Prismojen kohdalla robottitakymetreille suunnitellut 360-prismat tuomitaan monitoroinnissa tarkkuuksien puolesta ja kerrotaan vain 1-prismojen tuottavan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tarkkuutta. N\u00e4inh\u00e4n me olemme my\u00f6s moneen otteeseen todenneet ja asiasta l\u00f6ytyy useita tutkimuksia<\/a>. 1-prisman kohdalla my\u00f6s prisman kiinnitys sauvaan on kriittinen tekij\u00e4, kuten olemme useaan otteeseen havainneet Tampereen kent\u00e4ll\u00e4<\/a>. Ihan helposti ei fysiikan lakeja muuteta, mutta k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t vaativat valmistajilta mittausta helpottavia ratkaisuja. Kaikki ratkaisut eiv\u00e4t tosin ole onnistuneita.<\/p>\n Refraktiota ja ilmakeh\u00e4n vaikutusta it\u00e4valtalaiset tutkivat mittaamalla vuoren rinnett\u00e4 ja kas vaan, aina se valons\u00e4de jaksaa taittua. N\u00e4in kirjoittaa jo Aarne Rainessalo vuonna 1927 Geodesia-kirjassaan, joka on koostettu ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 Witkovskin oppikirjasta t\u00e4ydent\u00e4en sit\u00e4 saksalaisella Jordanilla ja tanskalaisella Johansenilla. Helpoimmin ilmakeh\u00e4n vaikutuksesta mittaustuloksiin p\u00e4\u00e4see eroon lyhyill\u00e4 havaintomatkoilla, max. 60 m. ”Lyhyit\u00e4 t\u00e4ht\u00e4yksi\u00e4 voi siis mitata yht\u00e4 hyvill\u00e4 tuloksilla milloin tahansa”.<\/p>\n Loppuartikkeli k\u00e4sittelee prismatonta mittausta ja my\u00f6s laserskannausta monitoroinnissa, jolloin lis\u00e4virhett\u00e4 mittaustuloksiin tuo itse mitattava kohde. Prisman heijastusominaisuudet tunnetaan, mutta prismattomassa mittauksessa erilaiset pinnat synnytt\u00e4v\u00e4t mittauksiin virhett\u00e4 eri tavoilla. Ei siis ole ihan helppoa t\u00e4m\u00e4 mittauksen maailma kun menn\u00e4\u00e4n tarkimpiin mittauksiin. Vaikka laitteet ovat automatisoituneet, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n t\u00e4ytyy edelleen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4n on tekem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kohteiden seurantaa mittauksella on tehty niin kauan kuin mittauksiakin, mutta viime vuosina monitoroinnin tarve tuntuu taas lis\u00e4\u00e4ntyneet – tai ainakin siit\u00e4 puhutaan taas enemm\u00e4n. Trendi n\u00e4kyy my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti ja se n\u00e4kyy my\u00f6s tutkimuksessa. Vastaan tuli hiljan t\u00e4m\u00e4 tuore it\u00e4valtalainen selvitys aihepiirist\u00e4, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s kahta meid\u00e4nkin lempiaihettamme – takymetrin prismojen virheit\u00e4 ja refraktiota mittauksissa. Kumpikin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,132],"tags":[],"class_list":["post-2831","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-paikannus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2831","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2831"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2831\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2831"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2831"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2831"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/geotechnical-1024x814.jpg\")
<\/a><\/p>\n