{"id":3580,"date":"2020-05-25T10:35:27","date_gmt":"2020-05-25T07:35:27","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=3580"},"modified":"2020-05-25T12:25:25","modified_gmt":"2020-05-25T09:25:25","slug":"korkeusjarjestelman-modernisointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/korkeusjarjestelman-modernisointi\/","title":{"rendered":"Korkeusj\u00e4rjestelm\u00e4n modernisointi"},"content":{"rendered":"\n<p><a href=\"https:\/\/www.nytimes.com\/2020\/05\/22\/science\/maps-elevation-geodetic-survey.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">New York Timesissa<\/a> (maksumuuri) on ilmestynyt harvinaisen havainnollinen artikkeli maan k\u00e4ynniss\u00e4 olevassa korkeusj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamisesta. Jo toista vuosikymment\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 oleva uudistus valmistuu 2022-23 ja sen tuloksena korkeudet tulevat muuttumaan kuvan kartan havainnollistamalla tavalla.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/www.nytimes.com\/2020\/05\/22\/science\/maps-elevation-geodetic-survey.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"607\" src=\"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/height-900.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3581\" srcset=\"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/height-900.jpg 800w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/height-900-300x228.jpg 300w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/height-900-768x583.jpg 768w, https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/height-900-624x473.jpg 624w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuvasta huomaa helposti, ett\u00e4 vanha korkeusj\u00e4rjestelm\u00e4 on kallellaan it\u00e4-l\u00e4nsisuunnassa ja maan l\u00e4nsiosa &#8221;vajoaa&#8221; uudistuksen my\u00f6t\u00e4. Vuorten korkeuksien muuttuminen aiheuttaa siis l\u00e4nness\u00e4 mielipahaa, mutta isompi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n muutos on esimerkiksi kiinteist\u00f6jen mahdollinen siirtyminen tulva-alueiksi m\u00e4\u00e4ritetyille korkeuksille. Siit\u00e4 seuraa my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kustannuksia kiinteist\u00f6jen omistajille tulvavakuutusten takia.<\/p>\n\n\n\n<p>Muutoin korkeusj\u00e4rjestelm\u00e4n ajantasaistaminen on vain hy\u00f6dyksi monille aloille. Se mahdollistaa esimerkiksi paremmin autonomisen liikenteen kehitt\u00e4misen, sill\u00e4 rajavy\u00f6hykkeet maa- ja ilmavy\u00f6hykkeiden v\u00e4lill\u00e4 tarkentuvat. Ja tietysti tarkemman reaaliaikaisen sijainnin mittauksen. Navigointi 3D-tilassa kasvaa joka tapauksessa tulevaisuudessa on siell\u00e4 mukana ihmiskuskia tai ei. Rakentamisen aloilla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tyypillisesti siirtym\u00e4kausi, jolloin tehd\u00e4\u00e4n virheit\u00e4 vanhan ja uuden korkeusj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne tasaantuu.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansainv\u00e4listen ja kansallisten vertausj\u00e4rjestelmien muutokset ovat monille ihmisille taustalla tapahtuvia, merkityksett\u00f6mi\u00e4 tapahtumia, joiden hinta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmetyst\u00e4. Maapallomme on dynaaminen j\u00e4rjestelm\u00e4, mink\u00e4 takia t\u00e4llaisia muutoksia on pakko tehd\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen v\u00e4liajoin, jotta yhteiskunnan monet osa-alueet voivat toimia ongelmitta. Meill\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 osa muutosta on viimeisen j\u00e4\u00e4kauden vaikutuksesta tapahtuva maannousu, joka on voimakkaimmillaan l\u00e4nsirannikolla. USAssa Kalifornian maanj\u00e4ristysalueen tektonisten laattojen muutokset, \u00f6ljyporaus Teksasissa ja liuskekaasu- ja -\u00f6ljyalueiden hy\u00f6dynt\u00e4minen Pohjois-Carolinassa ovat taas aiheuttaneet maan huomattavaa painumista n\u00e4ill\u00e4 alueilla. Sek\u00e4 luonto ett\u00e4 ihmisen toiminta aiheuttavat muutoksia, jotka on huomioitava paikannuksessa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4llaiset j\u00e4rjestelm\u00e4muutokset ovat edelleenkin kallista puuhaa, mink\u00e4 takia my\u00f6s alan toimijat etsiv\u00e4t edullisempia tapoja toteuttaa ne. Yhdysvaltain muutos tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 kertaa GPS-teknologian ja painovoimamittausten kautta. Uusi <a href=\"https:\/\/www.gps.gov\/cgsic\/meetings\/2018\/riordan.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">korkeusdatumi GRAV-D<\/a> otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 2022 ja uudelle gravimetrisesti mitatulle geodille lupaillaan per\u00e4ti 1 cm tarkkuutta. Sen tuloksena tavoite on mitata ortometrisia korkeuksia kaikkialla USAn alueilla 2 cm tarkkuudella, mittaamalla GPS-havaintoja 15 minuutin ajan. Kaikki aikaisemmat muutokset on tehty vaaitustekniikalla, joka nykymaailmassa katsotaan aivan liian ty\u00f6voimavaltaiseksi ja kalliiksi tavaksi toimia, mutta toisaalta se on edelleenkin kaikkein tarkin tapa siirt\u00e4\u00e4 paikallisesti korkotaso paikasta toiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Tavoitteet ovat siis korkealla ja niin ne ovat my\u00f6s varmasti my\u00f6s Suomessa, jossa aloitettiin vertausj\u00e4rjestelmien uudistumiseen valmistautuminen <a href=\"https:\/\/www.maanmittauslaitos.fi\/node\/13032\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">projektinimell\u00e4 KaRef<\/a>. Odotamme sen edistystymist\u00e4 mielenkiinnolla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>New York Timesissa (maksumuuri) on ilmestynyt harvinaisen havainnollinen artikkeli maan k\u00e4ynniss\u00e4 olevassa korkeusj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamisesta. Jo toista vuosikymment\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 oleva uudistus valmistuu 2022-23 ja sen tuloksena korkeudet tulevat muuttumaan kuvan kartan havainnollistamalla tavalla. Kuvasta huomaa helposti, ett\u00e4 vanha korkeusj\u00e4rjestelm\u00e4 on kallellaan it\u00e4-l\u00e4nsisuunnassa ja maan l\u00e4nsiosa &#8221;vajoaa&#8221; uudistuksen my\u00f6t\u00e4. Vuorten korkeuksien muuttuminen aiheuttaa siis l\u00e4nness\u00e4 mielipahaa, mutta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[186,24,25,200],"class_list":["post-3580","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-geoidi","tag-gnss-2","tag-gps","tag-korkeus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3580","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3580"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3580\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3580"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3580"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3580"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}