{"id":219,"date":"2012-03-26T16:02:09","date_gmt":"2012-03-26T13:02:09","guid":{"rendered":"http:\/\/nordicgeocenter.wordpress.com\/?p=219"},"modified":"2012-03-26T16:02:09","modified_gmt":"2012-03-26T13:02:09","slug":"laserskannaus-gis-ja-fotogrammetria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/laserskannaus-gis-ja-fotogrammetria\/","title":{"rendered":"Laserskannaus, GIS ja fotogrammetria"},"content":{"rendered":"<p>Maailma muuttuu ja kehittyy? Meilt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin pistepilvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 GIS- eli paikkatieto-ohjelmissa. No, nuo ilmalaserkeilausaineistot on sinne integroitu ja kun aineistoja harventaa tarpeeksi, kaikki sujuu suht&#8217; hyvin. GIS-ymp\u00e4rist\u00f6 ei kuitenkaan tue tiheiden pistepilvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eli maalaserskannaus- sek\u00e4 mobiiliskannausaneistoja. Lis\u00e4ksi se aito 3D on edelleen ongelma. Kuilu tullee vaan kasvamaan, kun varsinkin mobiiliaineistojen k\u00e4ytt\u00f6 yleistyy ja mittauksia tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kilometritolkulla eiv\u00e4tk\u00e4 paikkatieoto-ohjelmistovalmistajat vastaa haasteeseen. Mallinnusohjelmistot kehittyv\u00e4t ihan muulla saralla.<\/p>\n<p>Mihin GIS-puolen kehitys on menossa? Sam Billingsley kertoo omia kokemuksiaan hauskassa <a title=\"No GIS integration\" href=\"http:\/\/www.sparpointgroup.com\/Blogs\/Confessions-of-a-Hired-Gun\/Why-no-GIS-integration-\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">blogissaan<\/a> ja kiteytt\u00e4\u00e4 asian n\u00e4in: &#8221;I was trying to sell a fighter jet to guys using a horse and buggy&#8221;. Samalta tuntuu v\u00e4lill\u00e4 itsest\u00e4kin eli suihkukonetta t\u00e4ss\u00e4 ollaan myym\u00e4ss\u00e4 hevoskuskille. Vaikka paikkatieto on tieteenhaarana syntynyt osana maanmittaustieteit\u00e4, niin kiinnostusta paikkatiedon sijainti- ja sis\u00e4iseen tarkkuuteen tuntuu olevan aina vaan v\u00e4hemm\u00e4n. Mittaustekniikoiden opettaminen on paikoin poistettu tai poistetaan koulutuksesta eik\u00e4 aineistojen laatua en\u00e4\u00e4 osata arvioida. Itse olen n\u00e4hnyt surutta yhdistett\u00e4v\u00e4n tarkkuudeltaan niin eri laatuisia aineistoja, ett\u00e4 hiukset nousee pystyyn. N\u00e4ist\u00e4 aineistoista tehd\u00e4\u00e4n sitten maailmaa parantavia teorioita ja paradigmoja&#8230;<\/p>\n<p>Paikkatiedon k\u00e4ytt\u00e4jien perinteinen l\u00e4htomateriaali on ilmakuvat, jolloin fotogrammetrian ja geodesian perusteet olisi my\u00f6s hyv\u00e4 hanskata. Saatavilla on n\u00e4et hyvin erityyppist\u00e4 ja tarkkuista materiaalia, perinteisten ilmakuvien lis\u00e4ksi erilaiset miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 ilma-aluksista kuten lennokeista kuvattuja aineistoja sek\u00e4 tietysti satelliittikuvia. Ihan puhtaasti sensori- &amp; kameratyypist\u00e4 sek\u00e4 prosessointitavasta riippuen aineiston ep\u00e4tarkkuus vaihtelee huomattavasti. Laserkeilauksen etu on mielest\u00e4ni sis\u00e4inen homogeenisyys tarkkuuden suhteen, koska kuvapohjaisissa tuotteissa mittatarkkuus\/mittakaava vaihtelee helposti mallin tai ortokuvan sis\u00e4ll\u00e4. Yleens\u00e4 mit\u00e4 kolmiulotteisempi kohde on, niin sit\u00e4 paremmin laserkeilaus soveltuu sen mittaamiseen, vaikka tosiortokuva kilpaileekin t\u00e4ll\u00e4 saralla. Fotogrammetria on kuitenkin vahvimmillaan tasaisissa pinnoissa ja reunojen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. Fotogrammetrikot luonnollisesti pystyv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n vaativia kohteita, mutta oikeita osaajia alkaa Suomessa olla tosi v\u00e4h\u00e4n. Geometrisesti tarkkojen kuvamallinnuksien sijaan n\u00e4emme usein tietokonen\u00e4k\u00f6\u00f6n perustuvien ohjelmien tuottamia tuotoksia, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hienolta, mutta geometrisesti ovat p\u00e4\u00e4osin silkk\u00e4\u00e4 h\u00f6tt\u00f6\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n<p>Ei kai t\u00e4h\u00e4n voi muuta todeta lainata Ciceroa: Oi aikoja, oi tapoja&#8230;vai ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 onkin kehityst\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maailma muuttuu ja kehittyy? Meilt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin pistepilvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 GIS- eli paikkatieto-ohjelmissa. No, nuo ilmalaserkeilausaineistot on sinne integroitu ja kun aineistoja harventaa tarpeeksi, kaikki sujuu suht&#8217; hyvin. GIS-ymp\u00e4rist\u00f6 ei kuitenkaan tue tiheiden pistepilvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eli maalaserskannaus- sek\u00e4 mobiiliskannausaneistoja. Lis\u00e4ksi se aito 3D on edelleen ongelma. Kuilu tullee vaan kasvamaan, kun varsinkin mobiiliaineistojen k\u00e4ytt\u00f6 yleistyy [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-219","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laserkeilaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=219"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=219"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=219"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=219"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}