{"id":3228,"date":"2019-06-17T22:16:52","date_gmt":"2019-06-17T19:16:52","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=3228"},"modified":"2019-06-18T12:19:41","modified_gmt":"2019-06-18T09:19:41","slug":"kadonnutta-teknologiaa-metsastamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/kadonnutta-teknologiaa-metsastamassa\/","title":{"rendered":"Kadonnutta teknologiaa mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Maanmittauslaitoksen korkeus- ja kolmiopisteit\u00e4 maastossa etsiess\u00e4 on aikaa pohtia monenlaisia asioita, my\u00f6s tekniikan katoavaisuutta. Tosin infrarakentamisalalla tarkat paikalliset korkeuspisteet ovat edelleenkin toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohta – osa projektien mittausperustaa, joten paikalliset korkeuskiintopisteet ovat edelleenkin t\u00e4rke\u00e4 osa rakentamisen mittausinfraa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Korkopultti lymy\u00e4\u00e4 mets\u00e4n siimeksess\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kun mittaamme teiden peruskorjauksen vaatiman suunnittelun l\u00e4ht\u00f6tietoa, niin mittausaineisto on sidottava fyysisiin pisteisiin. Tyypillisesti virallisen taso- ja korkeuskiintopistetiedon tarjoaa Maanmittauslaitos tai kunta, mutta pisteiden tuhoutuminen\/katoaminen\/vanheneminen maastossa johtaa helposti uusien pisteiden mittaustarpeeseen samoin kuin pisteist\u00f6n paikallinen tihent\u00e4minen. Yksi viime aikojen suurimmista operaatioista lienee Tampereen raitiotien mittausperustan luominen<\/a> ja Helsingin raidejokeri on kooltaan my\u00f6s iso. <\/p>\n\n\n\n

Tampereella rakentajien mittausperustaan kuului lopulta 458 pistett\u00e4 ja sen ensimm\u00e4iset pisteet (staattinen GNSS) mitattiin samanaikaisesti meid\u00e4n tekem\u00e4mme mobiililaserkeilauksen kanssa, jotta saimme aineiston sidottua rakennusaikaiseen mittausperustaan. Raidejokerin osalta tietoa l\u00f6ytyy t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ainakin budjetista eli mittausperustan luomiseen on varattu 119 000 EUR.<\/a> Surullisinta n\u00e4iss\u00e4 nykyprojekteissa on se, ett\u00e4 tilaajatahoille t\u00e4ytyy v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 rautalangasta mittausperustan olemassaolon tarpeellisuus jo suunnitteluvaiheessa, vaikka t\u00e4m\u00e4 tieto oli ennen itsest\u00e4\u00e4nselvyys alan ammattilaisten keskuudessa. ”Ilmaan” tai ep\u00e4homogeeniseen l\u00e4ht\u00f6tietoon suunnitteleminen tulee kalliiksi rakentamisvaiheessa ja siksi mittausperusta on vaatimuksena my\u00f6s julkisen hallinnon mittausohjeissa. Raidejokerin kohdalla huomaamme mittausperustan per\u00e4ti puuttuneen alkuper\u00e4isest\u00e4 budjetista<\/a>. Hohhoijaa…<\/p>\n\n\n\n

Mutta takaisin ihmettelem\u00e4\u00e4n kadonnutta teknologiaa eli vaaitusta. No, ei vaaitus nyt ihan t\u00e4ysin katoamassa ole, mutta sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti varsinkin tarkkuusvaaitusten osalta. Vaaitus on my\u00f6s osa mittausperustan luomista, sill\u00e4 takymetrimittausten korkeustarkkuus on vaaitusta heikompaa. Vastaavasti korkeuden mittaus on my\u00f6s RTK-GNSS-mittausten heikoin lenkki. Useiden tuntien staattisin GNSS-mittauksin korkeus saadaan my\u00f6s mitattua tarkasti, mutta n\u00e4it\u00e4 pisteit\u00e4 mitataan tyypillisesti harvempaan pitkist\u00e4 havaintoajoista johtuen ja v\u00e4lit tihennet\u00e4\u00e4n vaaituksin. Silloin kun projektin tarkkuuvaatimuksen n\u00e4in m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t. Tosin satelliittimittaustenkin monipuolinen laskenta alkaa olla my\u00f6s katoavaa kansallisperinnett\u00e4. Saatikka sitten GNSS-, takymetri- ja vaaitushavaintojen yhdist\u00e4minen samassa laskennassa.