Et\u00e4isyysmittausten kanssa puuhastellessa virhel\u00e4hteiden miettiminen on tai ainakin sen pit\u00e4isi olla arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti virheet aiheituvat laitteista, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja mittaajista. Laitteiden k\u00e4ytett\u00e4vyys on nyky\u00e4\u00e4n niin hyv\u00e4, ett\u00e4 napin painalluksen luullaan riitt\u00e4v\u00e4n hyvin tulosten aikaansaamiseksi. T\u00e4m\u00e4 on haaste my\u00f6s alan koulutuksessa, sill\u00e4 opiskelijat jopa kielt\u00e4ytyv\u00e4t tekem\u00e4st\u00e4 mittauksia vaatimusten mukaan. Virheet t\u00e4ytyisi selke\u00e4sti saada ilmennetty\u00e4 paremmin, jotta niiden olemassaolon ja merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4isi.<\/p>\n
Ilmakeh\u00e4st\u00e4 aiheutuu monenmoista murhetta mittauksilla kaikilla s\u00e4hk\u00f6magneettisissa mittauksissa k\u00e4ytetyill\u00e4 aallonpituuksilla. Er\u00e4s virheiden aiheuttajista on refraktio oli mittauss\u00e4teen taittuminen rajapinnassa. Refraktio on erityisen voimakas l\u00e4mpimin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 ilman seisoessa, jolloin ilmaan syntyy eri l\u00e4mp\u00f6tilan omaavia kerroksia ja niiden rajapintoihin eri taitekertoimia. Myrskys\u00e4\u00e4ll\u00e4 ilma on puolestaan hyvin sekoittunutta, jolloin refraktio on normaalisti olematon. Refraktio olisi helppo hallita ja mallintaa, jos tiet\u00e4isimme olosuhteet koko mittauss\u00e4teen kulkumatkalta, mutta n\u00e4inh\u00e4n ei ole.<\/p>\n
Refraktio tulee vahvasti esille haluttaessa mitata kuumia kohteita, koska mittauss\u00e4de kohtaa matkallaan useita taittavia rajapintoja – eril\u00e4mp\u00f6isi\u00e4 ilmakerroksia. Lis\u00e4ksi kuumasta kohteesta heijastuva s\u00e4teily voi h\u00e4irit\u00e4\/vahingoittaa mittalaitteen vastaanottokennoa. Kuumien kohteiden mittaaminen on tunnetusti haastavaa ja se ei onnistu mill\u00e4 tahansa laitteilla.<\/p>\n
Mutta kuinka moni tulee miettineeksi korkeaj\u00e4nnitevoimajohtojen s\u00e4hk\u00f6kenttien aiheuttamaa refraktiota sen virhett\u00e4 mittauksiin? Aihepiiri on tunnettu jo ainakin 140 vuoden ajalta, mutta sit\u00e4 on tutkittu v\u00e4h\u00e4n. Voimajohtojen l\u00e4heisyydess\u00e4 tunnetumpi ilmi\u00f6 lienee s\u00e4hk\u00f6&magneettikenttien aiheuttamat ongelmat itse mittalaitteista, jotka s\u00e4hk\u00f6laitteina voivat seota liian voimakkaissa kentiss\u00e4.<\/p>\n
Esimerkiksi 330 kV (30-50 A) voimajohdon l\u00e4heisyydess\u00e4 on havaittu systemaattisen horisontaalipoikkeaman olevan luokkaa -0,81 mgon ja vertikaalipoikkeaman +4,32 mgon. Korkeus- ja vaakakulman poikkeamat aiheuttavat mitatun pisteen sijaintivirheen, joka 100 m et\u00e4isyydell\u00e4 on jo senttimetriluokkaa.<\/p>\n
Kartoituksen tarkkuudessa virheet voivat vaikuttaa pienilt\u00e4 ja projektin vaatimuksista riippuen niit\u00e4 ei tarvitse edes huomioida. S\u00e4hk\u00f6johtoja sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 tunneleissa geodeettisten tarkkuusmittausten tekeminen onkin jo haastavampaa, koska voimajohtojen l\u00e4heisyydest\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se eroon. Lis\u00e4ksi voimajohtojen koon kasvaminen on maailmanlaajuinen tendenssi, joten virheen koko alkaa helposti olla jo merkitt\u00e4v\u00e4 isojen voimalinjojen l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4hde: Henrik Brys: Refraktionseinfl\u00fcsse durch elektriche Gleichstromfelder. Avn 5\/2012.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Et\u00e4isyysmittausten kanssa puuhastellessa virhel\u00e4hteiden miettiminen on tai ainakin sen pit\u00e4isi olla arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti virheet aiheituvat laitteista, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja mittaajista. Laitteiden k\u00e4ytett\u00e4vyys on nyky\u00e4\u00e4n niin hyv\u00e4, ett\u00e4 napin painalluksen luullaan riitt\u00e4v\u00e4n hyvin tulosten aikaansaamiseksi. T\u00e4m\u00e4 on haaste my\u00f6s alan koulutuksessa, sill\u00e4 opiskelijat jopa kielt\u00e4ytyv\u00e4t tekem\u00e4st\u00e4 mittauksia vaatimusten mukaan. Virheet t\u00e4ytyisi selke\u00e4sti saada ilmennetty\u00e4 paremmin, jotta niiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-333","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-takymetrit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=333"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=333"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=333"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=333"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}