{"id":3542,"date":"2020-04-23T11:57:06","date_gmt":"2020-04-23T08:57:06","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=3542"},"modified":"2020-04-23T15:58:16","modified_gmt":"2020-04-23T12:58:16","slug":"riegl-u-v-helava-palkintoa-jahtaamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/riegl-u-v-helava-palkintoa-jahtaamassa\/","title":{"rendered":"Riegl U. V. Helava -palkintoa jahtaamassa"},"content":{"rendered":"\n

Rieglin kehitt\u00e4j\u00e4t yhdess\u00e4 Wienin teknillisen korkeakoulun ja Stuttgartin yliopiston tutkijoiden<\/a> kanssa ovat julkaisullaan ”Design and evaluation of a full-wave surface and bottom-detection algorithm for LiDAR bathymetry of very shallow waters” voittaneet ISPRS:n vuoden 2019 parhaan tieteellisen artikkelin palkinnon. N\u00e4in he ovat siis ehdolla vuoden 2020 ISPRS:n U.V. Helava -palkinnon<\/a> saajiksi. U.V. Helava palkinto jaetaan joka nelj\u00e4s vuosi.<\/a> Kaikki kirjoittajatiimin j\u00e4senet ovat itse asiassa it\u00e4valtalaisia ja he ovat hedelm\u00e4llisesti ty\u00f6skennelleet yhdess\u00e4 vuosikausia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mutta kuka oli Uuno ”Uki” Helava ja miksi h\u00e4nen nimell\u00e4\u00e4n on jaettu t\u00e4t\u00e4 palkintoa vuodesta 2000 alkaen<\/a>? Lyhyesti kerrottuna Uki Helava on suomalaisen fotogrammetrian tutkimuksen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n suurmiehi\u00e4, joka ansaitsi ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n paikan my\u00f6s kansainv\u00e4lisen fotogrammetrian kehitt\u00e4jien kunniagalleriassa. Palkinnon rahoittaminen TKK\/Aallolta k\u00e4sin on lopetettu, mutta onneksi pitk\u00e4aikaiset yhteisty\u00f6kumppanit kuten Leica Geosystems tukevat palkintoa edelleen. Uki Helavan el\u00e4m\u00e4nty\u00f6h\u00e4n voi tutustua tarkemmin my\u00f6s ISPRS:n kunniajulkaisun (1995) kirjoitusten avulla<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Helava teki el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 ilmakuvauksen ja fotogrammetristen laitteiden kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Yksi h\u00e4nen suurista keksinn\u00f6ist\u00e4\u00e4n oli analyyttinen stereokartoituskoje, jonka idean h\u00e4n patentoi 1957 ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n Kanadan kansallisessa tutkimuskeskuksessa (NRC). Helavan ura oli hyvin kansainv\u00e4linen alkaen opinnoista TKK:ssa sodan aikana ja samanaikaisella ty\u00f6skentelyll\u00e4 Puolustusvoimien ilmakuvakartoitustoimissa K.G. L\u00f6fstr\u00f6min<\/a> alaisuudessa. Sielt\u00e4 Helava jatkoi maailmalle Kanadaan, Italiaan ja lopulta USA:han, jossa h\u00e4n ty\u00f6skenteli Bendix Laboratoriossa ja perusti my\u00f6hemmin Helava Associates nimisen yrityksen. Yhdess\u00e4 italialaisen OMIn kanssa he valmistivat n\u00e4it\u00e4 kartoituskojeita p\u00e4\u00e4osin Yhdysvaltain puolustusvoimien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n aina 1970-luvulle asti, jolloin laitteet viimein esiteltiin ISP:n kongressissa Otaniemess\u00e4. Lis\u00e4ksi he auttoivat my\u00f6hemmin 1990-luvun alussa suuresti Leican digitaalisen fotogrammetriaosaston syntymist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Muun muassa professori Henrik Haggren on kirjoittanut, kuinka h\u00e4n Otahallin n\u00e4yttelyss\u00e4 1976 n\u00e4ki ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Helavan stereokartoituskojeen. Samoin sen n\u00e4ki Heinosen Hannu, joka tuossa vaiheessa oli jo p\u00e4\u00e4ssyt opettelemaan Wildin (nyk. Leica Geosystems) vastaavien koneiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jotka olivat siihen aikaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Suomessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 niin yksityisell\u00e4 kuin julkisella sektorilla. Hannu p\u00e4\u00e4si my\u00f6s juttelemaan paikalle saapuneen Helavan kanssa. Sin\u00e4ns\u00e4 Hannulle n\u00e4yttelyn suurin ihme oli runsaan miljoonan maksanut Siemensin tasopiirturi, jolla piirrettiin suoraan karttaa. Sen hinnalla olisi tuohon aikaan ostanut parikymment\u00e4 perheasuntoa Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kauan aikaa sitten, Suomen ollessa geodesian ja fotogrammetrian suurvalta, meill\u00e4 oli tosiaan n\u00e4it\u00e4 nykyisinkin kovasti haettuja kansainv\u00e4lisi\u00e4 menestyji\u00e4. Puhtaammin teoreettiselta puolelta mainittakoon V.A. Heiskanen, joka oli aikansa tieteellist\u00e4 k\u00e4rke\u00e4 Suomessa saavuttaen j\u00e4senyyden Suomalaisen Tiedeakatemian lis\u00e4ksi Oslon, Berliinin ja Lontoon tiedeakatemioissa, sek\u00e4 Academia Nazionale dei Linceiss\u00e4, Lontoon geologisessa seurassa ja, American Academy of of Arts and Sciencessa sek\u00e4 Vatikaanin Pontificia Academia Scientiarumissa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oli nelj\u00e4n yliopiston kunniatohtori ja mainittiin hyv\u00e4n\u00e4 opettajana. Ei hullumpi saavutus geodesian alalla!<\/p>\n\n\n\n

Rieglin kehitt\u00e4jille toivotamme onnea palkintojahtiin! He antavat nykyaikaisia n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 tieteen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutuksen yhdist\u00e4misesta ja erinomaisten kaupallisten tuotteiden valmistuksesta. Teorian toimivuus testataan lopullisesti vasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rieglin kehitt\u00e4j\u00e4t yhdess\u00e4 Wienin teknillisen korkeakoulun ja Stuttgartin yliopiston tutkijoiden kanssa ovat julkaisullaan ”Design and evaluation of a full-wave surface and bottom-detection algorithm for LiDAR bathymetry of very shallow waters” voittaneet ISPRS:n vuoden 2019 parhaan tieteellisen artikkelin palkinnon. N\u00e4in he ovat siis ehdolla vuoden 2020 ISPRS:n U.V. Helava -palkinnon saajiksi. U.V. Helava palkinto jaetaan joka […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[204,135,143],"class_list":["post-3542","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-bathymetry","tag-fotogrammetria","tag-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3542","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3542"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3542\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3542"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3542"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3542"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}