{"id":237,"date":"2012-04-18T16:04:03","date_gmt":"2012-04-18T13:04:03","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=237"},"modified":"2012-04-18T16:04:03","modified_gmt":"2012-04-18T13:04:03","slug":"uav-lidar","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/uav-lidar\/","title":{"rendered":"UAV &#038; Lidar"},"content":{"rendered":"<p>Viimeiset pari vuotta olemme el\u00e4neet voimakasta UAV eli miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ilma-alusten buumia. Edellinen taidettiin kokea 1980-luvulla. Nyt erilaiset ilma-alustyypit ovat kehittyneet voimakkaasti niin, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi edullisesti hankkia pienen lennokin ja sen kantokyvyn mukaisen digikameran, vaikkapa kevyen pokkarin. ETH Z\u00fbrichiss\u00e4 vuonna 2009 UAV-lennokeista v\u00e4itelleen Henri Eisenbeissin kompakti <a title=\"Eisenbeiss\" href=\"http:\/\/www.geometh.ethz.ch\/uav_g\/tutorial\/eisenbeiss_web\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">tutoriaali<\/a> t\u00e4m\u00e4n hetken lennokkitilanteesta on tutustumisen arvoinen. T\u00e4h\u00e4n teemaan liittyen on my\u00f6s juuri ilmestynyt ilmakuvauksen opas <a title=\"Secrets of Photomapping\" href=\"http:\/\/www.suasnews.com\/2011\/11\/10219\/the-secrets-of-photomapping-a-free-ebook\/?goback=.gde_2809189_member_81394991\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">&#8221;The Secrets of Photomapping&#8221;<\/a>, jonka voi ladata pdf-tiedostona.<\/p>\n<p>Kirjan alussa todetaan heti seuraavaa:<\/p>\n<p>&#8221;GPS and IMU precision is not a factor defining successful UAV mapping system. It is<br \/>\ncapability of delivering sharp, contrasted, undistorted photos with high overlap that yields<br \/>\ngeometric precision and height data.&#8221;<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 paikkansa t\u00e4m\u00e4nkaltaisissa kuvaussysteemeiss\u00e4 ja tarjoaa aasinsillan k\u00e4sitell\u00e4 skannerin liitt\u00e4mist\u00e4 samankaltaiseen kuvaus-alustaan. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 aihepiiri k\u00e4y nimitt\u00e4in kuumana maailmalla ja Suomestakin tulee kyselyj\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen\u00e4 voikin k\u00e4sitell\u00e4 GPS- ja inertialaitteiston tarvetta skannaavissa systeemeiss\u00e4 ja todeta, ett\u00e4 n\u00e4iden laitteiden tarve k\u00e4ytt\u00f6 on pakollista. Skannausdatasta ei tule yht\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 pistett\u00e4, jollei aikaleimatulle mittauspulssille voida antaa tarkkaa sijaintia ja alustan kallistuskulmia.<\/p>\n<p>Seuraavaksi nousee esille systeemien paino. Kevyen kameran lis\u00e4ksi samalle alustalle pit\u00e4\u00e4 kameran kanssa sijoittaa skanneri, IMU ja GPS, joilloin voidaan unohtaa kevyet alustat. Skannereiden kohdalla painoksi muodostuu helposti useita kiloja, esimerkiksi Rieglin keveimm\u00e4t ilmaskannerit painavat 6-7 kg. My\u00f6s 5 kiloisella Faro Focuksella voi skannata mobiilisti. Erilaisissa kokeellisissa systeemeiss\u00e4 on k\u00e4ytetty esimerkiksi Sickin teollisuuskannereita, mutta ongelmaksi muodostuu aineiston laatu.<\/p>\n<p>Kolmantena ongelmana esiin nousee inertialaitteen hinta. Hyv\u00e4t inertialaitteet maksavat edelleenkin paljon. Halpoja gyroskooppeja kokeillaan luonnollisesti jatkuvasti, mutta lopputuloksessa ongelmaksi nousee edelleenkin aineiston laatu. Tarpeeksi hyv\u00e4nlaatuista dataa tarjoavat esim. kuituoptiset tai rengaslasergyroskoopit. Jo vuosia on seurattu MEMS-gyroskooppien kehittymist\u00e4, sill\u00e4 pienin\u00e4 ja edullisempina laitteina ne voisivat tarjoata ratkaisun inertiaongelmaan. Mutta my\u00f6s niiden hinnoittelupolitiikka on varsin looginen: mit\u00e4 tarkempi MEMS, sit\u00e4 kalliimpi se my\u00f6s on.<\/p>\n<p>Kun laitteiden hinta ja laatu kohtaavat, niin markkinoille tulee varmasti valmiita systeemeit\u00e4. Siihen asti jokaisen alalle haluavan t\u00e4ytyy koota oma systeemins\u00e4 komponenteista. Koska koko on siis ongelma, niin sveitsil\u00e4inen <a title=\"Helimap\" href=\"http:\/\/www.helimap.ch\/en_index.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Helimap <\/a>on ratkaissut ongelman hieman raskaammalla kalustolla. Ei siis UAV, mutta toisaalta asiakkaille voidaan tarjota laadukasta aineistoa.<\/p>\n<p>Lopuksi vastaus siihen, miksi Lidar halutaan yhdist\u00e4\u00e4 kuvaus-alustaan. Kuten kaikissa edellisiss\u00e4 UAV-ilmakuvausbuumeissa on huomattu, niin ilmakuvista ei voida mitata kasvillisuuden peitt\u00e4mi\u00e4 kohteita maastotieton hankkimiseksi. Esimerkiksi metsien kohdalla tuloksena on p\u00e4\u00e4osin puunlatvuston yl\u00e4pinnan kartoitus. N\u00e4emm\u00e4 jokaisen sukupolven on kuitenkin erikseen kokeiltava, josko se olisi mahdollista. Mutta sinnikkyys on tietysti yksi ihmisyyden perusominaisuus ja er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yritt\u00e4minen saattaa johtaa haluttuun lopputulokseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viimeiset pari vuotta olemme el\u00e4neet voimakasta UAV eli miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ilma-alusten buumia. Edellinen taidettiin kokea 1980-luvulla. Nyt erilaiset ilma-alustyypit ovat kehittyneet voimakkaasti niin, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi edullisesti hankkia pienen lennokin ja sen kantokyvyn mukaisen digikameran, vaikkapa kevyen pokkarin. ETH Z\u00fbrichiss\u00e4 vuonna 2009 UAV-lennokeista v\u00e4itelleen Henri Eisenbeissin kompakti tutoriaali t\u00e4m\u00e4n hetken lennokkitilanteesta on tutustumisen arvoinen. T\u00e4h\u00e4n teemaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-237","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/237","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=237"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/237\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=237"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=237"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=237"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}