{"id":2618,"date":"2017-10-29T09:51:54","date_gmt":"2017-10-29T07:51:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=2618"},"modified":"2017-10-29T09:52:28","modified_gmt":"2017-10-29T07:52:28","slug":"markia-jalkaratteja-ja-hyvia-mittauskeleja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/markia-jalkaratteja-ja-hyvia-mittauskeleja\/","title":{"rendered":"M\u00e4rki\u00e4 jalkar\u00e4ttej\u00e4 ja hyvi\u00e4 mittauskeleja"},"content":{"rendered":"

Viime viikkojen s\u00e4\u00e4t ovat her\u00e4tt\u00e4neet kahvip\u00f6yt\u00e4keskusteluissamme muistoja hyvist\u00e4 mittaustuloksista, sill\u00e4 sen verran otolliset s\u00e4\u00e4olosuhteet ovat olleet signaalien etenemiselle ilmassa. Ilmi\u00f6 on tuttu muillakin aloilla kuten radiotekniikassa.<\/p>\n

Kun ilmassa n\u00e4kee m\u00e4rki\u00e4 jalkar\u00e4ttej\u00e4, niin silloin kannattaa sy\u00f6ksy\u00e4 ulos vaaitsemaan ja tekem\u00e4\u00e4n takymetrimittaksia, etenkin vaativia tarkkavaaituksia ja runkomittausta. Mittausten laatu on niin hyv\u00e4, ett\u00e4 sulkuvirheet j\u00e4\u00e4v\u00e4t minimaalisiksi mittaajien osatessa asiansa.<\/p>\n

Syy erinomaisiin mittaustuloksiin johtuu ilman sekoittuneisuudesta eli mittauss\u00e4de ei kohtaa edetess\u00e4\u00e4n kauniille s\u00e4\u00e4lle tyyppillisi\u00e4 erilaisten ilmamassojen v\u00e4lisi\u00e4 heijastusrajapintoja, jotka ovat erityisen voimakkaita kev\u00e4tauringossa, teill\u00e4, ratapenkoilla ja tunnelien suuaukoissa. L\u00e4mmin ilmamassa on optisesti ohuempaa kuin kylm\u00e4 ilmamassa.<\/p>\n

Kuvassa kylm\u00e4n ja l\u00e4mpim\u00e4n ilmamassan luomaa kangastusta asfalttipinnalla (klikkaamalla n\u00e4et lis\u00e4\u00e4 esimerkkej\u00e4).<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

(Kuvan l\u00e4hde: https:\/\/i.ytimg.com\/vi\/6x52290in9w\/hqdefault.jpg<\/a>)<\/em><\/p>\n

Luonnollisesti my\u00f6s pitkien matkojen mittaukset esimerkiksi mikroaaltotekniikkaa hy\u00f6dynt\u00e4vill\u00e4 useita kilometrej\u00e4, jopa kymmeni\u00e4 kilometreja mittaavilla laitteilla onnistuvat hyvin. Niinp\u00e4 aikoinaan Nummelan perusviivalla saatiin aika hulppeita tuloksia keskell\u00e4 vaakasuoraan lent\u00e4vi\u00e4 m\u00e4rki\u00e4 jalkar\u00e4tteja ja Lapin tuntureilla mitattiin myrskyss\u00e4 tunturin huipulta toiselle Siemensin pitkien et\u00e4isyyksien mittausj\u00e4rjestelmill\u00e4.<\/p>\n

Vaikka ilmakerrosten tila onkin otollinen, niin mitattaessa prismattomasti suoraan kohteen pintaan tulokset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole niin hyvi\u00e4. Pinnan suuri m\u00e4rkyys tai j\u00e4\u00e4tyminen lis\u00e4\u00e4 sen m\u00e4\u00e4rityksen ep\u00e4varmuutta – parhaimissa tapauksissa huurteista pintaa ei saa edes mitattua.<\/p>\n

Kun kameraa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mittauslaitteena, niin sit\u00e4 koskevat aivan samat optiikan lait. Keskin\u00e4isi\u00e4 eroja on, sill\u00e4 kamerallakaan ei kannata sy\u00f6ksy\u00e4 kovin huonoon ilmaan. Tihe\u00e4 r\u00e4nt\u00e4 haittaa mittausta ja peite mitattavan kohteen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ole hyv\u00e4 asia. Passiivisena mittauslaitteena kamera tarvitsee ymp\u00e4rist\u00f6n valoa, mutta erityisesti voimattaat varjot mittauskohteessa eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n paranna tulosta.<\/p>\n

Perusfysiikkaa kannattaa siis hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vaativien mittausten suunnittelussa ja ottaa oppia kokoneiden kentt\u00e4mittaajien kokemuksista. Teorialla ja empirisill\u00e4 havainnoilla on eroa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime viikkojen s\u00e4\u00e4t ovat her\u00e4tt\u00e4neet kahvip\u00f6yt\u00e4keskusteluissamme muistoja hyvist\u00e4 mittaustuloksista, sill\u00e4 sen verran otolliset s\u00e4\u00e4olosuhteet ovat olleet signaalien etenemiselle ilmassa. Ilmi\u00f6 on tuttu muillakin aloilla kuten radiotekniikassa. Kun ilmassa n\u00e4kee m\u00e4rki\u00e4 jalkar\u00e4ttej\u00e4, niin silloin kannattaa sy\u00f6ksy\u00e4 ulos vaaitsemaan ja tekem\u00e4\u00e4n takymetrimittaksia, etenkin vaativia tarkkavaaituksia ja runkomittausta. Mittausten laatu on niin hyv\u00e4, ett\u00e4 sulkuvirheet j\u00e4\u00e4v\u00e4t minimaalisiksi mittaajien […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-2618","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2618","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2618"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2618\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2618"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2618"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2618"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}