{"id":2461,"date":"2017-03-20T18:50:37","date_gmt":"2017-03-20T16:50:37","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=2461"},"modified":"2017-03-20T22:07:49","modified_gmt":"2017-03-20T20:07:49","slug":"pistepilvien-ja-testauksen-pyorteista-jannittavia-testiprojekteja-tulossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/pistepilvien-ja-testauksen-pyorteista-jannittavia-testiprojekteja-tulossa\/","title":{"rendered":"Pistepilvien ja testauksen py\u00f6rteist\u00e4 \u2013 \u201dj\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4\u201d testiprojekteja tulossa"},"content":{"rendered":"

High-end -mittausj\u00e4rjestelmien h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4 tehokkuus<\/strong><\/p>\n

Viron toimituksen<\/a> l\u00e4hestyess\u00e4 olemme j\u00e4lleen pohtineet Riegl VQ-1560i \u2013ilmalaserskannausj\u00e4rjestelm\u00e4n<\/a> tehokkuutta. Tuntuu uskomattomalta, ett\u00e4 voisimme esimerkiksi kasvillisuusanalyysin vaatimalla tarkkuudella skannata lentokoneella Suomen rautatieverkoston suunnilleen vuorokaudessa!<\/p>\n

Virossa tavoitteet ovat erilaiset ja siell\u00e4 menn\u00e4\u00e4n tietoisesti ilmakuvaus edell\u00e4, jolloin mahdollisia mittausp\u00e4iv\u00e4 vuodessa on v\u00e4hemm\u00e4n ja kansallista kartoitusty\u00f6t\u00e4 voidaan tehd\u00e4 vain p\u00e4iv\u00e4saikaan. K\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 t\u00e4t\u00e4 skannausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tehokkaimmillaan ty\u00f6t\u00e4 voitaisiin my\u00f6s tehd\u00e4 mittauksen kannalta muuten suotuisimpina ajankohtina (kev\u00e4t ja syksy \u2013 ei lehti\u00e4 puissa) vaikka y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin kartoitusty\u00f6t\u00e4 voidaan tehd\u00e4 enemm\u00e4n. Kes\u00e4ll\u00e4 voidaan luonnollisesti mitata erityyppisi\u00e4 metsi\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, koska mets\u00e4ntutkimuksen kannalta saadaan tuolloin my\u00f6s otollisia tuloksia. Maastoa kartoitettaessa ei kes\u00e4ll\u00e4 saavuteta parhaita mahdollisia tuloksia, sill\u00e4 sen verran paljon kasvillisuuden vaikutus n\u00e4kyy tuloksissa. Mutta ty\u00f6 on mahdollista.<\/p>\n

Mit\u00e4 t\u00e4llaisella mittausj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 voisi siis saada aikaan Suomessa? Tosiaan, Riegl VQ-1560i \u2013 j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 koko rataverkostomme voidaan mitata matalalta lentokoneesta p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 saavuttaen tarkkuuden, joka riitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi kasvillisuusanalyysin l\u00e4ht\u00f6kohdaksi. Ilmalaserskannauksella tehtyn\u00e4 kasvillisuusanalyysin tekeminen on varsin edullista, jolloin se voidaan tehd\u00e4 vaikkapa kerran koko rautatieverkoston alueella. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tosin n\u00e4in nopeasti, sill\u00e4 uuden laitteiston nopeus on suuri. Kasvillisuusanalyysej\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n esim. s\u00e4hk\u00f6linjoilla ja rautateill\u00e4 selvitett\u00e4ess\u00e4 potentiaalisia kaatuvia puita ja muita ongelmia.<\/p>\n

