43","slug":"ajanmittauksen-ja-korkeuden-yhteys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/ajanmittauksen-ja-korkeuden-yhteys\/","title":{"rendered":"Ajanmittauksen ja korkeuden yhteys"},"content":{"rendered":"\n

Kansainv\u00e4linen paino- ja mittatoimisto<\/a>, Ranskassa p\u00e4\u00e4majaa pit\u00e4v\u00e4 \u201cBureau international des poids et mesures<\/em>\u201d eli BIPM on m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 uudelleen aikaa. Tarkalleen ottaen ajan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen tarkentuu uuden teknologian my\u00f6t\u00e4. Vuodesta 1875 asti toiminut j\u00e4rjest\u00f6 s\u00e4\u00e4telee seitsem\u00e4\u00e4 metrist\u00e4 perusyksikk\u00f6\u00e4mme eli aikaa, pituutta, massaa, s\u00e4hk\u00f6virtaa, termodynaamista l\u00e4mp\u00f6tilaa, valovoimaa ja ainem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n kaikki perusyksik\u00f6t ainem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lukuun ottamatta m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n ajan avulla, joten ajan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen tarkentumisella on mielenkiintoisia vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n

Sekunnin, ajan yksik\u00f6n, m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 uudistetaan, sill\u00e4 nyt tarkimpina tunnettujen cesium-alkuaineeseen perustuvien atomikellojen tilalle on kehitteill\u00e4 optisia atomikelloja. New York Timesin artikkelin mukaan<\/a> niit\u00e4 on olemassa jo kolmisenkymment\u00e4 kappaletta laboratorioissa ja niiden avulla sekunti voidaan siis m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 uudestaan tarkentaen ajan mittausta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ytterbiumiin perustuva atomikello. Kuva: NIST<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Miten t\u00e4m\u00e4 liittyy maanmittaukseen? Monissa mittauslaitteissamme tarkka ajan mittaus on mittauksen perusta, mutta perustavan laatuisemmin korkeus (kuten my\u00f6s aika) on riippuvainen painovoimasta ja massasta. Optisia atomikelloja kehitett\u00e4ess\u00e4 huomattiin, ett\u00e4 kellot mittaavat aikaa hieman eri tavoin vaikka ne kaikki sijaitsevat eri laboratorioissa Coloradon Boulderissa. Suhteellisuusteorian mukaan painovoima vaikuttaa aikaan, joten ero kellojen k\u00e4ymisnopeuksien v\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin tarkistaa tarkkavaaituksella.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 2015 ja 2018 USAn geologinen tutkimuskeskus (USGS) vaaitsi kellojen korkeuseron ja tulosten perusteella kellot k\u00e4viv\u00e4t eri nopeudella eri korkeusasemassa ja painovoimakent\u00e4ss\u00e4. Vain yhden senttimetrin toista kelloa korkeammalla sijainnut kello k\u00e4y nopeammin.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuudessa uusilla, tarkemmilla optisilla kelloilla voidaan my\u00f6s vaikkapa mitata painovoima- ja korkeuseroja eri paikkojen v\u00e4lill\u00e4 ja selvitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi veden virtaussuunta. Tulevaisuuteen on tosin viel\u00e4 matkaa ja paljon kehitysty\u00f6t\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4, mutta ty\u00f6 on jo aloitettu lupaavin tuloksi. Topologisissa korkeuskysymyksiss\u00e4 kysymyksenasettelu s\u00e4ilyy aina vaan ennallaan \u2013 mihin suuntaa vesi virtaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansainv\u00e4linen paino- ja mittatoimisto, Ranskassa p\u00e4\u00e4majaa pit\u00e4v\u00e4 \u201cBureau international des poids et mesures\u201d eli BIPM on m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 uudelleen aikaa. Tarkalleen ottaen ajan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen tarkentuu uuden teknologian my\u00f6t\u00e4. Vuodesta 1875 asti toiminut j\u00e4rjest\u00f6 s\u00e4\u00e4telee seitsem\u00e4\u00e4 metrist\u00e4 perusyksikk\u00f6\u00e4mme eli aikaa, pituutta, massaa, s\u00e4hk\u00f6virtaa, termodynaamista l\u00e4mp\u00f6tilaa, valovoimaa ja ainem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n kaikki perusyksik\u00f6t ainem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lukuun ottamatta m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n ajan avulla, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3968","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3968","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3968"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3968\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3968"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3968"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3968"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}