{"id":3354,"date":"2019-12-05T15:58:03","date_gmt":"2019-12-05T13:58:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=3354"},"modified":"2019-12-05T15:58:03","modified_gmt":"2019-12-05T13:58:03","slug":"riscan-pro-2-9-ja-erilaisten-aineistojen-yhdistaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/riscan-pro-2-9-ja-erilaisten-aineistojen-yhdistaminen\/","title":{"rendered":"RiScan Pro 2.9 ja erilaisten aineistojen yhdist\u00e4minen"},"content":{"rendered":"\n

Rieglin maalaserkeilainten rekister\u00f6inti- ja perusk\u00e4sittelyohjelmisto RiScan Pro sai juuri p\u00e4ivitysversion versionumeroltaan 2.9. T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4ivityksess\u00e4 on keskitytty skannausasemien rekister\u00f6innin nopeuttamiseen, aineistojen tehokkaampaan pakkaamiseen ja eri tyyppisten aineistojen yhdist\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi r\u00f6ntgen-ty\u00f6kalu (X-Ray) sai p\u00e4ivityksen, jonka avulla esimerkiksi sis\u00e4ll\u00e4 mitattua aineistoa on entist\u00e4 helpompi tarkastella ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 CAD-ohjelmiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
R\u00f6ntgenty\u00f6kalu sopii erityisesti talojen julkisivuihin ja pohjakaavoihin. Kuvassa sit\u00e4 on k\u00e4ytetty n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n miten my\u00f6s puita voi tarkastella helpommin ty\u00f6kalun avulla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Samat puut harmaas\u00e4vyn\u00e4kym\u00e4ss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aineistojen keskin\u00e4isen rekister\u00f6innin nopeuttaminen on ollut Rieglin t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 heti VZ-400i-skannerin<\/a> julkaisemin j\u00e4lkeen, sill\u00e4 uudella skannerilla voidaan tehokkaasti mitata satoja skannausasemia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Tyypillinen skannaus ulkona kest\u00e4\u00e4 30 sekuntia. Rekister\u00f6inti voidaan nyky\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 skannerin sis\u00e4ll\u00e4 olevassa tehokkaassa tietokoneessa skannauksen aikana ja\/tai tietokoneella skannauksen j\u00e4lkeen. Uusimman p\u00e4ivityksen j\u00e4lkeen rekister\u00f6inti on entist\u00e4 nopeampaa ja nyt rdbx-tietokantaa saadaan pienennetty\u00e4 eli samalla projektin koko pienenee. Monipistepulssiskannerin aineistot ovat tosin jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti pienempia kuin vaihe-eroskannerien tuottamat aineistot, mutta pistepilvitiedostoilla on aina kokoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvassa asiakkaamme Staran muuta vuosi sitten Riegl VZ-400i:ll\u00e4 skannaama kiertoliittym\u00e4, jonka aineistolla testasimme uutta 2.9 ohjelmaversiota.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuoreen p\u00e4ivityksen mielenkiintoisin osio on kuitenkin mahdollisuus yhdist\u00e4\u00e4 erityyppisi\u00e4 aineistoja tehokkaammin kuin aikaisemmin. Tyypillisesti aineistojen yhdist\u00e4minen tehd\u00e4\u00e4n esimerkiksi valitsemalla molemmista aineistoja yhteisi\u00e4 pisteit\u00e4, mutta j\u00e4lleen kerran Riegl on l\u00e4htenyt omille poluilleen uudessa ratkaisussaan. Kuten signaalianalyysin taitajilta sopii odottaa, niin uusi tekniikka perustuu aineistojen taajuusanalyysiin. Rieglin \u00e4lyk\u00e4s pistepilvi (= sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon attribuutteja) mahdollistaa monenlaisia asioita, mutta taajuusanalyysill\u00e4 voidaan yhdist\u00e4\u00e4 Rieglin pistepilviin my\u00f6s muilla laitteistoilla tai vaikkapa kuvantamalla luotuja pistepilvi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tyyppiesimerkki on mets\u00e4, joka on skannattu maasta puiden lomassa mutta latvukset on kuvattu tai skannattu ilmasta lennokilla. Ilmasta mitattu aineisto on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa georeferoitu paremmin, sill\u00e4 mets\u00e4n siimeksess\u00e4 GNSS on heikompi\/huono ja muutakaan koordinaatistoa ei tyypillisesti oikein l\u00f6ydy. Aineiston lopullinen koordinaatisto voidaan valita sen perusteella, miss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6aineistossa on tarkempi koordinaatisto. Uusi metodi toimii sek\u00e4 RiScan Prossa ett\u00e4 mobiiliaineistojen k\u00e4sittelyohjelmassa RiProcessissa. <\/p>\n\n\n\n

Rieglin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4p\u00e4ivill\u00e4 lokakuussa uutta yhdist\u00e4mistekniikkaa esiteltiin omassa ty\u00f6pajassaan – niin merkitt\u00e4v\u00e4ksi se koetaan. Kaikki, jotka ovat koettaneet yhdist\u00e4\u00e4 mets\u00e4aineistoja kesken\u00e4\u00e4n tiet\u00e4v\u00e4t mist\u00e4 on kysymys. Metsiin verrattuna rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n aineistojen erilaisten aineistojen yhdist\u00e4minen on lastenleikki\u00e4 ja nyt sekin tehd\u00e4\u00e4n ilman erillisi\u00e4 liitospisteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kiinnostuitko? Ota yhteytt\u00e4 niin kerromme mielell\u00e4mme lis\u00e4\u00e4. p. 045 650 8585\/s-posti: nordic(at)geocenter.fi<\/p>\n\n\n\n

RIEGL VZ-400i -laserskannerin esittely sivuillamme<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rieglin maalaserkeilainten rekister\u00f6inti- ja perusk\u00e4sittelyohjelmisto RiScan Pro sai juuri p\u00e4ivitysversion versionumeroltaan 2.9. T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4ivityksess\u00e4 on keskitytty skannausasemien rekister\u00f6innin nopeuttamiseen, aineistojen tehokkaampaan pakkaamiseen ja eri tyyppisten aineistojen yhdist\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi r\u00f6ntgen-ty\u00f6kalu (X-Ray) sai p\u00e4ivityksen, jonka avulla esimerkiksi sis\u00e4ll\u00e4 mitattua aineistoa on entist\u00e4 helpompi tarkastella ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 CAD-ohjelmiin. Aineistojen keskin\u00e4isen rekister\u00f6innin nopeuttaminen on ollut Rieglin t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 heti VZ-400i-skannerin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[49,75,155],"class_list":["post-3354","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-maalaserkeilaus","tag-ohjelmisto","tag-riegl-vz-400i"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3354","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3354"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3354\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3354"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3354"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3354"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}