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4stimme siis taas paikallisia vaaitsemalla mitattuja korkeuskiintopisteit\u00e4, jotta voimme sitoa mobiililaserkeilauksemme paikalliseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Kiintopisteiden kohdalla mets\u00e4stys on hyv\u00e4 vertauskuva, sill\u00e4 korkopulteilla on tyypillisesti hyvin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen XY-tasosijaintitieto. Joskus annetut koordinaatit johtavat likimain suoraan oikeaan paikkaan ja joskus taas yli sadan metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n todellisesta sijainnista. Siksi pistekortin piirros on arvokasta metadataa sijainnista. Rakentajien saapuessa muutaman vuoden kuluttua paikalle, heill\u00e4 on koneissaan n\u00e4ihin pisteisiin sek\u00e4 mittaamiimme tasokiintopisteisiin sidottu suunnitelma. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tyypillinen kaarevapintainen korkopultti.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tosiasiassa emme voi tietenk\u00e4\u00e4n olla varmoja asiasta, sill\u00e4 viime vuosina vastaan on tullut jo useaan otteeseen pieni\u00e4 ja isoja yrityksi\u00e4 projekteissa, jossa jopa tiet\u00e4 rakennetaan ja p\u00e4\u00e4llysteit\u00e4 kontrolloidaan RTK-GNSS-mittauksin. Kaikkien ohjeiden vastaisesti, mutta ”kun se on niin helppoa” ja ”kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 riitt\u00e4\u00e4”. Emme tied\u00e4 miss\u00e4 kouluissa n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t ovat opiskelleet, mutta nappeja siell\u00e4 on ainakin opittu painamaan. Jos siis syyllisi\u00e4 jossain vaiheessa etsit\u00e4\u00e4n, niin meill\u00e4 on aina tavoitteena luoda vedenpit\u00e4v\u00e4 dokumentaatio mittauksistamme.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoismainen geodeettinen komissio asetti muuten vuonna 2010 <\/a>tavoitteeksi laskea 5 mm kvasigeoidin ja sen saavuttamisaikataulua hahmoteltiin 10 – 20 vuoden mittaiseksi. Ruotsissa ja Virossa on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Pohjoismaiden uusin ja tarkin geoidimalli NKG2015, mutta ei senk\u00e4\u00e4n tarkkuudella saavuteta kaikkia infrarakentamisen toleransseja. Ruotsissa geoidin tai siis vertauspinnan tarkkuus on 15-20 mm, <\/a>mik\u00e4 saavutetaan 68% mittauksista (1 sigma). Se perinteinen 2,5 sigman vaatimus on n\u00e4ill\u00e4 lukemilla siis 37-50 mm. Ruotsissa on lis\u00e4ksi huomattavasti tihe\u00e4mpi GNSS-asemien verkosto korjaussignaalia varten kuin meill\u00e4 ja tukiasemaketjut reunustavat erityisesti p\u00e4\u00e4teit\u00e4. Ennustamme siis, ett\u00e4 Suomessa infrarakentamisprojektit tarvitsevat paikallisia runkomittauksia ja omaa mittausperustaa viel\u00e4 varsin pitk\u00e4\u00e4n. Mutta tekij\u00f6it\u00e4 vaativimpiin mittauksiin ja laskentaan ei kohta l\u00f6ydy, jollei alalla tapahdu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ryhdist\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maanmittauslaitoksen korkeus- ja kolmiopisteit\u00e4 maastossa etsiess\u00e4 on aikaa pohtia monenlaisia asioita, my\u00f6s tekniikan katoavaisuutta. Tosin infrarakentamisalalla tarkat paikalliset korkeuspisteet ovat edelleenkin toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohta – osa projektien mittausperustaa, joten paikalliset korkeuskiintopisteet ovat edelleenkin t\u00e4rke\u00e4 osa rakentamisen mittausinfraa. Kun mittaamme teiden peruskorjauksen vaatiman suunnittelun l\u00e4ht\u00f6tietoa, niin mittausaineisto on sidottava fyysisiin pisteisiin. Tyypillisesti virallisen taso- ja korkeuskiintopistetiedon tarjoaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[186,187,185,176],"class_list":["post-3228","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-geoidi","tag-kiintopiste","tag-mittausperusta","tag-runkomittaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3228","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3228"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3228\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3228"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3228"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3228"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}