{"id":2077,"date":"2016-04-06T22:39:33","date_gmt":"2016-04-06T19:39:33","guid":{"rendered":"http:\/\/www.geocenter.fi.testwww.yritysweb.fi\/NGC\/blogi\/?p=2077"},"modified":"2016-04-07T06:53:47","modified_gmt":"2016-04-07T03:53:47","slug":"3d-mittausta-uas-kuvauksella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/3d-mittausta-uas-kuvauksella\/","title":{"rendered":"3D-mittausta UAS-kuvauksella"},"content":{"rendered":"

Viime vuosina suureen suosioon noussut miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 ilmakuvauslennokilla tehty maastokartoitus ja rakennusten mittaus on oikeasti tarkkaa puuhaa – jos siis halutaan tuloksia tiettyjen tarkkuusrajojen sis\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi tarkkuus vaihtelee mittausalueen sis\u00e4ll\u00e4, mist\u00e4 ei nykyisin useimmiten mainita. Mutta t\u00e4m\u00e4 on siis fotogrammetrian peruskauraa.<\/p>\n

Siksi olikin ilo t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 tuoreeseen kahden alan ammattilaisen kirjoittamaan julkaisuun<\/a>, jonka kysymyksenasettelu kuuluu: kuinka paljon kuvanottopaikan tarkemman sijainnin tunteminen parantaa kokonaistarkkuutta? Samalla tarkastellaan my\u00f6s signaloitujen kontrollipisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n\/geometrian vaikutusta lopputulokseen. Aineistot on kuvattu my\u00f6s kahdentyyppisess\u00e4 maastossa ja erilaisin lentosuunnitelmin, koska my\u00f6s ne vaikuttavat kokonaistarkkuuteen kamerasta, kuvauskorkeudesta ja nopeudesta nyt puhumattakaan.<\/p>\n

Kun on juuri lukenut nipun kotimaisia opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4, joissa tarkkuutta tarkastellaan masentavasti ainoastaan kontrollipisteiden kohdalla, niin t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 tarkkuustarkastelu tehd\u00e4\u00e4n onneksi vanhojen periaatteiden mukaan – muualla mittausalueella. Koska kontrollipisteet toimivat laskennan pakkopistein\u00e4, on suhteellisen luonnollista, ett\u00e4 juuri niiden kohdalla aineisto on parhaiten paikoillaan – perusmatematiikkaa…<\/p>\n

Lopputuloksesta sanottakoon sen verran, ett\u00e4 laskennan kannalta on hy\u00f6dyllist\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 kuvasijainti ja ajankohta mahdollisimman tarkasti. Perusparametreist\u00e4 ja maastonmuodoista riippuen lopputuloksen RMSE XYZ vaihtelee 4 – 20 cm sis\u00e4ll\u00e4. Tulos koskee vain avoimia alueita, sill\u00e4 kasvillisuuden peitt\u00e4mill\u00e4 alueilla tarkkuus on huomattavasti heikompi.<\/p>\n

Haluttaessa hyvi\u00e4 tuloksia ilman RTK-korjauksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, signaloitujen kontrollipisteiden sijoittelussa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ytyy olla erityisen huolellinen. Lis\u00e4ksi lentolinja t\u00e4ytyy suunnitella huolella.<\/p>\n

Haluatko oppia lis\u00e4\u00e4? Koulutamme laitteistojemme ja ohjelmien ostajia hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kalustoaan. Teknisten esitteiden luvut ovat vasta alkusoittoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kentt\u00e4mittausten tarkkuuskeskustelussa.<\/p>\n

\"Kun<\/a>

Kun laitteisto ei hy\u00f6dynn\u00e4 RTK-korjausta virheet ovat helposti 20 cm luokkaa.<\/p><\/div>\n

\"RTK\"<\/a>

Virheet saadaan paremmin haltuun kun kuvauspaikan sijainti on tarkemmin tiedossa,<\/p><\/div>\n

\"Virheet<\/a>

Virheet jakautuvat ep\u00e4tasaisesti eri puolelle kuvablokkia.<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime vuosina suureen suosioon noussut miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 ilmakuvauslennokilla tehty maastokartoitus ja rakennusten mittaus on oikeasti tarkkaa puuhaa – jos siis halutaan tuloksia tiettyjen tarkkuusrajojen sis\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi tarkkuus vaihtelee mittausalueen sis\u00e4ll\u00e4, mist\u00e4 ei nykyisin useimmiten mainita. Mutta t\u00e4m\u00e4 on siis fotogrammetrian peruskauraa. Siksi olikin ilo t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 tuoreeseen kahden alan ammattilaisen kirjoittamaan julkaisuun, jonka kysymyksenasettelu kuuluu: kuinka paljon […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,80,81,139,83,82],"tags":[],"class_list":["post-2077","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-gnss","category-rpa","category-rpas","category-topcon-2","category-uas-2","category-uav-2"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2077","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2077"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2077\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2077"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2077"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/geocenter.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2077"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}