{"id":2380,"date":"2017-01-13T15:58:04","date_gmt":"2017-01-13T13:58:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=2380"},"modified":"2017-01-13T20:18:41","modified_gmt":"2017-01-13T18:18:41","slug":"laserskannauksen-demokratisoituminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/laserskannauksen-demokratisoituminen\/","title":{"rendered":"Laserskannauksen demokratisoituminen?"},"content":{"rendered":"

Laserskannaus- ja ehk\u00e4 yleisemminkin mittausmaailmassa vuoden 2017 teemaksi on mainosten mukaan nousemassa ”skannauksen demokratisoituminen”. Perusteiksi mainitaan mittauslaiteiden halpeneminen, jolloin l\u00e4hes kuka tahansa voi ryhty\u00e4 skannailemaan. Monella alalla sama demokratisoituminen tapahtui jo menneill\u00e4 vuosikymmenill\u00e4.<\/p>\n

Mutta onko tosiaan n\u00e4in? UAV-kuvauslennokkitekniikan kehitt\u00e4minen viime vuosina on tuonut ilmakuvauksen monien uusien k\u00e4ytt\u00e4jien ulottuville ja pienet, edulliset k\u00e4si-, k\u00e4nnykk\u00e4- ja esineskannerit ovat puolestaan laajentaneet laserskannausten tekij\u00e4joukkoa. Samaan aikaan robottiautojen kehitt\u00e4minen on aloittanut suoranaisen hy\u00f6kyaallon ”lidarien” kehityksess\u00e4, mik\u00e4 heijastuu jo valtamedian julkaisuissa. Valitettavasti valtayleis\u00f6lle ”lidar” tai laserskannaus on uusi sana, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollenkaan mink\u00e4laisen eri tekniikkojen riemukirjon k\u00e4site sis\u00e4lt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Analogiana voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikkapa autoilun maailmaa: kaikki tiet\u00e4v\u00e4t markkinoilla olevan monia erityyppisi\u00e4 ajoneuvoja kuten isoja, raskaita ajoneuvoja rekkoja; nopeita, vauhtiin optimoituja kilpa-autoja tai vaikkapa pieni\u00e4 mopoautoja.<\/p>\n

Kaikille erityyppisille ajoneuvoille l\u00f6ytyy yleens\u00e4 optimaalinen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus ja samoin my\u00f6s erityypisille laserskannereille\/lidareille. Joissain sovelluksissa vaaditaan suurta tarkkuutta, toisissa taas nopeus ratkaisee. Mittauset\u00e4isyys vaihtelee useista sadoista sadoista kilometreist\u00e4 (satelliittilidar), muutamasta kilometrista satoihin metreihin (ilmalaserskannaus), metrist\u00e4 satoihin metreihin (mobiili- ja maalaserkeilaus) tai vaikkapa muutamista senteist\u00e4 (teollisuusskannaus). Puhumattakaan ihan toisista sovellusaloista (kuin et\u00e4isyydenmittauksesta) kuten ilman molekyylipitoisuuksien mittauksista (DIAL Lidar) tai kohteen nopeuden mittauksesta (Doppler Lidar).<\/p>\n

Jotkut skannaustekniikoista ovat alttiita auringonpaisteen tuottamille h\u00e4iri\u00f6ille, toiset eiv\u00e4t taas ole moksiskaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n valaistuksen vaihteluista. Tyypillist\u00e4 kaikille ns. ”lidar”-tekniikoille on, ettei ulkoista valaistusta tarvita, vaan voidaan toimia t\u00e4ysin pime\u00e4ss\u00e4, koska laite l\u00e4hett\u00e4\u00e4 aktiivisesti lasers\u00e4teit\u00e4.<\/p>\n

Mittausalan ammattilaisille laitteiden t\u00e4rke\u00e4 ominaisuus on edelleenkin niill\u00e4 saavutettavan mittauksen tarkkuus. Siirrytt\u00e4ess\u00e4 muille aloille, tarkkuus saattaa tuntua kiusalliselta yksityiskohdalta, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4tarkoitus saattaakin olla vaikkapa kohteen 3d-mallinnus noin suunnilleen tai vaikkapa esteiden tunnistaminen. Tosin esteidenkin kohdalla halutaan tiet\u00e4\u00e4, kuinka kaukana kyseinen este on laitteesta = kulma- ja et\u00e4isyysmittauksen tarkkuus.<\/p>\n

Sin\u00e4ns\u00e4 uusien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhminen syntyminen on hyvin positiivinen asia, sill\u00e4 suuremmat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kehityst\u00e4. Esimerkiksi juuri automaattiseen liikenteeseen kohdistuva kehitysbuumi lis\u00e4\u00e4 kokonaisuudessaan laite- ja ohjelmistokehitykseen kohdistettuja rahoja. Tosin kannattaa autopuolen analogiaa mukaillen muistaa, ett\u00e4 nyt kehitet\u00e4\u00e4n siis vain yhdentyyppisi\u00e4 laserskannauslaitteita – ei erityyppisi\u00e4 ajoneuvoja.<\/p>\n

