{"id":345,"date":"2012-06-24T12:42:17","date_gmt":"2012-06-24T09:42:17","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=345"},"modified":"2012-06-24T12:42:17","modified_gmt":"2012-06-24T09:42:17","slug":"arkeologisia-kesauutisia-ilmalaserskannauksen-saralla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/arkeologisia-kesauutisia-ilmalaserskannauksen-saralla\/","title":{"rendered":"Arkeologisia kes\u00e4uutisia ilmalaserskannauksen saralla"},"content":{"rendered":"

Kes\u00e4aikaan uutisista – tai ainakin viihdytt\u00e4v\u00e4n sorttisista sellaisista – on perinteisesti huutava pula, joten lehtien palstoille ilmestyy kaikenlaisia j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 tarinoita. Pari viikkoa sitten maailmalla levisi tieto, jonka mukaan Hondurasista on l\u00f6ydetty konkistadori Hern\u00e1n Cort\u00e9s<\/a>in mainitsema legendaarinen kaupunki, Ciudad Blanca<\/em>, ja mik\u00e4 parasta, l\u00f6yt\u00f6 tehtiin ilmalaserskannauksista<\/a>. Oooh, inkat ja mayat ovat aina kiinnostava jutun aihe…<\/p>\n

Kun uutista hiukan kaivelee, niin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen siihen tosiasiaan, ett\u00e4 arkeologiaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein viihteen\u00e4 sek\u00e4 poliittisena aseena, tutkijoiden\/tutkimusinstituuttien v\u00e4lisest\u00e4 kilpailusta nyt puhumattakaan. T\u00e4ll\u00e4 kertaa, huolimatta tutkimusryhm\u00e4n varovaisesta asenteesta, paikallislehdist\u00f6 ja poliitikot alkoivat rummuttaa l\u00f6yt\u00f6\u00e4, jota luonnollisesti pidet\u00e4\u00e4n 21. vuosisadan suurimpana.<\/p>\n

Mik\u00e4 uutisoinnissa meni pieleen? Ensiksi, Ciudad Blanca<\/em> on nykyteorian mukaan ilmeisesti pelkk\u00e4\u00e4 kansantarua (no, tarujen takana on usein hitunen faktaakin). Toiseksi, monet skannausaineistosta l\u00f6ydetyt kohteet tunnetaan jo ennest\u00e4\u00e4n ja kolmanneksi, uusia mahdollisia kohteita ei ole viel\u00e4 edes k\u00e4yty tarkistamassa paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 ja muutamasta muustakin tapauksen h\u00e4iritsev\u00e4st\u00e4 yksityiskohdasta kirjoitetaan perusteellisesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. Skannausaineistossa ei siis lue kissankokoisin kirjaimin muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen nime\u00e4 tai ik\u00e4\u00e4…<\/p>\n

Hyvin harvassa maassa kaukokartoituksen keinoin l\u00f6ydetty kohdetta voidaan suoraan pit\u00e4\u00e4 muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4, vaan potentiaaliset paikat on tarkastettava paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in tutkitaan esimerkiksi onko kohde ihmisen toiminnan j\u00e4\u00e4nn\u00f6s, geologiaa, el\u00e4inten aiheuttamaa yms. Jos kyseess\u00e4 on ihmisen toiminnan tulos, niin etsit\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ajoittavia ett\u00e4 kohteen luonnetta valaisevia tekij\u00f6it\u00e4, jotta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 t\u00e4yttyv\u00e4tk\u00f6 muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kriteerit. Hassua kyll\u00e4 Englannissa kohteessa teht\u00e4vi\u00e4 tutkimuksia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita, jos l\u00f6yt\u00f6 on tehty jo sadan vuoden ajan harjoitetulla ilmakuva-arkeologian metodeilla. Toivottavasti mitk\u00e4\u00e4n tehostamis- ja s\u00e4\u00e4st\u00f6toimenpiteet eiv\u00e4t johda samanlaiseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n meill\u00e4!<\/p>\n

Sin\u00e4ns\u00e4 ilmalaserskannaus kuuluu nyky\u00e4\u00e4n ehdottomasti moderniin arkeologiseen ty\u00f6kalupakkiin. Suomessa arkeologiaa pidet\u00e4\u00e4n varsin humanistisen\u00e4 tieteenalana, jota mediassa esitell\u00e4\u00e4n tyypillisesti pullasudilla puuhasteluna. Ihmisen menneen toiminnan tutkiminen on aina osa ihmistieteit\u00e4, mutta ihmisen j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 pit\u00e4\u00e4 analysoida my\u00f6s muilla keinoilla. Tyypillisesti menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rajoittaa rahoitus ja osaaminen, mutta kyll\u00e4 Suomessa yrityst\u00e4 on<\/a>. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna arkeologinen tutkimus on laaja-alaista: eri alojen tekniikkaa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n poikkitieteellisesti paljon ja luonnontieteelliset analyysit ovat luonnollinen ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa nykytutkimusta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi hyvin hiljattain esitetyss\u00e4 saksalaisessa televisiodokumentiss\u00e4<\/a>, jossa tutkittiin roomalaisen taistelukent\u00e4n j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 Harzhornissa.<\/p>\n

