{"id":3418,"date":"2020-02-23T16:09:14","date_gmt":"2020-02-23T14:09:14","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=3418"},"modified":"2020-02-23T19:37:49","modified_gmt":"2020-02-23T17:37:49","slug":"rakennetun-ympariston-korkotasot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/rakennetun-ympariston-korkotasot\/","title":{"rendered":"Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n korkotasot"},"content":{"rendered":"\n

Vedenpinnan taas noustua etel\u00e4rannikolla korkealle ja katujen tulviessa, my\u00f6s tavalliset ihmiset huolestuvat hetkeksi rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n korkotasoista. Ongelmakohdat tulevat aina esille \u00e4\u00e4ritilanteissa. Koroilla viitataan t\u00e4ss\u00e4 maanpinnan korkeusvaihteluihin, joista on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta haluttaessa veden virtaavan oikeissa paikoissa ja oikeaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Rovaniemen Mittausp\u00e4ivill\u00e4 Paikkatietokeskuksen professori Markku Poutanen esitteli opiskelijoille hyvin koko geodeettisen inframme perustaa ja kertoi, miten tarkkavaaitus on edelleenkin tarkin tuntemamme keino siirt\u00e4\u00e4 korkeustietoa paikasta toiseen. Ja t\u00e4m\u00e4 samainen korkeustieto sitten kertoo, mihin suuntaan vesi paikallisesti virtaa. Siksi Maanmittauslaitos ja kunnat yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t korkeuskiintopistej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joihin rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n mittaukset on sidottava huolimatta siit\u00e4 mit\u00e4 GNSS-vastaanotin kulloinkin antaa tulokseksi. Yksiselitteinen fyysinen korkeus- sek\u00e4 tasokiintopisteist\u00f6 pakottavat kaikki projektin j\u00e4senet toimimaan samassa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ja mittausten laatuj\u00e4rjestelm\u00e4t on rakennettu t\u00e4h\u00e4n pisteist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Suomen korkeusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Maanmittauslaitos<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s rakennussuunnitelmat on sidottava t\u00e4h\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, joten projektin l\u00e4ht\u00f6tilanteessa on eritt\u00e4in halpaa tarkistaa miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n. Jos eri tahoille levi\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai vanhentunutta l\u00e4ht\u00f6tietoa, niin kustannukset voivat olla my\u00f6hemmin merkitt\u00e4vi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa kotimainen sairaalaprojekti, jossa sairaala rakennettiin annettujen tietojen perusteella 80 cm liian korkealle. T\u00e4m\u00e4n seurauksena l\u00e4hist\u00f6n katuja jouduttiin korottamaan ja ymp\u00e4rist\u00f6n valmiit rakennukset kuten ammattikorkeakoulu j\u00e4iv\u00e4t uuteen katutasoon n\u00e4hden liian matalalle. <\/p>\n\n\n\n

Ja t\u00e4m\u00e4n prosessin hinta? Lehtitietojen (2018)<\/a> mukaan Turun kaupunki joutui laittamaan muutost\u00f6ihin lis\u00e4\u00e4 rahaa ainakin 690 000 euroa. Kun jo valmiiden rakennusten hulevesien virtaamista ja suhdetta uuteen katutasoon joudutaan lis\u00e4ksi tarkastelemaan uudestaan, niin kokonaiskustannukset kohoavat entisest\u00e4\u00e4n. Jokainen voi vain mietti\u00e4, miten mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n summan n\u00e4ihin kustannuksiin n\u00e4hden olisi aiheuttanut korkotason tarkastus suunnitelun alussa sek\u00e4 viel\u00e4 ennen rakentamisen aloittamista paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. N\u00e4in kokeneet rakentajat yleens\u00e4 toimivat ja nuorten olisi syyt\u00e4 oppia tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vedenpinnan taas noustua etel\u00e4rannikolla korkealle ja katujen tulviessa, my\u00f6s tavalliset ihmiset huolestuvat hetkeksi rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n korkotasoista. Ongelmakohdat tulevat aina esille \u00e4\u00e4ritilanteissa. Koroilla viitataan t\u00e4ss\u00e4 maanpinnan korkeusvaihteluihin, joista on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta haluttaessa veden virtaavan oikeissa paikoissa ja oikeaan suuntaan. Rovaniemen Mittausp\u00e4ivill\u00e4 Paikkatietokeskuksen professori Markku Poutanen esitteli opiskelijoille hyvin koko geodeettisen inframme perustaa ja kertoi, miten […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[200,177],"class_list":["post-3418","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-korkeus","tag-vaaitus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3418","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3418"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3418\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3418"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3418"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3418"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}