Vuoden 1983 j\u00e4rjestetyiss\u00e4 ensimm\u00e4isiss\u00e4 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailussa Hannu toimi mittauksen johtajana ja elektro-optisesti mitattaviin lajeihin tulivat nyt my\u00f6s mukaan pituushyppy, kolmiloikka ja kuula aiemmin mitattujen pitkien heittojen lis\u00e4ksi. Helsingiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tapahtui ensimm\u00e4isen kerran maailmassa.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisiin kilpailuihin uuden tekniikan tuominen vaatii kansainv\u00e4lisen yleisurheiluliiton IAAF:n hyv\u00e4ksynn\u00e4n uudelle mittaustavalle. Hannu oli esitellyt mittaustekniikkansa Suomen Urheiluliitolle ja Suomen tekninen delekaatio esitteli sen edelleen Rooman EM-kisojen yhteydess\u00e4 IAAF:lle. Roomassa ajatukselle naurettiin ja v\u00e4itettiin kyseisen mittauksen olevan mahdotonta. Suomeen palattuaan delekaation johtaja Nils \u201dNisse\u201d Hagman soitti Hannulle jo Helsingin lentoasemalta terveisi\u00e4 Roomasta ja kyseli oliko Hannu tahallaan laittanut heid\u00e4t \u201dpellen osaan\u201d Roomassa, esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n aivan mahdotonta ratkaisua. Puhelussa kuitenkin sovittiin, ett\u00e4 Hannu saisi todistaa v\u00e4itteens\u00e4 paikkansapit\u00e4vyyden parin p\u00e4iv\u00e4n kuluttua Olympiastadionilla delegaation j\u00e4senille. Niinp\u00e4 viritettiin mittalaitteet Stadionille katsomon eteen ja kun Nisse Hagman ja stadionin is\u00e4nn\u00f6itsija Jorma Lindell hypp\u00e4siv\u00e4t pituutta kent\u00e4n toisella laidalla, Hannu mittasi tulokset kent\u00e4n ylitse ja kontrollit mitattiin mittanauhalla millilleen. Poikkeamat olivat 0\u20261 mm luokkaa, jonka j\u00e4lkeen Nisse totesi pontevasti ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti, ett\u00e4 ensikes\u00e4n\u00e4 me mitataan sitten takymetrill\u00e4 ja n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 me Suomessa osaamme n\u00e4m\u00e4 hommat.<\/p>\n
Uutta oli my\u00f6s mittauslaitteiden siirtyminen pois kent\u00e4lt\u00e4 – Olympiastadionille rakennettiin A-katsomon yl\u00e4osaan katettu mittausasema, jossa oli 2 betonipilaria takymetreille ja datayhteys Stadionin keskustietokoneelle. Lajien valinta automatisoitiin, joten kahdella takymetrill\u00e4 hoidettiin jopa nelj\u00e4n samanaikaisen lajin mittauksia.<\/p>\n
![\"Elta](\"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/05\/maria_zeiss.jpg\" "\\"Maria_Zeiss\\"")
<\/a>Maria Heinonen mittaamassa Olympiastadionilla vuonna 1998. Takymetrin\u00e4 Hannulle hyvin rakas Zeiss Elta S-sarjan laite, jonka suunnittelussa Hannu oli Zeissilla mukana. Kuval\u00e4hde: Zeiss Geo Newsletter 12 (98)<\/p><\/div>\n
T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa mittauspaikat pystyttiin viel\u00e4 valitsemaan optimaalisesti hyvien mittaustulosten varmistamiseksi, mutta nyky\u00e4\u00e4n sponsori & muut \u201dpoliittiset\u201d tekij\u00e4t vaikuttavat tai ainakin pyrkiv\u00e4t vaikuttamaan laitteiden sijoitteluun. N\u00e4in mittauksen kokonaisep\u00e4varmuus kasvaa, jolleivat alan ammattilaiset pid\u00e4 puoliaan markkinavoimia vastaan.<\/p>\n