Kun n\u00e4it\u00e4 tiettyyn k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen optimoituja laitteita aletaan sitten soveltaa muissa k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksissa, niin kannattaa muistaa tarkistaa niiden soveltuvuus teht\u00e4v\u00e4\u00e4n.  Jos kaupan jakeluteht\u00e4vi\u00e4 hoitavat kuorma-autot korvataan mopoautoilla, koska ne ovat ”edullisia ja my\u00f6s tehty kuljetukseen”, niin yritt\u00e4j\u00e4 ottaa t\u00e4ss\u00e4 riskin saman tavaram\u00e4\u00e4r\u00e4n viemisest\u00e4 perille yht\u00e4 edullisin kustannuksin kuin suuremmassa mittakaavassa tehd\u00e4\u00e4n rekoilla ja kuorma-autoilla.<\/p>\n

Laserskannausmaailman puolella ongelman aiheuttaa se, ett\u00e4 kaikille laitteille ilmoitetaan suunnilleen millimetrien mittaustarkkuus, jolloin mittauksen maailmasta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kuvittelevat oikeasti laitteiden olevan hyvinkin tarkkoja. N\u00e4inh\u00e4n ei suinkaan ole, vaan mittauksen lopullinen tarkkuus riippuu monesta osatekij\u00e4st\u00e4. Kuka tiet\u00e4\u00e4, onko laitteen ilmoitettu mittaustarkkuus saavutettavissa vain laboratorio-olosuhteissa jos siell\u00e4k\u00e4\u00e4n tai se on vaikkapa ratkaistu ohjelmallisesti yht\u00e4 lahjakkaasti kuin dieselautojen p\u00e4\u00e4st\u00f6lukemat? Toimiiko laite Suomen s\u00e4\u00e4olosuhteissa? Yms.<\/p>\n

Jos demokratisoitumiskehityksen halutaan oikeasti ulottuvan ammattimittauksen maailmaan, niin se vaatii demokraattisilta kansalaisilta v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin mittaustekniikan perusteiden oppimista hyvien lopputulosten saavuttamiseksi. Mobiilimittaustekniikoiden puolella vaaditaankin jo edistyneemm\u00e4n tason saavuttamista.<\/p>\n

3D-malleja saa nyky\u00e4\u00e4n aikaan ihan tavallinen tallaaja, mutta toivottavasti jonkinlaiset varoituksen kellot soivat p\u00e4\u00e4ss\u00e4 silloin, jos malleja aletaan ottaa mittatarkkuutta vaativan suunnittelun tarpeisiin kuten on jo n\u00e4hty tapahtuvan. Jossain vaiheessa se mallin mukana kulkeva metatieto katoaa niin, ett\u00e4 loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 kuvittelee kyseess\u00e4 olevan teht\u00e4v\u00e4n vaatimusten mukaisen mittatarkan mallin. Sitten kiistell\u00e4\u00e4n oikeudessa asti kuka maksaa jopa miljooniin nousseet ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset kulut.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Lennokkiskannauksella tuotettua aineistoa Porista.<\/p><\/div>\n

Laserskannauksen demokratisoitumisella halutaan siis ensisijaisesti ajaa laitteiden halpuutta, k\u00e4yt\u00f6n helppoutta, saavutettavuutta ja ty\u00f6n edullisempaa hintaa. Samoin kuin muillakin aloilla t\u00e4m\u00e4 tarkoittanee tulevaisuudessa perusmittauksen ja mallinnuksen automatisointia ja v\u00e4hitellen jopa sen ihmisk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n poisj\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. Tulevaisuudessa tarvitaan siis osaavia asiantuntijoita vain ongelmatilanteiden selvittelyyn ja haastavampien kohteiden mittaamiseen.<\/p>\n

Ilmalaserskannauspuolella, suuria aloja kartoitettaessa, demokratisoitumista ei ole edes n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4, vaan uudet tekniikat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t raporttien mukaan keskittyv\u00e4n kalleudellaan vain muutamien tahojen k\u00e4siin koko maapallolla. Jos kehitys todellakin jatkuu t\u00e4h\u00e4n suuntaan, edess\u00e4 on alan globaali monopolisoituminen vain muutaman ison operaattorin k\u00e4siin. Noh, t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on my\u00f6s meille tuttu monelta alalta, joten ”don’t panic”!<\/p>\n

Onko sinulla tarvetta mittausratkaisuille? Ota meihin yhteytt\u00e4<\/a> ja l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n ratkaisut yhdess\u00e4!<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laserskannaus- ja ehk\u00e4 yleisemminkin mittausmaailmassa vuoden 2017 teemaksi on mainosten mukaan nousemassa ”skannauksen demokratisoituminen”. Perusteiksi mainitaan mittauslaiteiden halpeneminen, jolloin l\u00e4hes kuka tahansa voi ryhty\u00e4 skannailemaan. Monella alalla sama demokratisoituminen tapahtui jo menneill\u00e4 vuosikymmenill\u00e4. Mutta onko tosiaan n\u00e4in? UAV-kuvauslennokkitekniikan kehitt\u00e4minen viime vuosina on tuonut ilmakuvauksen monien uusien k\u00e4ytt\u00e4jien ulottuville ja pienet, edulliset k\u00e4si-, k\u00e4nnykk\u00e4- ja esineskannerit […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-2380","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2380","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2380"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2380\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2380"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2380"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2380"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}