{"id":3852,"date":"2021-08-09T14:38:35","date_gmt":"2021-08-09T11:38:35","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=3852"},"modified":"2021-08-10T06:44:13","modified_gmt":"2021-08-10T03:44:13","slug":"ajotavan-merkitys-mobiilikartoituksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/ajotavan-merkitys-mobiilikartoituksessa\/","title":{"rendered":"Ajotavan merkitys mobiilikartoituksessa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olemme jo aikaisemminkin julkaisseet kirjoituksia mobiililasermittauksen aineistonkeruusta, mutta kes\u00e4n kokemumusten j\u00e4lkeen on taas tarvetta kirjoittaa aihepiirist\u00e4. Asiasta on liikenteess\u00e4 niin paljon tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mobiililaserskannaus on liikkeess\u00e4 tehty\u00e4 mittausta ja mittausj\u00e4rjestelm\u00e4n alustana voi toimia mik\u00e4 tahansa kulkuv\u00e4line alkaen aina lentokoneesta, helikopterista, dronesta, junasta, autosta yms. Mittausalusta on osa mittausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 vaikuttaen sen lopputulokseen, joten my\u00f6s alustan ominaisuudet sek\u00e4 mittausanturien kiinnitys alustaan vaikuttavat mittauksen lopputulokseen. Ongelmat n\u00e4kyv\u00e4t h\u00e4iri\u00f6in\u00e4 tai v\u00e4\u00e4rina mittaustuloksina aineistoissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samoin alustan liike mittauksen aikana on osa mittaustulosta silloin kun mittausj\u00e4rjestelm\u00e4n yhten\u00e4 osana on inertianavigointij\u00e4rjestelm\u00e4. Inertianavigointi perustuu n\u00e4et kiihtyvyyksien mittaamiseen. Jos laitteisto liikkuu liian tasaisesti niin, etteiv\u00e4t kiihtyvyydet mukaan lukien kulmakiihtyvyys muutu, niin inertianavigointi toimii heikommin. Mittauksen laatu heikkenee liian tasaisessa liikkeess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 vuosien mittaan on ollut kummallista havaita, ett\u00e4 monet neuvovat liikuttamaan ajoneuvoa mahdollisimman tasaisesti. Nopeuden muutoksia suorastaan pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 johtunee esimerkiksi k\u00e4ytettyjen laskentaohjelmien huonosta toteutuksesta. Oikeaoppisesti toteutetussa laskentaohjelmassa t\u00e4ll\u00e4isia ongelmia ei ole. Turha meid\u00e4n on fysiikan lakeja kirjoittaa uusiksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suorittaessamme tulosten laskennan j\u00e4lkilaskentana, niin laskennassa vaikuttaa koko se aika jonka inertianavigointij\u00e4rjestelm\u00e4 on ollut p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Klassisesti toteutetussa mittaussuorituksessa ensin m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n tarkasti l\u00e4htosijainti, mik\u00e4 meid\u00e4n tapauksessamme toteutetaan pysym\u00e4ll\u00e4 viitisen minuuttia paikallaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen inertialaitteisto her\u00e4tell\u00e4\u00e4n liikkumalla seuraavat 5-10 minuuttua vauhtia ja suuntaa aktiivisesti vaihtaen. T\u00e4t\u00e4 osuutta kutsutaan dynaamiseksi suuntaukseksi. Kun laitteisto on mittausvalmis, niin seuraavaksi tehd\u00e4\u00e4n itse mittaus. Lopuksi tarvitaan k\u00e4\u00e4nteisess\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 dynaamista ajoa ja loppusijainnin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen tarkemmin olemalla paikallaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Itse mittauksen aikana ajotavalla ja ajolinjoilla on siis paljonkin merkityst\u00e4 eli kuljettajan rooli on ratkaiseva hyv\u00e4n lopputuloksen aikaansaamisessa. Moni n\u00e4et kuvittelee virheellisesti, ett\u00e4 operaattorin rooli on paljon ratkaisevampi, mutta kuskina voi olla l\u00e4hes kuka tahansa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tilanne on siis verrannollinen perinteiseen kahden hengen prismalliseen takymetrimittaukseen eli ratkaiseva rooli mittauksen onnistumisessa on prismap\u00e4\u00e4ss\u00e4 ei takymetrin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Mobiililaserskannauksessa yksi henkil\u00f6 voi toki my\u00f6s toimia sek\u00e4 kuskina ett\u00e4 mittauksen operaattorina, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kahden hengen tiimi on usein tehokkaampi. Vain yksitoikkoisessa maantieymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 yksi henkil\u00f6 voi mitata tehokkaasti, mutta vaihtelevammassa kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ajoneuvon kuljettajalla on jo niin paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4 muun liikenteen seuraamisessa ja ajolinjojen valinnassa, ett\u00e4 on viisaampaa, jos toinen henkil\u00f6 hoitaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n laitteistoa toisen keskittyess\u00e4 ajamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Miten mittauksen sijaintitiedon laatu