K\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 VQ-1560i-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja prosessointia hiukan eri tavalla, mittaustarkkuus on tietysti parempi ja j\u00e4lki kelpaa esimerkiksi rakentamisen tai korjauksen suunnitteluty\u00f6n pohjaksi. Haluttaessa tarkempaa ratageometriaa, enemm\u00e4n yksityiskohtia ja mitata my\u00f6s tunnelit, voisimme siirty\u00e4 junasta teht\u00e4v\u00e4\u00e4n mobiiliskannaukseen ja t\u00e4ll\u00f6inkin voimme edet\u00e4 yli 100 km\/h nopeudella k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maailman edistyneint\u00e4 mobiiliskannauskalustoa, Riegl VMX-1HA<\/a>:ta. Tie- ja rataymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ilmasta tehty mittaus tuottaa vain osan tarvittavasta aineistosta kun taas maasta k\u00e4sin tehtyn\u00e4 tarvitaan v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4ydennysmittauksia. Molemmilla menetelmill\u00e4 on etunsa, joista voimme kertoa enemm\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Kuten kuvasta huomataan, talojen alaosat j\u00e4\u00e4v\u00e4t ilmasta skannatessa helposti pois ja kaikkiin aukkokohtiin t\u00e4ytyy tehd\u00e4 t\u00e4ydennysmittauksia maasta. Aineisto on mitattu Riegl VQ-1560-skannerilla noin 500 m korkeudelta.<\/p><\/div>\n

Kustannuksiltaan lentokoneesta tehty ilmalaserskannaus eli ilmalaserkeilaus on isoissa kohteissa t\u00e4ysin ylivertaista verrattuna esimerkiksi lennokilla teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n. Tietyiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 helikopteri on puolestaan ylivertainen mittausalusta. Lennokit sopivat hyvin rajatuille alueille sek\u00e4 t\u00e4ydennyskartoitukseen ja niill\u00e4 on lyhyt vasteaika ty\u00f6n aloittamiseen. Oikeilla menetelmill\u00e4 ja laitteistolla ajoneuvosta teht\u00e4v\u00e4 mobiililaserskannaus p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 jo suorastaan takymetrimittauksen tarkkuuden eli mit\u00e4 laitamme lautaselle?<\/p>\n

Tulevaisuus on asia erikseen mutta t\u00e4llainen on asiain tila vuonna 2017 kun keskustellaan siviilipuolen laitteista. T\u00e4h\u00e4n kustannustasoon ovat jo monet startupit meill\u00e4 ja maailmalla t\u00f6rm\u00e4nneet konkurssin kautta.<\/em> Vaihtoehtoisesti uuden kehityksen voi kustantaa varakas patruuna, jonka avulla startupia voidaan py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 tappiollisesti vuositolkulla kehitysty\u00f6n mahdollistamiseksi ja sateenkaaren p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kimmaltaa ehk\u00e4 se toivottu palkinto – uusi, globaalia maailmanvalloittaja. Vaihtoehtona on astetta spektakulaarisempi startup-konkurssi – k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mittaus ei n\u00e4et ole ihan helppoa hommaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>

P\u00e4\u00e4miehemme Riegl Laser Measurements Systemsin havainnollinen esitys eri laserskannaustekniikoiden soveltuvuudesta erikokoisissa kohteissa.<\/p><\/div>\n

Uudet testausprojektit – onko kysymyksenasettelussa j\u00e4rke\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Nyt on k\u00e4ynniss\u00e4 monia kokeiluja uusien, edullisempien mittaustekniikoiden l\u00f6yt\u00e4miseksi v\u00e4yl\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kokeiluja – kuten er\u00e4st\u00e4 nimelt\u00e4 mainitsematonta tiepuolen projektia – n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t osin vet\u00e4v\u00e4n tekij\u00e4t, joilla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista tietoa insin\u00f6\u00f6rigeodesiasta. Alan viimeinen varsinainen yliopistopuolen suomalainen professori Hannu Salmenper\u00e4 el\u00e4k\u00f6ityi tosin jo ajat sitten. Itse kuitenkin kaipaamme aikaa, jolloin asiantuntijat vetiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 projekteja eik\u00e4 Saarikoskea lainaten: \u201dyhteiskunta on kiert\u00e4nyt t\u00e4yden keh\u00e4n vahvoista arvoista t\u00e4ydelliseen arvottomuuteen. Kun asiantuntijat on pantu viralta, jokainen on asiantuntija. Kukaan ei saa olla toista oikeammassa, joten totuutta ei voi olla.\u201d<\/a><\/p>\n

