LiDAR-sanan lis\u00e4ksi tekniikasta l\u00f6ytyy paljon tietoa termill\u00e4 ”laser scanning”. Suomessa laserskannaus on puolestaan k\u00e4\u00e4nnetty laserkeilaukseksi, vaikka k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 aikoinaan pohdittaessa sellaiset termit kuten laserluotaus ja lasertutka olivat kuuleman mukaan my\u00f6s pohdinnassa. Me olemme p\u00e4\u00e4tyneet laserskannaus-sanaan – paitsi jos mittausalgoritmi kertoo muusta.<\/p>\n
Hesarin artikkeleissa toimittaja oli k\u00e4ynyt Piilaaksossa<\/a> – ehk\u00e4 Helsingin pormestarin seurueessa – ja n\u00e4hnyt siell\u00e4 ihmeit\u00e4 mukaanlukien Google\/Waymon katuja kartoittavat ajoneuvot. Kaduilla hy\u00f6riv\u00e4t ”lasertutkat” ovat kirjoittajalle merkki kilpailusta robottiautoilun maailmanherruudesta ja positiivisesti kartoitusmenetelm\u00e4\u00e4 ei sent\u00e4\u00e4n julisteta uudeksi ja ihmeelliseksi.<\/p>\n Toisessa artikkelissa<\/a> on k\u00e4\u00e4nnetty tyypillinen viraalisti levi\u00e4v\u00e4 nykytiedeuutinen selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lainkaan taustoja. Tutkimusryhm\u00e4 hamuaa mainetta ja julkisuutta ”uusilla ja mullistavilla menetelmill\u00e4 ja l\u00f6yd\u00f6ill\u00e4”, mutta taustat tiet\u00e4en l\u00f6yd\u00f6n voi asettaa pitk\u00e4\u00e4n jatkumoon my\u00f6s Keski- ja Etel\u00e4-Amerikan tutkimusten osalta. Kokoavasta artikkelista<\/a> kiinnostunut lukija voi helposti l\u00f6ytyy muita saman alueen laserskannaukseen perustuvia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 ja muilla alueilla tutkimus on my\u00f6s ajallisesti vanhempaa. Se siit\u00e4 uudesta ja mullistavasta tekniikasta siis.<\/p>\n Laserskannauksella ilmasta mitattua aineistoa mallinnettuna ja visualisoituna. Kuva: Wikimedia<\/p><\/div>\n Mainittakoon viel\u00e4, ensimm\u00e4iset kohu-kaukokartoitusl\u00f6yd\u00f6t Keski-Amerikasta lienev\u00e4t Charles Lindberghin ja Anne Morrow Lindberghin j\u00e4ljilt\u00e4 vuodesta 1929 alkaen. Ne tehtiin passiivisella kameratekniikalla, jolloin metsien siimekseen kasvillisuuden alle ei siis pystyt\u00e4 tunkeutumaan. Mutta jo se mit\u00e4 n\u00e4kyi, oli aikoinaan uutta. Lindberghien kuvauksiin ja kalustoon voi tutustua esimerkiksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n Mit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n lehdest\u00e4 opimme? Se mik\u00e4 on toisille k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva menetelm\u00e4, onkin toisten mielest\u00e4 jotain uutta. Ilmasta teht\u00e4v\u00e4n laserskannauksen suhteen on varsin masentavaa, ett\u00e4 toimittajilla ei ole aikaa tehd\u00e4 edes 30 sekunnin tarkastusta ja havaita, ett\u00e4 vaikkapa vain Suomessa Maanmittauslaitos on mitannut t\u00e4t\u00e4 maata LiDARilla jo 2008 alkaen. Eik\u00e4 se ollut edes tekniikan uranuurtaja Suomessa – se kunnia taitaa kuulua jo edesmenneelle Tielaitokselle 1990-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen<\/a>.<\/p>\n Kuinka moni suomalainen tiet\u00e4\u00e4 Helsinki – Turku -moottoritiet\u00e4 ajaessaan, ett\u00e4 sen osuuksia suunniteltiin helikopterista mitattujen laserskannausaineistojojen pohjalle 1990-luvulla? Kyseess\u00e4 oli maailmanlaajuisesti tarkastellen pioneerity\u00f6 ja menetelm\u00e4kehitys, jolle kartoitusalan yritykset ja ohjelmistoyritykset kuten Terrasolid<\/a> rakensivat vientituotteen.<\/p>\n Eiv\u00e4tk\u00e4 suomalaiset arkeologitkaan ole ihan takapajuisia, sill\u00e4 Mets\u00e4hallituksen suuri valtion metsien kulttuuriperinn\u00f6n kartoitusprojekti hy\u00f6dynsi noita edellamainittuja Maanmittauslaitoksen aineistoja ja nyt my\u00f6s arkeologian harrastajat tekev\u00e4t samoin. Avointen ilmalaserskannausaineistojen aktiivisin harrastusk\u00e4ytt\u00f6 lienee kuitenkin suunnistuspiireiss\u00e4 – seh\u00e4n on maanmittarien perinteinen urheilulaji.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mediassa on nyky\u00e4\u00e4n runsaasti erilaisia LiDAR-aiheisia uutisia – t\u00e4n\u00e4\u00e4n sunnuntaina valtalehdess\u00e4mme Helsingin sanomissa LiDARiin viitattiin per\u00e4ti kaksi kertaa -tosin erilaisilla nimikkeill\u00e4. Akronyymi LiDAR – Light detection and ranging – k\u00e4tkee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 nipun erilaisia mittausalgoritmeja, jolle tyypillist\u00e4 on aktiivisen mittauss\u00e4teen l\u00e4hett\u00e4minen ja vastaanottaminen mittauksen aikana. Esimerkiksi kamerapohjaiset mittausmenetelm\u00e4t ovat useimmiten passiivisia menetelmi\u00e4, koska ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4ksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[],"class_list":["post-2695","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2695","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2695"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2695\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2695"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2695"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2695"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/Buckton_Castle_landscape.tif.png\")