{"id":2540,"date":"2017-08-07T07:00:44","date_gmt":"2017-08-07T04:00:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=2540"},"modified":"2017-08-07T07:28:33","modified_gmt":"2017-08-07T04:28:33","slug":"kayttoonotto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/kayttoonotto\/","title":{"rendered":"K\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto"},"content":{"rendered":"

S\u00e4\u00e4 on suosinut uuden Riegl VMX-1HA -skannausj\u00e4rjestelm\u00e4mme<\/a> fyysist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaihetta – toisin sanoen olemme voineet tehd\u00e4 tarvittavat asennukset ja koeajot ongelmitta. Kuvassa skannausj\u00e4rjestelm\u00e4mme mittausnuppi kuljetuslaatikossaan l\u00e4hetyksen purkuvaiheessa.\"\"<\/a><\/p>\n

Laitteistojen myyj\u00e4n\u00e4 emme muuten koskaan halua aliarvioida k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaiheen t\u00e4rkeytt\u00e4 ja korostamme sit\u00e4 my\u00f6s asiakkaillemme. Teollisessa ty\u00f6ss\u00e4 on rahan haaskausta l\u00e4hte\u00e4 soitellen sotaan, sill\u00e4 huolellinen laitteistoon tutustuminen ennen ty\u00f6n aloittamista antaa paljon paremmat ev\u00e4\u00e4t tuotantoprojekteihin.<\/p>\n

Kun laitteistoa osataan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, niin my\u00f6s sen rikkoutumisvaara pienenee merkitt\u00e4v\u00e4sti ja lopputulokset ovat luonnollisesti parempia. Jo ennakkoon ja viel\u00e4 fyysisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton aikana on my\u00f6s helppo hioa tuotantoprosessia – mit\u00e4 mahdollisuuksia uusi laitteisto tarjoaa koko prosessiin? Tyhmimmill\u00e4\u00e4n uusi laitteisto istutetaan suoraan vanhan tuotantoprosessin osaksi, vaikka se saattaa tarjota aivan uusia ulottuvuuksia ty\u00f6n tekemiseen. N\u00e4in ollen koko prosessi lopputuotteita my\u00f6ten on syyt\u00e4 tarkistaa. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 mainittakoon Tampereen raitiotien suunnittelutiedon tuotantoprojektimme, jonka aikana teimme prosessointia rinnakkain perinteisen sarjamaisen l\u00e4hestymistavan sijaan. Rinnakkaisprosessoinilla tuotannon kokonaisaika lyhenee tarvittaessa huomattavasti. Visiomme mittaus- ja suunnitteluty\u00f6n l\u00e4hes reaaliaikaisesta yhteispelist\u00e4 alkaa siis l\u00e4hesty\u00e4 my\u00f6s n\u00e4in big datan aikakaudella.<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto\/sis\u00e4\u00e4najovaiheen pituus riippuu monista seikoista kuten esimerkiksi henkil\u00f6st\u00f6n l\u00e4ht\u00f6tiedoista ja j\u00e4rjestelm\u00e4n monimutkaisuudesta. Vaikka ala olisi tuttu, niin uusien, kompleksisten laitteistojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoaikaa ei silti kannata aliarvioida. Aiheeltaan tutumpana, hieman raskaamman sarjan esimerkkin\u00e4 mainittakoon Finnairin Airbus A350 -koneiden pitk\u00e4 hankintaprosessi, joka alkoi tilauksella vuonna 2005. 1. henkil\u00f6kunnan j\u00e4sen muutti Ranskaan t\u00f6ihin tehtaalle kolme vuotta ennen ensimm\u00e4isen koneen luovuttamista Finnairille vuonna 2015. Kolmesta ensimm\u00e4isest\u00e4 t\u00e4m\u00e4n konetyypin hankkijasta Finnair on ottanut koneen itsen\u00e4isimmin haltuunsa, mik\u00e4 on mahdollistanut Airbusin tuen keskitt\u00e4misen tietotaidoiltaan heikommille organisaatioille. Kannattaa huomata, ett\u00e4 pitkiss\u00e4 ”suhteissa” hyv\u00e4t asiakkaat yleens\u00e4 palkitaan.<\/p>\n

VMX-1HAn tapauksessa ensimm\u00e4inen asennus tehtiin tehtaalla It\u00e4vallassa, jossa on helppoa muokata komponenttej\u00e4 tarpeiden mukaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen me hioimme s\u00e4\u00e4t\u00f6j\u00e4 Suomessa. Kuvassa asennamme j\u00e4rjestelm\u00e4n kattotelinett\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa mittausnuppi on nostettu kattotelineeseen.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Jokainen koeajo on antanut uutta tietoa, jonka avulla mietimme sek\u00e4 prosessointia ett\u00e4 mittausmoodien k\u00e4ytt\u00f6tapoja.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Samanaikaisesti fyysisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton aikana ty\u00f6ryhm\u00e4mme hioo ty\u00f6skentelytapojaan ja tiimity\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 on tietysti p\u00e4\u00e4ttym\u00e4t\u00f6n prosessi.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6n kunniaksi k\u00e4vimme tutustumassa kopioon 1700-luvun tykkisluupista, joka oli oman aikansa hightechi\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 saaristolaivaston aluksilla voitettiin Ruotsinsalmen taistelu, joka on edelleenkin It\u00e4meren suurin meritaistelu alusten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella. Sluupin suunnittelija Chapman<\/a> oli oman aikautensa paras laivasuunnittelija, joka hyvien laivojen lis\u00e4ksi nopeutti niiden valmistumisprosessia esivalmistetuilla rakenteilla. Niinp\u00e4 ensimm\u00e4isen saaristolaivaston sluupin prototyypin j\u00e4lkeen Suomenlinnassa rakennettiin seuraavan talven aikana 100 samanlaista alusta. Aikamoinen saavutus & loppu on historiaa!<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Me l\u00e4hdemme nyt tekem\u00e4\u00e4n omaa historiaa kalusto ja miehist\u00f6 valmiudessa. Isot testit odottavat ja luonnollisesti haluamme tehd\u00e4 my\u00f6s yhteisty\u00f6t\u00e4 uusien asiakkaiden kanssa.<\/p>\n

Tutustu mittauspalveluumme ja ota yhteytt\u00e4!<\/a><\/strong><\/h3>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00e4\u00e4 on suosinut uuden Riegl VMX-1HA -skannausj\u00e4rjestelm\u00e4mme fyysist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaihetta – toisin sanoen olemme voineet tehd\u00e4 tarvittavat asennukset ja koeajot ongelmitta. Kuvassa skannausj\u00e4rjestelm\u00e4mme mittausnuppi kuljetuslaatikossaan l\u00e4hetyksen purkuvaiheessa. Laitteistojen myyj\u00e4n\u00e4 emme muuten koskaan halua aliarvioida k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaiheen t\u00e4rkeytt\u00e4 ja korostamme sit\u00e4 my\u00f6s asiakkaillemme. Teollisessa ty\u00f6ss\u00e4 on rahan haaskausta l\u00e4hte\u00e4 soitellen sotaan, sill\u00e4 huolellinen laitteistoon tutustuminen ennen ty\u00f6n aloittamista […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[],"class_list":["post-2540","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2540","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2540"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2540\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2540"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2540"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2540"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}