Paluuta menneeseen ei tosin ole, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hetken asiantuntijuuden tila on osin sellainen, ett\u00e4 tutkijat ovat yliopistojen ja tutkimuslaitosten kaupallistumiskehityksen tuloksena sidoksissa patentein, hallitusj\u00e4senyyksin ja omistuksin omiin ratkaisuihinsa ja luonnollisesti yrityksiss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n suurimmat osaajat ovat sidoksissa ty\u00f6nantajansa tavoitteisiin. Ilmankos paluuta \u201dviattomuuden aikaan\u201d haikaillaan monilla eri aloilla. Ei asia menneisyydess\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut yksinkertainen, mutta monesti sen yhteisen hyv\u00e4n ja edun hakeminen oli monilla asiantuntijoilla selke\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oman edun sijaan.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tiedottomuuden tilassa vallalle on nyt p\u00e4\u00e4stetty trendik\u00e4s k\u00e4sitys, jonka mukaan mit\u00e4 halvempi mittauslaite, sen halvempi on my\u00f6s ty\u00f6. Meid\u00e4n kokemuksemme mukaan se on usein t\u00e4ysin harhainen himmeli ja osoitettu v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi monessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hankkeessa. Oli kyseess\u00e4 suuri tai pieni infrahanke, mittauksen lopputuloksen laadulla on merkityst\u00e4, jolloin mittauksen virheet eiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4 rakennus-, k\u00e4ytt\u00f6 ja korjauskustannuksia vaan ovat hallinnassa. Laatuun vaikuttaa valitun mittaustekniikan lis\u00e4ksi my\u00f6s mittauksen tekij\u00f6iden osaaminen ja jopa tilaajatahon osaaminen. Vai mit\u00e4 mielt\u00e4 olette silloista, jotka on rakennettu v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n korkoon viereiseen tiehen n\u00e4hden? Tai vedenjakajalla rakennettuun kaivokseen<\/a>, jonka veden valuma-alueet paljastuivat varsin erilaisiksi kuin alkuun arveltiin? K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n projekteissa todettu nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6 \u201ds\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n 10 000 euroa mittauksissa (laadussa), aiheuttaa 100 000 euroa enemm\u00e4n suunnittelukuluja ja 1 000 000 euroa enemm\u00e4n rakennuskuluja\u201d pit\u00e4nee edelleenkin paikkansa. Pahimmillaan kustannukset ovat paljon suuremmat.<\/p>\n

Toisekseen, jos kalliilla laitteella ty\u00f6n tehokkuudessa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ihan eri tasolle kuin halvalla laitteella \u2013 esim. 1 pv kentt\u00e4mittausta vs. satoja p\u00e4ivi\u00e4 \u2013 niin isoissa urakoissa kalliimpi laite tuo laiteinvestoinnin takaisin jopa yhden urakan aikana. Rakentamisessa aika on rahaa. Paitsi tietenkin ty\u00f6llist\u00e4mist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Tehokkuudesta ja aikakysymyksest\u00e4 saammekin aasinsillan skaalattavuuteen. Rahoittajat kysyv\u00e4t nykyajan startup-yrityksilt\u00e4 ensimm\u00e4iseksi, miten liikeidea skaalautuu globaaliksi ja maailma valloitetaan. Mittauspuolella t\u00e4m\u00e4 skaalattavuus tapahtuu seuraavasti: pienten pinta-alojen mittauksessa edulliset ja tehokkaat laitteet skaalautuvat perustamalla eri puolille haaraosastoja (tai verkostoitumalla), jotka sitten tekev\u00e4t paikallisesti samanlaisia pieni\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Isojen pinta-alojen ja kohteiden kohdalla \u2013 haluttaessa j\u00e4rjellinen mittausaika \u2013 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n kaluston on oltava toisenlainen ja toisaalta niill\u00e4 kartoitetaan sitten isompia aloja kerrallaan edullisesti ja pienemm\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6voimalla.<\/p>\n

