{"id":273,"date":"2012-05-07T16:05:46","date_gmt":"2012-05-07T13:05:46","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=273"},"modified":"2012-05-07T16:05:46","modified_gmt":"2012-05-07T13:05:46","slug":"monitorointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/monitorointi\/","title":{"rendered":"Monitorointi"},"content":{"rendered":"<p>Monitoroinnin tarve kasvaa koko ajan, mutta mit\u00e4 se oikeastaan on? Hyv\u00e4 perusm\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 l\u00f6ytyy esimerkiksi <a title=\"Monitoring\" href=\"http:\/\/de.wikipedia.org\/wiki\/Monitoring\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">wikipediasta<\/a> eli kyseess\u00e4 on yksinkertaistettuna prosessin tarkkailu tai valvonta. Prosessi voi olla keinotekoinen kuten esimerkiksi rakennusprosessi tai luonnollinen, kuten eroosio. Joka tapauksessa seurataan muutoksia mitattavassa kohteessa eli suomeksi voidaan puhua my\u00f6s seurannasta. Muutoksia voidaan tehd\u00e4 suuressa mittakaavassa my\u00f6s satelliiteist\u00e4, kuten <a title=\"GMES Sentinel\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/GMES_Sentinel\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">EU:n GMES Sentinel<\/a> -ohjelmassa.<\/p>\n<p>Erityyppist\u00e4 monitorointia voidaan tehd\u00e4 monin eri tavoin riippuen muun muassa valvottavan alueen koosta ja mittaukselta vaadittavalta tarkkuudelta. Perinteisill\u00e4 geodeettisilla tekniikoilla valvottavaa kohdetta on kyetty seuraamaan pistem\u00e4isesti, mutta nykytendenssi on kohti alueiden mittaamista. Pistem\u00e4inen mittaustapa ei n\u00e4et paljasta liiketta, jos kohde ei liiku tasaisesti kaikilta osiltaan.<\/p>\n<p>Toinen suuri yleistendenssi on reaaliaikaisuus eli h\u00e4lytys muutoksista halutaan saada heti kun ne ylitt\u00e4v\u00e4t asetetun kynnysrajan. N\u00e4in voidaan esimerkiksi ehti\u00e4 pelastamaan ihmiset alkavan lumivy\u00f6ryn tai maansortuman alaisilta alueilta. Ylikansallisia monitorointij\u00e4rjestelmi\u00e4 &#8211; t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa puhutaan usein varoitusj\u00e4rjestelmist\u00e4 &#8211; on tehty esimerkiksi maanj\u00e4ristysten ja tsunamien valvontaa. Viime vuonna Japanin maanj\u00e4ristyksess\u00e4 varoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n avulla enn\u00e4tettiin pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luotijunat ja tehtaissa kriittisi\u00e4 prosesseja juuri ennen pahinta j\u00e4ristyst\u00e4. N\u00e4in systeemi maksaa itsens\u00e4 takaisin s\u00e4\u00e4stetyill\u00e4 ihmishengill\u00e4.<\/p>\n<p>Alueiden mittaamisessa 3D-laserskannerit ovat omimmillaan, koska koko mittaustekniikka ja my\u00f6s pinnan mittauksen tarkkuus perustuvat suuriin pistem\u00e4\u00e4riin. Kaikkia skannereita voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monitorinnissa siten, ett\u00e4 kohdetta mitataan m\u00e4\u00e4r\u00e4tyin aikav\u00e4lein ja aikaisempia pistepilvi\u00e4\/suunnittelumallia vertaillaan kesken\u00e4\u00e4n. Mietitt\u00e4v\u00e4 asia on luonnollisesti skannerin mittauset\u00e4isyys, koska vaihe-eroskannereita voi et\u00e4isyyksien takia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain l\u00e4hiet\u00e4isyyksill\u00e4 kuten tunneleissa. Esimerkkej\u00e4 <a title=\"Faro Focus3D\" href=\"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/?page_id=15\" target=\"_blank\">Faro Focus3D<\/a>:n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 rakentamisen valvonnassa n\u00e4et <a title=\"Faro rakentaminen ja kiinteist\u00f6t\" href=\"http:\/\/geocenter.pp.fi\/FARO\/Faro_rakentaminen_web.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. <a title=\"RIEGL\" href=\"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/?page_id=6\" target=\"_blank\">Rieglin<\/a> pulssilaserien kohdalla mittauset\u00e4isyys ei muodostu ongelmaksi, sill\u00e4 laitteet mittaavat jopa 6 km asti.<\/p>\n<p>Reaaliaikaisessa valvonnassa tarvitaan lis\u00e4ksi my\u00f6s monitorointia tukeva ohjelmisto, jollainen on esimerkiksi <a title=\"RiMonitor\" href=\"http:\/\/www.riegl.com\/media-events\/newsletter\/0512-rimonitor-and-rimining\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Riegl RiMonitor<\/a>. T\u00e4ll\u00f6in skanneri voidaan asettaa mittaamaan automaattisen m\u00e4\u00e4r\u00e4v\u00e4lein vaaralliseksi arvioitu kohdetta ja muutoksen tapahtuessa h\u00e4lytys ohjataan h\u00e4lytysj\u00e4rjestelmiin tai vaikkapa vastuuhenkil\u00f6iden k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4n. T\u00e4llaisia j\u00e4rjestelmi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi avolouhoksilla, sill\u00e4 kaivosten sein\u00e4m\u00e4t ovat ep\u00e4vakaita ja alttiita sortumille. Samoin erilaisten patoaltaiden muurit voivat odottamattomasti sy\u00f6py\u00e4 rikki.<\/p>\n<p>Monitorointij\u00e4rjestelm\u00e4t ovat kehittym\u00e4ss\u00e4 mielenkiintoiseen suuntaan sensoritekniikoiden yhdistyess\u00e4 ja kone\u00e4lyn yhdist\u00e4misess\u00e4 mittaustulosten analyysiin. Seurantaan halutaan liitt\u00e4\u00e4 ennustettavuus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monitoroinnin tarve kasvaa koko ajan, mutta mit\u00e4 se oikeastaan on? Hyv\u00e4 perusm\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 l\u00f6ytyy esimerkiksi wikipediasta eli kyseess\u00e4 on yksinkertaistettuna prosessin tarkkailu tai valvonta. Prosessi voi olla keinotekoinen kuten esimerkiksi rakennusprosessi tai luonnollinen, kuten eroosio. Joka tapauksessa seurataan muutoksia mitattavassa kohteessa eli suomeksi voidaan puhua my\u00f6s seurannasta. Muutoksia voidaan tehd\u00e4 suuressa mittakaavassa my\u00f6s satelliiteist\u00e4, kuten EU:n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[],"class_list":["post-273","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/273","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=273"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/273\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=273"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=273"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=273"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}