{"id":2522,"date":"2017-07-23T06:56:11","date_gmt":"2017-07-23T03:56:11","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=2522"},"modified":"2017-07-23T11:10:06","modified_gmt":"2017-07-23T08:10:06","slug":"3d-skannauslidar-lasi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/3d-skannauslidar-lasi\/","title":{"rendered":"3D-skannaus\/Lidar & lasi"},"content":{"rendered":"

\u201cLidar cannot sense glass”<\/h3>\n

Mittausty\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4 lasi on harmillinen rakennusmateriaali aktiivista laseriin perustuvaa mittausmenetelm\u00e4\u00e4 kuten 3D-laserskannausta k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. Kuten jokainen omin silmin n\u00e4kee, valo l\u00e4p\u00e4isee normaalin lasipinnan ja optisessa mieless\u00e4 taittuu<\/a> kahden eri aineen – ilman ja lasin – rajapinnassa. Lasin pintaa ei siis saa mitattua t\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 samalla tarkkuudella kuin ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ja ikkunalasin toisella puolella sijaitsevat kohteet eiv\u00e4t sijaitse oikeassa paikassa rajapintojen aiheuttamien siirtymien takia.<\/p>\n

Mitattaessa t\u00e4yden aallonmuodon analysointia hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pulssimittaustekniikalla lasin pinta saadaan havaittua ja siit\u00e4 muodostuu ns. ensimm\u00e4inen palautuva kaiku kuten kuvakaappaus toimistomme ikkunasta osoittaa. Mit\u00e4 likaisempi lasi on (=pinnalla on kalvo), niin sit\u00e4 helpompi se on itse asiassa mitata. Lasi (keltaiset pisteet) n\u00e4kyy aineistossa helposti ja se voidaan my\u00f6s tunnistaa ominaisuutensa perusteella<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

On siis kovin harmillista kun robottiautojen kehityksess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain halvimpia mahdollisia laserskannereita eli lidareita, joiden ominaisuudet ovat hyvin rajatut. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 aihepiiri\u00e4 k\u00e4sitteleviss\u00e4 artikkeleissa esiintyy p\u00e4\u00e4osin hyvin erikoisia lausuntoja itse tekniikasta. Toisaalta olemme iloisia siit\u00e4, ett\u00e4 lidarista puhutaan jo kaiken kansan keskuudessa, mutta toisaalta harmittaa kaikki heikosta tiedosta johtuvat v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykset.<\/p>\n

Mittaussensorien heikkouksia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 MIT Review’n populaariartikkelissa<\/a> todetaan siis komeasti ett\u00e4 ”lidarilla ei voi havaita lasia” – \u201cLidar cannot sense glass, radar senses mainly metal, and the camera can be fooled by images,\u201d\"\"<\/a><\/p>\n

Todettakoon siis lyhyesti, ett\u00e4 lidarilla voi havaita lasipintoja, mutta toki se ei havaitse mink\u00e4v\u00e4rinen valo liikennevaloissa palaa. Sin\u00e4ns\u00e4 artikkelin esittelem\u00e4 ajatus siit\u00e4 ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n havaitsemiseen tarvitaan useampia tekniikoita pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 paikkansa, sill\u00e4 vain yksi sensoriteknologia ei toimi tarpeeksi luotettavasti. Tarvitsemme redundantteja tekniikoita turvallisuuden varmistamiseksi kunnes jotain parempaa keksit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201cLidar cannot sense glass” Mittausty\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4 lasi on harmillinen rakennusmateriaali aktiivista laseriin perustuvaa mittausmenetelm\u00e4\u00e4 kuten 3D-laserskannausta k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. Kuten jokainen omin silmin n\u00e4kee, valo l\u00e4p\u00e4isee normaalin lasipinnan ja optisessa mieless\u00e4 taittuu kahden eri aineen – ilman ja lasin – rajapinnassa. Lasin pintaa ei siis saa mitattua t\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 samalla tarkkuudella kuin ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ja ikkunalasin toisella puolella […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,10],"tags":[29,30,127],"class_list":["post-2522","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus","category-riegl","tag-laserskannaus","tag-lidar","tag-robottiauto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2522","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2522"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2522\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2522"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2522"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}