Sin\u00e4ns\u00e4 on hienoa, kun uusia mahdollisuuksia testataan, mutta eip\u00e4 unohdeta n\u00e4ist\u00e4 testeist\u00e4 maanmittauksen perusteita ja edistyneemp\u00e4\u00e4kin tasoa! Eik\u00e4 suinkaan olisi haitaksi, jos testin j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n puolella olisi teorian lis\u00e4ksi kokemustakin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mittaust\u00f6ist\u00e4. Summa summarum<\/em>: Suomessa teht\u00e4v\u00e4t mittaustekniset kokeilut ja testit olisi aina syyt\u00e4 tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 edell\u00e4 niin, ett\u00e4 tilaaja m\u00e4\u00e4rittelee mittausteht\u00e4viss\u00e4 halutun lopputuloksen reunaehtoineen, ei keinoja sen saavuttamiseen<\/em><\/strong>. Kohteessa tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s referenssimittaukset astetta tarkemmalla mittausmenetelm\u00e4ll\u00e4 haluttuun lopputulokseen n\u00e4hden<\/strong> \u2013 olkoon se vaikka kuinka hidasta ja kallista \u2013 sill\u00e4 muuten mittausmenetelmi\u00e4 ei tarkkuuden suhteen voi oikeasti vertailla kesken\u00e4\u00e4n. N\u00e4in my\u00f6s uudet ratkaisut ja kehittyv\u00e4 teknologia voidaan huomioida ja niiden mahdollista kehittymist\u00e4 voitaisiin seurata my\u00f6s tilaajapuolella. Uudet ratkaisut vaativat n\u00e4et monesti varsin rankkaa, vuosia kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 ennen kypsymist\u00e4 toimintakuntoon. Emme aliarvioi tarvittavaa ty\u00f6- ja raham\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai aikaa, sill\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4mme ovat menestyksellisesti olleet mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uusia mittausmenetelmi\u00e4 ja mittauslaitteita kotimaisissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 kuvioissa jo muutaman vuosikymmenen ajan mm. Nikonin, Saabin ja Zeissin kanssa.<\/p>\n

Kysymyksi\u00e4? Olepa yhteydess\u00e4 p. 045 650 8585<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

High-end -mittausj\u00e4rjestelmien h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4 tehokkuus Viron toimituksen l\u00e4hestyess\u00e4 olemme j\u00e4lleen pohtineet Riegl VQ-1560i \u2013ilmalaserskannausj\u00e4rjestelm\u00e4n tehokkuutta. Tuntuu uskomattomalta, ett\u00e4 voisimme esimerkiksi kasvillisuusanalyysin vaatimalla tarkkuudella skannata lentokoneella Suomen rautatieverkoston suunnilleen vuorokaudessa! Virossa tavoitteet ovat erilaiset ja siell\u00e4 menn\u00e4\u00e4n tietoisesti ilmakuvaus edell\u00e4, jolloin mahdollisia mittausp\u00e4iv\u00e4 vuodessa on v\u00e4hemm\u00e4n ja kansallista kartoitusty\u00f6t\u00e4 voidaan tehd\u00e4 vain p\u00e4iv\u00e4saikaan. K\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 t\u00e4t\u00e4 skannausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tehokkaimmillaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[138,6,10,80,81,83,82],"tags":[],"class_list":["post-2461","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-koulutus","category-laserkeilaus","category-riegl","category-rpa","category-rpas","category-uas-2","category-uav-2"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2461","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2461"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2461\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2461"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2461"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2461"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}