Los Angelesin menetetyt Olympiakisat<\/em><\/strong><\/p>\n Los Angelesin 1984 olympialaisten tekninen delegaatio oli Helsingiss\u00e4 tutustumassa j\u00e4rjestelyihin ja kiinnostui uudesta mittausratkaisuista. Pian Hannu allekirjoitti sopimuksen olympiakisojen mittausteht\u00e4vist\u00e4 ja alan johtaviin laitevalmistajiin kuulunut Wild Heerbrugg Ag <\/a> lupautui toimittamaan tarvittavat mittauslaitteet Hannulle paikan p\u00e4\u00e4lle. Hannu toimi tuolloin A. Ilmonen Oy:n Geodesian osaston myyntip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Mainittakoon, ett\u00e4 1983 Wild esitteli T2000<\/a> elektroniteodoliitin maastotallentimella ja ohjelmointimodulilla, jota toimitettiin Suomeen noin 30 kappaletta heti ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna. Muualla maailmassa ohjelmointimodulia ei myyty, mutta Suomessa oli heti ohjelmointivalmius ja ideoita mittausohjelmien tekoon. Hannukin k\u00e4vi Sveitsiss\u00e4 Wildin ohjelmointikursseja.<\/p>\n Pian Suomen urheiluliitto pyysi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n Nokialle mahdollisuuden tulla mukaan osittain 1984 Olympialaisten tulospalveluun tavoitteena 1988 Olympialaisten kokonaistulospalvelun saaminen Nokialle. T\u00e4m\u00e4n vaatimuksen esitt\u00e4minen j\u00e4lkik\u00e4teen, sopimuksen allekirjoituksen j\u00e4lkeen, aiheutti hankalan neuvottelutilanteen, kun yritettiin v\u00e4kisin saada ovi auki Nokialle. J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet Nokian mukaantuloa, joten mittaussopimus purettiin vain muutama kuukausi ennen olympiakisojen alkamista. N\u00e4in Losin Olympialaisissa kuula ja hypyt mitattiin perinteisesti mittanauhalla mitaten. Mit\u00e4p\u00e4 asiaan voi muuta todeta kuin ett\u00e4 Nokia on historiansa aikana<\/a> ollut monasti vahvasti l\u00e4sn\u00e4 suomalaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa.<\/p>\n Hannun seuraava suuri kansainv\u00e4linen koitos olivat 2005 MM-kisat Helsingiss\u00e4 mittausjohtajan pallilla. Tapahtumasta j\u00e4i erityisesti mieleen rankka vesisade ja selitysten antaminen kansainv\u00e4liselle televisiolle vesisateen aiheuttamista tietoliikenneongelmista. Yksitt\u00e4inen mittaustulos j\u00e4i tietokoneen puskurimuistiin niin, ett\u00e4 jokainen urheilija sai edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 tuloksen taululle. N\u00e4in esimerkiksi kisan aloittanut Tero Pitk\u00e4m\u00e4ki sai noin 80-metriselle avausheitolleen taululle tulokseksi 60 m, joka oli edelt\u00e4v\u00e4n kontrollimittauksen lukema. Yleis\u00f6 buuasi ja mittausjohtaja juoksi kovaa tulospalveluun… Vuonna 2005 laitteisto tuli kokonaisuudessaan Seikon ja Epsonin toimesta eli nyky\u00e4\u00e4n kisoissa ei n\u00e4e en\u00e4\u00e4 takymetrien valmistajamerkkej\u00e4. Mittausjohtaja j\u00e4i kaipaamaan omia laitteita ja systeemi\u00e4, joiden kanssa oli p\u00e4rj\u00e4tty hyvin my\u00f6s vesisateessa.<\/p>\n Kilpailumittausten lis\u00e4ksi Hannun toimeen on kuulunut kisamittaajien koulutus. Kisamittaus on perinteisesti toiminut vapaaehtoisvoimin, joten halukkaita koulutetaan teht\u00e4viin aina ennen kisoja. Kuten kaikki prisman kanssa takymetrilla mitanneet tiet\u00e4v\u00e4t, suurin \u00e4ly t\u00e4ytyy l\u00f6yty\u00e4 prismap\u00e4\u00e4st\u00e4, joten prisman asettaminen kent\u00e4ll\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4. Oman lis\u00e4mausteensa mittauksiin tuo lis\u00e4ksi valtava katsojam\u00e4\u00e4r\u00e4, korvissa vihlova huutomyrsky ja koko kisatilanteen tuoma paine, joka my\u00f6s kisahenkil\u00f6kunnan on kestett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Kisal\u00e4hetyksi\u00e4 seuratessanne kiinnitt\u00e4k\u00e4\u00e4p\u00e4 huomionne siihen, miten mittauslaitteet on sijoitettu. Laitemerkit hyvin tuntevat voivat puolestaan tunnistaa laitevalmistajat sponsoritarrojen alta. Prismatekniikan toimivuutta voi puolestaan tarkastella varsinkin television l\u00e4hikuvista, joissa v\u00e4lill\u00e4 vilahtelee mittamieskin.<\/p>\n