{"id":2214,"date":"2016-07-04T08:19:01","date_gmt":"2016-07-04T05:19:01","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=2214"},"modified":"2016-07-04T08:39:01","modified_gmt":"2016-07-04T05:39:01","slug":"automaation-tuskaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/automaation-tuskaa\/","title":{"rendered":"Automaation tuskaa"},"content":{"rendered":"

Ihmetelless\u00e4mme ensimm\u00e4ist\u00e4 autopilotilla toimineen Tesla-auton aiheuttamaa kuolemaan johtanutta onnettomuutta,<\/a> automatisaation kasvava rooli arjessamme on hyv\u00e4 ottaa keskustelun aiheeksi. My\u00f6s mittaustekniikka on automatisoitunut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten mittaan ja v\u00e4lill\u00e4 her\u00e4\u00e4 kysymys miten kaikki t\u00e4m\u00e4 kehitys vaikuttaa ammattitaitoon. Teslan tapauksessa siis kuljettajan ajotaitoon.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 automaatio on siunaus – koneet ja ohjelmat hoitavat kasvassa m\u00e4\u00e4rin rutiinity\u00f6t ja operaatiot ja sen my\u00f6t\u00e4 hinnat ovat halventuneet ja turvallisuus on kasvanut monilla aloilla. Lentokoneteollisuus on erinomainen esimerkki alasta, jossa turvallisuus on kasvanut huomattavasti koneiden avustaessa ohjaajia sukupolvi sukupolvelta enemm\u00e4n. Kaikki nykyiset lento-onnettomuudet ovat enemm\u00e4nkin poikkeustilanteita kuin rutiininomaisia tapahtumia poikkeuksena muutamat huonon turvallisuuskulttuurin maat.<\/p>\n

Optisen mittaustekniikan kohdalla keskuudessamme on viel\u00e4 paljonkin henkil\u00f6it\u00e4, jotka ovat aloittaneet uransa manuaalisten ja konkreettisten mittausten parissa. Laitteita tarvitsi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 paljon nykyist\u00e4 enemm\u00e4n, mittauksia suunnitella ja tuloksena mitattiin yksitt\u00e4isi\u00e4 pisteit\u00e4 tai et\u00e4isyyksi\u00e4 harvaan tahtiin. Bonuksena laitteiden toimintaperiaate oli pakko sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 hyvin, sill\u00e4 muuten niill\u00e4 ei onnistunut mittaamaan oikein. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4llaisesta laitteesta on vaikkapa stereomittauskoje tai teodoliitti.<\/p>\n

\"teodoliitti\"<\/a><\/p>\n

Kun tietokoneet saatiin mittalaitteiden sis\u00e4\u00e4n, niin algoritmit ovat alkaneet hoitaa monia teht\u00e4vi\u00e4 puolestamme. Samoin mittauslaitteista saadut havainnot prosessoidaan tietokoneilla muutamalla napin painalluksella. T\u00e4m\u00e4 kehitys on johtanut siihen, ett\u00e4 tieto mit\u00e4 mittauksessa ja prosessoinnissa oikeasti tapahtuu, alkaa kadota. Kehityksen my\u00f6t\u00e4 mittauksen virheet eiv\u00e4t kuitenkaan ole kadonneet minnek\u00e4\u00e4n, mutta k\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiet\u00e4myst\u00e4 analysoida tai havaita virheit\u00e4. Monet uudet automaattiset j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat kompleksia ja niiss\u00e4 yhtyy monen alan tietotaito tavalla, jota perusk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ei ehk\u00e4 kykene hallitsemaan.<\/p>\n

Automaattisiin j\u00e4rjestelmiin my\u00f6s luotetaan suuresti, mutta t\u00e4ydellist\u00e4 automaattista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei ole viel\u00e4 olemassakaan. Eteen tulee siis tilanteita, joihin laitteen automaatiota ei oltu suunniteltu tai sitten tilanteet ovat vain \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4. Kun varsinainen ammattitaito on automaation my\u00f6t\u00e4 alkanut rapautua, niin tilannetta on korvattu kasvavalla ohjeistuksella ja toisiaan varmentavilla lis\u00e4j\u00e4rjestelmill\u00e4 – siis valvonnalla. N\u00e4ist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 huolimatta lentokoneet putoavat ja laivat ajavat karille<\/a>, koska viimeisen\u00e4 turvana mukana olleet ihmisoperaattorit eiv\u00e4t ole huomanneet j\u00e4rjestelmien vikoja. Tai jos ovat huomanneet, niin heill\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 ammattitaitoa toimia poikkeustilanteissa. Olemme turtuneet automaation pinnalliseen helppouteen, vaikka kaikkialla nyky-yhteiskunnassamme vaanii automaatioparadoksi<\/a>.<\/p>\n