Jos ilmalaserskannauksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 arkeologisessa tutkimuksessa haluaa lukea enemm\u00e4n, niin kehotan tutustumaan t\u00e4m\u00e4n jutun kirjoittajan oppi-is\u00e4n, Wienin yliopiston professori Michael Doneuksen<\/a> tutkimuksiin. H\u00e4n on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 alan johtava auktoriteetti, joka on perehtynyt monipuolisesti laserskannaukseen, kuvantamiseen (fotogrammetriasta h\u00e4n aikoinaan l\u00e4hti liikkeelle) ja geofyysisiin prospektointimenetelmiin. N\u00e4ist\u00e4 menetelmist\u00e4 halutaan saada viel\u00e4 enemm\u00e4n irti It\u00e4vallan akatemian rahoittamassa arkeologisen prospektoinnin Ludwig Bolzmann-instituutissa<\/a>, jonka varajohtajana Doneus toimii. Ilmalaserskannauksen k\u00e4ytt\u00f6 ei suinkaan rajoitu prospektointiin ja kartoittamiseen, vaan siin\u00e4 on potentiaalia esimerkiksi monitorointiin, kohteiden hoidon tarpeisiin ja luonnollisesti visualisointiin. Arkeologisesti tarkasteltuna pistepilvien k\u00e4ytt\u00f6 on viel\u00e4 lapsenkengiss\u00e4, joten kehitt\u00e4misess\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Doneuksen ajattelutapaa hallitsee perinteinen tieteellinen kriittisyys, johon voi tutustua vaikkapa lukemalla h\u00e4nen yhteenvetonsa ilmalaserskannauksen hy\u00f6dyist\u00e4 ja ongelma-alueista<\/a>. Hy\u00f6dyt ovat selke\u00e4sti suuremmat kuin t\u00e4m\u00e4nhetkiset ongelmat, varsinkin mets\u00e4isill\u00e4 alueilla, mutta l\u00e4hdekritiikki\u00e4 ei pid\u00e4 koskaan unohtaa. Doneus vaatii aineistojen k\u00e4ytt\u00e4jilt\u00e4 paljon: on perehdytt\u00e4v\u00e4 tarkkaan laserskannausaineiston tuottaneeseen laitteistoon, georeferointiin, filtter\u00f6intiin ja visualisointiin, jotta tutkimuksen lopputulos olisi oikeasti hy\u00f6dyllinen. Sama p\u00e4tee yleisesti kaikkeen poikkitieteelliseen tutkimukseen: ei tilastotieteit\u00e4, genetiikkaa yms. voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 aidosti, jollei perehdy tarkoin niiden problematiikkaan. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 oma kokemukseni Laihialta: ilmalaserskannausaineistoon syntyy esimerkiksi helposti keinotekoisia artefaktoja kaistojen reunoille: (Skogens kulturarv i Kvarkenregionen<\/a>)<\/p>\n

\"\"<\/a>

Painanteita Laihian pelloilla? Ei suinkaan, vaan aineistossa olevia keinotekoisia artefaktoja. Skogens kulturarv i Kvarkenregionen (SKAIK)<\/p><\/div>\n