sitten selvitet\u00e4\u00e4n? No me olemme selvitelleet omien laitteistojemme osalta asian ihan perinteisesti testaamalla. Suorittamissamme testeiss\u00e4 Suomessa ja Ruotsissa olemme mitanneet tieosuuksia, joita on parhaimmillaan toistettu jopa kymmenen kertaa. Vertailemalla mittauksia kesken\u00e4\u00e4n sek\u00e4 tarkemmin menetelmin mitattuihin vertailuaineistohin, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n miten hyvin ne toistuvat. Vastaavasti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vertailussa hyvin mitattuja kontrollipisteit\u00e4, niin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n miten mittaustulokset istuvat paikalliseen koordinaatistoon. Kuvassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mittaustulosten erityyppist\u00e4 hajontaa, joka kertoo tulosten laadusta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/mittaustarkkuus-1024x725.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3855\" width=\"655\" height=\"463\" srcset=\"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/mittaustarkkuus-1024x725.jpg 1024w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/mittaustarkkuus-300x212.jpg 300w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/mittaustarkkuus-768x544.jpg 768w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/mittaustarkkuus-624x442.jpg 624w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/mittaustarkkuus.jpg 1264w\" sizes=\"auto, (max-width: 655px) 100vw, 655px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kontrollipisteiksi hyv\u00e4ksymme GNSS-mittauksia vain ja ainostaan silloin kun ne on huolellisesti mitattu. Tasotarkkuus on monin paikoin jo hyv\u00e4lla tasolla, mutta korkeusarvo tunnetusti vaihtelee enemm\u00e4n. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 korkeusarvojen olisi hyv\u00e4 olla mitattu tarkkavaaituksella. On ollut kiehtovaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Maanmittauslaitoksen rapistuvaa korkeuskiintopistej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 mittauksissa, sill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olemme n\u00e4hneet jopa eri vaaitusjonojen keskin\u00e4iset erot. Vastaan on tullut my\u00f6s selkeit\u00e4 painovoima-anomalioita, jolloin kaikki satelliittimittauksin toteutetut ja geoidimallein korjatut aineistot ovat samassa korossa, mutta painovoima hy\u00e4dynt\u00e4v\u00e4 tarkkavaaitus onkin eri tasolla. Kyseisiss\u00e4 tapauksissa virhe ei ollut vaaituksessa vaan geoidikorjausmallissa. Oikealla korkeusarvolla on merkityst\u00e4, sill\u00e4 vesi virtaa painovoiman eli vaaituksen mukaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"618\" src=\"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/Javad_b-1024x618.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3858\" srcset=\"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/Javad_b-1024x618.jpg 1024w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/Javad_b-300x181.jpg 300w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/Javad_b-768x463.jpg 768w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/Javad_b-1536x927.jpg 1536w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/Javad_b-624x377.jpg 624w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/Javad_b.jpg 1856w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Kuvassa laserkeilattuna monikulmiopisteell\u00e4 sijaitseva mittauksessa k\u00e4ytetty GNSS-tukiasema.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olemme jo aikaisemminkin julkaisseet kirjoituksia mobiililasermittauksen aineistonkeruusta, mutta kes\u00e4n kokemumusten j\u00e4lkeen on taas tarvetta kirjoittaa aihepiirist\u00e4. Asiasta on liikenteess\u00e4 niin paljon tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytta. Mobiililaserskannaus on liikkeess\u00e4 tehty\u00e4 mittausta ja mittausj\u00e4rjestelm\u00e4n alustana voi toimia mik\u00e4 tahansa kulkuv\u00e4line alkaen aina lentokoneesta, helikopterista, dronesta, junasta, autosta yms. Mittausalusta on osa mittausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 vaikuttaen sen lopputulokseen, joten my\u00f6s alustan ominaisuudet sek\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[24,99,230],"class_list":["post-3852","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-gnss-2","tag-mobiililaserskannaus","tag-tarkkavaaitus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3852","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3852"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3852\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3852"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3852"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3852"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}