Niin kauan kuin tek\u00f6\u00e4ly on viel\u00e4 lapsenkengiss\u00e4\u00e4n, ainoa mahdollisuus selvit\u00e4 ongelmatilanteista on ihmisten koulutus. Monella alalla se tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n itseohjautuvaa koulutusta, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tason tietoa – teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhdist\u00e4mist\u00e4 – ei oikein en\u00e4\u00e4 l\u00f6ydy oppilaitoksista tai ainakaan siihen ei katsota olevan varaa. L\u00e4\u00e4ketieteeen alalla vaativien t\u00f6iden prosessi<\/a> on tunnustettu, sill\u00e4 esimerkiksi ”Koko (kirurgisen) hoitotiimin jatkuva oppiminen tapahtuu toiston ja harjoittelun sek\u00e4 uuden tiedon hankkimisen ja soveltamisen kautta.” Eiv\u00e4t monien muiden alojen kompleksiset teht\u00e4v\u00e4t poikkea mill\u00e4\u00e4n tavoin l\u00e4\u00e4k\u00e4rien tai lent\u00e4jien ty\u00f6st\u00e4 ja tehdyt virheet maksavat.<\/p>\n

Lopuksi viel\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki algoritmien rakentamisen vaikeudesta. Erilaisten piirteiden kuten ihmiskasvojen automaattinen tunnistaminen kuvilta on kasvanut r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti viime vuosina, mutta kuinka luotettavaa se on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4? Ilmeisen ep\u00e4luotettavaa, jos aineistojen m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavat.<\/a> Ihmiskasvojen kohdalla saman algoritmin toimivuus pienell\u00e4 aineistolla saattaa olla 90% ja aineistojen kasvaessa lopputulos putoaakin 35%:iin. Puhumattakaan eri algoritmien v\u00e4lisist\u00e4 eroista.<\/p>\n

Kun harjoitusaineistoilla kehitettyj\u00e4 ohjelmia tuodaan reaalimaailmaan, niin ongelmat vasta alkavat. Kun n\u00e4ill\u00e4 vaillinaisilla algoritmeilla automatisoidaan maailmaa, niin parasta vaan edelleenkin hyv\u00e4ksy\u00e4 onnettomuuksien ja vikatilanteiden olemassaolo. Meill\u00e4 ei ehk\u00e4 ole ty\u00f6kaluja laskea n\u00e4iden onnettomuuksien todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4<\/a> luotettavalla tavalla, mutta kenenk\u00e4\u00e4n ei kannata tuudittautua maailmaan, jossa automaatio pelastaisi meid\u00e4n virheilt\u00e4.<\/p>\n

PS. T\u00e4t\u00e4 automaatiota ja virheiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mekin pohdimme jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4. Viimeksi asia tuli hyvin konkreettisesti eteen ilmasta teht\u00e4v\u00e4n mittauksen kohdalla. Tehokkaassa yhteiskunnassamme kaikkein automaattiset mittausj\u00e4rjestelm\u00e4t toimivat siten, ett\u00e4 esimerkiksi helikopterissa tarvitaan vain pilotti, joka hoitaa ohjauksen, mittauksen, havainnoi kasvillisuuden ongelmakohtia yms. Jo ilmailulains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kannalta toiminta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 hiukan kysymyksi\u00e4, koska pilotin pit\u00e4isi turvallisuuden takia keskitty\u00e4 siihen varsinaiseen hommaansa. Mittauksen kannalta se tarkoittaa, ett\u00e4 lopputuloksia kontrolloidaan oikeasti vasta maassa eik\u00e4 ilmassa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes huomata mit\u00e4\u00e4n ongelmia aineistoissa. N\u00e4in tapahtui huhujen mukaan Ruotsissa, jossa laserkeilauslaitteisto putosi lentokoneen kyydist\u00e4 kesken mittauksen ja sen katoaminen huomattiin vasta koneen laskeuduttua…<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihmetelless\u00e4mme ensimm\u00e4ist\u00e4 autopilotilla toimineen Tesla-auton aiheuttamaa kuolemaan johtanutta onnettomuutta, automatisaation kasvava rooli arjessamme on hyv\u00e4 ottaa keskustelun aiheeksi. My\u00f6s mittaustekniikka on automatisoitunut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten mittaan ja v\u00e4lill\u00e4 her\u00e4\u00e4 kysymys miten kaikki t\u00e4m\u00e4 kehitys vaikuttaa ammattitaitoon. Teslan tapauksessa siis kuljettajan ajotaitoon. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 automaatio on siunaus – koneet ja ohjelmat hoitavat kasvassa m\u00e4\u00e4rin rutiinity\u00f6t ja operaatiot […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2214","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2214","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2214"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2214\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2214"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2214"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2214"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}