Doneus ei luonnollisesti ole ainoa tekij\u00e4 alalla, vaan mielenkiintoista ja uraauurtavaa tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s muualla. Meit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 ja enemm\u00e4n suoria yhtym\u00e4kohtia suomalaiseen arkeologiaan tarjoaa norjalainen NIKU-instituutti<\/a>, jossa mm. Ole Risbol on jo useiden vuosien ajan kehitt\u00e4nyt ilmalaserkeilausaineistojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Doneuksen tavoin h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei tyydy vain kohteiden l\u00f6yt\u00e4miseen, vaan sen ohella menetelm\u00e4n kehitt\u00e4miseen. Risbolin tutkimusryhmiss\u00e4 on tutkittu esimerkiksi tulkitsijan vaikutusta kohteiden l\u00f6ytymiseen – arkeologinen ilmakuvien\/skannausaineistojen tulkinta on opittu taito, ei synnynn\u00e4inen ominaisuus – ja viimeksi pistetiheyden (pistett\u00e4\/m2) vaikutusta kohteiden n\u00e4kymiseen<\/a>. Pistetiheys vaihtelee mets\u00e4tyypin mukaan, joten siin\u00e4 mieless\u00e4 norjalaisutkimukset ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Meill\u00e4 Suomessa Maanmittauslaitoksen tarjoama ilmalaserskannausaineisto<\/a> tarjoaa alustavan aineiston my\u00f6s arkeologiseen prospektointiin ja se on helppo tapa l\u00e4hte\u00e4 tutustumaan pistepilvien maailmaan. Aineiston harvuuden ja suodatustavan huomioon ottaen – aineisto tehd\u00e4\u00e4n korkeusmallin tuotantoa varten – sen hy\u00f6dyt j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin vain alustaviksi resoluution loppuessa kesken, kun ei meill\u00e4 kauheasti pyramideja ole. Lis\u00e4ksi suodatuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 johtuen monet arkeologiset pienet yksityiskohdat ovat kadonneet. Toki tervahautoja ja vastaavia kohteita aineistosta jo l\u00f6ytyy. MML:n pistepilviaineiston k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yksi l\u00e4ht\u00f6kohta voisi pikemminkin olla geomorfologinen analyysi. Maan pinnan muotojen avulla etsit\u00e4\u00e4n ihmisen toiminnalle geologisesti ja yleens\u00e4kin maantieteellisesti suotuisat alueet, koska t\u00e4llaisilla alueilla ihminen tyypillisesti puuhailee.<\/p>\n

My\u00f6s ep\u00e4suotuisille alueille kannattaa kurkistaa, sill\u00e4 el\u00e4misen ehdot ovat vet\u00e4neet ihmisi\u00e4 kaikenlaisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin jo tuhansia vuosia. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voisi olla vaikkapa kaivannaisteollisuus, joka on tuonut hyvinvointia ja rikkauksia jo pitk\u00e4\u00e4n, mutta kaivokset sijaitsevat siell\u00e4 miss\u00e4 mineraalia\/malmia\/kive\u00e4 on. Toisaalta kaivostoiminna j\u00e4ljet n\u00e4kyv\u00e4t elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme yht\u00e4 lailla pitk\u00e4\u00e4n, kuten t\u00e4m\u00e4n hetken ajankohtaisissa keskusteluissa tulee hyvin ilmi. Kuinkahan hyvin Suomen eriaikaista kaivostoimintaa ja sen ymp\u00e4rist\u00f6- ja v\u00e4est\u00f6vaikutuksia on loppujen lopuksi kartoitettu? Nyt voisi olla ajankohtaista p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 tietomme modernien menetelmien avulla, kuten muuallakin Euroopass<\/a>a tehd\u00e4\u00e4n. N\u00e4in my\u00f6s YVA-menettelyyn<\/a> saataisiin n\u00e4in lis\u00e4\u00e4 tietoa pitk\u00e4aikaisvaikutuksista.<\/p>\n

Ilmasta skannatuista pistepiviaineistoista l\u00f6ytyv\u00e4t vain kooltaan tarpeeksi suuret kohteet sek\u00e4 luonnollisesti vain sellaiset, jotka ovat s\u00e4ilyneet reliefina maan pinnassa. T\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4 luonnollisesti paljon muuta l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta suuria alueita l\u00e4pi k\u00e4yt\u00e4ess\u00e4 pistepilvet ovat erinomainen, ty\u00f6t\u00e4 nopeuttava l\u00e4ht\u00f6kohta, jonka avulla my\u00f6s muita aineistoja voi georeferoida. Nopeus tosin syntyy vasta kokemuksesta, joten on turha olettaa aloittelijan p\u00e4\u00e4sev\u00e4n huippusuoritukseen. Jos meill\u00e4 joskus halutaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4st\u00e4 harjoitteluvaiheesta pois, kannattaa hakea rahoitusta parempilaatuisten eli tihe\u00e4mpien ja t\u00e4yden aallonmuodon sis\u00e4lt\u00e4vien aineistojen<\/a> hankkimiseen. T\u00e4ll\u00f6in tuloksetkin tarkentuvat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4aikaan uutisista – tai ainakin viihdytt\u00e4v\u00e4n sorttisista sellaisista – on perinteisesti huutava pula, joten lehtien palstoille ilmestyy kaikenlaisia j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 tarinoita. Pari viikkoa sitten maailmalla levisi tieto, jonka mukaan Hondurasista on l\u00f6ydetty konkistadori Hern\u00e1n Cort\u00e9sin mainitsema legendaarinen kaupunki, Ciudad Blanca, ja mik\u00e4 parasta, l\u00f6yt\u00f6 tehtiin ilmalaserskannauksista. Oooh, inkat ja mayat ovat aina kiinnostava jutun aihe… Kun […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-345","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/345","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=345"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/345\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=345"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=345"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=345"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}